Hyppää pääsisältöön

Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

Ensimmäinen kausi aloitetaan Kittilästä, josta noudetaan Peltsille vuokra-auto. Kun moottori on saatu käyntiin, matkataan Tenojoelle, jossa Peltsi pääsee koittamaan kalaonneaan. Kuntoa Peltsi pitää yllä pyöräilemällä komeissa maisemissa tuntureiden lomassa.

Koska olet nähnyt kiireisen saamelaisen?― Peltsi

Ohjelmassa päästään myös kurkistamaan, kuinka syntyy aito tenolainen jokivene. Veneentekijä Jouni Laiti kertoo, että parasta materiaalia veneisiin on juuri Lapin mänty, jonka tiheät syyt pitävät veneen koossa parhaimmalla tavalla. Välillä vakavoidutaan ja keskustellaan alueen lohikannasta ja lohenkalastuksesta kunnanjohtaja Raimo Hekkasen kanssa.

Toisessa jaksossa matkataan Saamenmaalle, jossa kalastetaan aliarvostettua "jänkäkoiraa" eli haukea sekä melotaan suurella Inarijärvellä etsien maagista seitakiveä. Ohjelmassa tavataan myös paikallisia käsityöläisiä ja tutustutaan kolttasaamelaisten kulttuuriin Sevettijärven maisemissa. Ensimmäisestä jaksosta tuttu vuokra-auto alkaa näyttää väsymisen merkkejä, mutta onneksi matka jatkuu pienen huollon jälkeen.

Minäkin olen yksi heistä, joihin on pohjoisen reissuilla iskenyt Lapin hulluus. Tänne on aina päästävä uudelleen.― Peltsi

"Vielä tänäänkin Lapin erämaista löytyy aitoja paimentolaisia, poromiehiä, jotka kulkevat vuodenkierron mukaan siellä, missä porotkin liikkuvat." Pitsujärvelle vasojen kesämerkintään matkataan vesitasolla. Määränpäässä rupatellaan poromiesten kanssa ja käydään korjailemassa Suomen ja Norjan välistä raja-aitaa, jotteivät porot karkaa naapurimaan puolelle.

Yksi tämän paikan hienoja asioita on se, että täällä ei ole mitään toivoa saada matkapuhelimeen kenttää.― Peltsi

Rautu pitää Peltsin siiman kireällä. "Maailman kauneimmaksi tituleerattu kala" valmistetaan graavaamalla. Pohjoisten asukkaille tuttujen sääskitarinoiden kautta Peltsin matka jatkuu Pöyrisjärvelle, jossa koetaan porovasojen kesämerkintä.

Neljännessä jaksossa matka käy Sodankylässä sijaitseville Pyhä-Nattasille, joista aukeaa näkymät Lapin legendaarisimmille kultamaille. Sompionjärven rannalla Peltsille valmistetaan aito lappilainen kuksa, jonka taidokkaasta muotoilusta vastaa Jouko Vesala, joka on alansa kivenkova ammattilainen. Kultahippujen perässä kyykitään kullanhuuhtoja Vesa Luhdan kanssa. Peltsille valkeneekin, että ison potin huuhtominen on työlästä hommaa.

Halusimme tehdä ohjelman nimenomaan kesällä. Talvellahan Lapissa käy paljon porukkaa, mutta kesällä se todellinen luonto näkyy.― Peltsi Katso-lehdessä vuonna 2012

Vuotsolaisen saamenkielistä rockia soittavan SomBy-yhtyeen jäsenet kertovat, millaista on soittaa rockia saameksi paikkakunnalla, jossa kilpailua ei juurikaan ole.

Ensimmäisen kauden päätösjaksossa Peltsi nousee Lapin komeille tuntureille. Taivaskerolla hän vierailee paikalla, jossa sytytettiin 6.7.1952 Helsingin olympilaisten olympiatuli. "Täällä retkeilijä kokee rauhan, joka menee selkäytimeen asti", toteaa Peltsi.

Aitoa lappilaista ruokaa maistellaan paikallisessa ravitsemusliikkeessä. Tällä kertaa menussa on yrttirieskaa, Kilpisjärven siikaa, nokkosmuhennosta sekä lähellä tuotettuja kasviksia ja puikulaperunaa. Jälkiruuaksi tarjoillaan klassista liekitettyä leipäjuustoa vastakeitetyn lakkahillon kanssa.

Äijäkoskella harrastetaan koskenlaskua ja korjataan pitkospuita. Ennen kotiinpaluuta Peltsi käy vielä kalastamassa Muoniojoella ja kokeilemassa, miten kesäkelkkailu sujuu.

Toisella kaudella matkattiin Itä-Lappiin

Peltsin Lapin toinen kausi keskittyi Itä-Lappiin. Ensimmäisessä jaksossa patikoidaan Pyhätunturilla. "Viime kesän reissulta jäi Lappiin niin monta paikkaa näkemättä ja kokematta, että pakkohan tänne oli palata". Komeista ja jylhistä maisemista piipahdetaan Korvatunturin puotiin, jossa maistellaan hillakastiketta ja esitellään sen valmistusta.

Pelekosenniemi on melekosen pieni― Peltsi

Kairalan kylässä rupatellaan paikallisten kanssa ja rakennetaan lammasaitaa. Rakennuspuuhia jatketaan Suvannon kylässä Kitisen rannalla, jossa "etelän mies" saa vasaran käteen pärekattotöiden merkeissä. Kalastushetkiä ja juttuja koetaan Kemijoella.

Salla-jaksossa Peltsi saa oppaakseen Aatsingin veljekset. Parivaljakko näyttää, miten lammasaitaa rakennetaan. Urakan jälkeen matkataan Sallan pohjoisosaan, Tuntsa-joelle, jossa päästään perhokalastamaan rauhallisissa maisemissa ja tunnelmissa.

Keskellä metsää tavataan myös paikallisia poliiseja, jotka kertovat yleisimmistä tehtävistä. Alueen laajuuden johdosta poliiseille saattaa päivässä kertyä ajokilometrejä jopa 800 kilometriä, kertoo rikoskomisario Esa Harju. Savukoskella Peltsi osallistuu Yöttömän yön soutuun, joka on Suomen pohjoisin retkisoutu- ja melontatapahtuma. Lopussa Aatsingin veljekset osoittavat minkälaista jälkeä saadaan, kun karhu pääsee lampaiden kimppuun.

Sodankylän Lokan alueelle rakennettiin 1960-luvun lopulla yksi Euroopan suurimmista tekojärvistä, jonka johdosta 400 ihmistä joutui muuttamaan pois vesistön tieltä. Jaksossa Peltsi matkaa Lokan altaalle ja valottaa sen mielenkiintoista ja paikoin traaagista historiaa. Järven alueen kalatuotantoon tutustutaan paikallisen kalastajan mukana, joka kertoo muun muassa siian tilasta. Lokan tekojärven alkuvaiheisiin syvennytään tutkija Leena Pyhäjärven kanssa.

Lokan altaaseen tutustumisen jälkeen lähdetään Sentinojalta veneellä kohti kiemuraista Luirojokea ja päädytään Hammaskuruun, jossa rakennetaan kotaa. Lopussa Peltsi patikoi Sokostin huipulle ja juoksee lopulta komean 37 kilometrin lenkin Kiilopäälle.

Kauden neljäs jakso aloitetaan jännittävällä kohteella, kun Peltsi tapaa paikallisen tervanpolttajan ja insinööri Ensio Mäntykankaan. Mielenkiintoisessa miljöössä näytetään, miten valmistetaan aitoa mustaa kultaa eli tervaa.

Täällä mieli lepää ja etelän mies pääsee syvälle lappilaiseen elämänmenoon.― Peltsi

Lemmenjoella Peltsi tapaa huopataiteilija Kaija Palton, jonka seurassa valmistetaan komea huopataideteos. Joikaamisen saloja valottaa Nils-Heikki Paltto, joka kertoo joikaamisen perimmäisen tarkoituksen olevan naisen hurmaaminen. Kalastusosuus hoidetaan Juutuajoella, josta nostetaan pitkän urakan jälkeen komea taimen. Saaliista valmistetaan ceviche, joka syödään ruisleivän kanssa.

Toisen kauden viimeisessä jaksossa reissataan hirvimetsälle. Ensimmäisellä jahdilla metsän kuningas vie kuitenkin pidemmän korren kruunupään etsimisessä. Partakosta matkataan venekyydillä Kettuniemeen kalastamaan. Auvo Valtonen esittelee verkkokalastusta Inarijärvellä, jossa saaliiksi tarttuu muun muassa taimenta ja haukea.

Kuinka on kala liikkunut? Yksikään ei ole tullut mopolla vastaan.― Auvo Valtonen

Peltsin menopeli hyytyy lopulta Utsjoella, josta jatketaan matkaa pyöräillen kauniisiin tunturimaisemiin. Rautu mielessä aloitetaan kalastus.

"Mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei miehestä", toteaa Peltsi ohjelman lopussa ja lupaa palaavansa paikalle vielä hyvinkin pian.

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.