Hyppää pääsisältöön

Kuoleman jälkeen hyvä omatunto? Testamenttaa perintö lumileopardille tai kehitysmaiden lapsille

Egyptiläinen koululuokka Plan-kummi Annikki Ruohomäen kuvaamana
Egyptiläinen koululuokka Plan-kummi Annikki Ruohomäen kuvaamana Kuva: Annikki Ruohomäki hyväntekeväisyys,hyväntekeväisyysjärjestöt,Plan,Egypti,koulut,kehitysyhteistyö,lapsi (6 -12 vuotta)

Käärinliinassa ei ole taskuja, mutta hyväntekeväisyysjärjestöillä on. Ja ne taskut ovat syvät. Harva suomalainen silti vielä testamenttaa varojaan muille kuin omille jälkeläisilleen. Hyvä testamentti -kampanja kannustaa miettimään, voisitko alkaa hyväntekijäksi viimeistään silloin, kun olet kuollut.

Perinnöt tuovat paljon rahaa monelle järjestölle, mutta lisääkin saisi tulla. Suomessa testamenttien osuus yhteisöjen varainhankinnasta on noin viisi prosenttia, kun maailmalla järjestöt rahoittavat testamenteilla jopa 20-30 prosenttia toiminnastaan. Yksi selitys voi olla se, että suomalaiset ovat ylipäätään laiskoja testamenttien tekijöitä: vain kymmenen prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin.

Järjestöille testamentattavat summat vaihtelevat suuresti. Usein niille jätetään myös asuntoja, arvo-omaisuutta, maata ja osakkeita. Hyväntekeväisyyteen testamentattu omaisuus menee täysimääräisesti kohteen hyödyksi, sillä yleishyödyllisten yhteisöjen ei tarvitse maksaa perintöveroa.

Pari vuotta pyörineen Hyvä testamentti -kampanjan järjestöt uskovatkin, että yhä useampi suomalainen haluaa parantaa maailmaa myös kuolemansa jälkeen.

– Nykyään korostuvat selvästi korostuu globaalit huolet, ihmisoikeudet ja ympäristöasiat, arvioi kampanjan koordinaattori Pia Tornikoski.

1960-70-luvuilla laadituissa testamenteissa lahjoitettiin enemmän suomalaiseen hyvinvointiin, esimerkiksi lastensuojeluun. Testamenttien laatijoiden kestosuosikkeja ovat erilaisten sairauksien hoidot, joita haluavat kehittää niin sairastuneet kuin heidän läheisensäkin.

Luonnonsuojelu kuuluu papille

Pyhäselän seurakunnan pastori Marja Juntunen Joensuusta haluaa suojella sekä kotimaisia että eksoottisempia villieläimiä. Hän on testamentannut osan varoistaan Maailman luonnonsäätiölle WWF:lle suden ja lumileopardin suojeluun.

– Papin ammattietiikkaan on kirjattu, että tulisi suojella luontoa ja tulisi tuoda esille niitä asioita myös yhteiskunnallisesti. Ja sitähän mä oon just nyt tässä tekemässä.

Pastori Marja Juntunen leikkii Lucy-koiransa kanssa Joensuun kirkkopuistossa 2/17
Nelivuotias Lucy pääsee pastori Marja Juntusen kanssa usein luontoon. Marjan varoista osa käytetään hänen kuolemansa jälkeen Maailman luonnonsäätiön WWF:n kautta suden ja lumileopardin suojeluun Pastori Marja Juntunen leikkii Lucy-koiransa kanssa Joensuun kirkkopuistossa 2/17 Kuva: Yle/Rami Moilanen koira,pappi,pastorit,talvi,aurinko,lumi,lemmikkieläimet,leikki (toiminta)

Opettaja pystyttää kouluja

Eläkkeelle jäänyt opettaja Annikki Ruohomäki Harjavallasta puolestaan tukee Plan Internationalin kautta lasten koulunkäyntiä jo nyt. Hänellä on kolme kummilasta. Mutta kun aika jättää Ruohomäestä, alkaa tapahtua. Hän haluaa, että Afrikkaan rakennetaan kouluja, koska vain lukemaan ja kirjoittamaan kykenevät pystyvät etenemään elämässään.

– Monet kysyvät, mikset lahjoita Suomeen? Ei minun lahjoitukseni Suomen elintasoa nostaisi, mutta Afrikassa rahoilla saadaan paljon aikaan.

Ruohomäki ei lyö lukuja pöytään, mutta antaa ymmärtää, että vuokra-asuntoja on kertynyt vuosien varrella merkittävä määrä. Opettajan palkalla ja lainalla niitä on voinut hankkia, kun on nuuka. Ja sitä hän on, paitsi hyväntekijänä.

– Kun en tiedä huomisesta päivästä mitään, niin mulla on semmonen hyvä olo. Mä tiedän, mihin mun rahat menee.

Opettaja (eläk.) Annikki Ruohomäki Egyptissä tapaamassa Plan-kummilastaan
Annikki Ruohomäki on käynyt Guinean lisäksi myös Egyptissä tutustumassa Plan-kummilastensa arkeen. Opettaja (eläk.) Annikki Ruohomäki Egyptissä tapaamassa Plan-kummilastaan Kuva: Annikki Ruohomäki hyväntekeväisyys,hyväntekeväisyysjärjestöt,Plan,Egypti

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän