Hyppää pääsisältöön

Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

Ensimmäinen kausi aloitetaan Kittilästä, josta noudetaan Peltsille vuokra-auto. Kun moottori on saatu käyntiin, matkataan Tenojoelle, jossa Peltsi pääsee koittamaan kalaonneaan. Kuntoa Peltsi pitää yllä pyöräilemällä komeissa maisemissa tuntureiden lomassa.

Koska olet nähnyt kiireisen saamelaisen?― Peltsi

Ohjelmassa päästään myös kurkistamaan, kuinka syntyy aito tenolainen jokivene. Veneentekijä Jouni Laiti kertoo, että parasta materiaalia veneisiin on juuri Lapin mänty, jonka tiheät syyt pitävät veneen koossa parhaimmalla tavalla. Välillä vakavoidutaan ja keskustellaan alueen lohikannasta ja lohenkalastuksesta kunnanjohtaja Raimo Hekkasen kanssa.

Toisessa jaksossa matkataan Saamenmaalle, jossa kalastetaan aliarvostettua "jänkäkoiraa" eli haukea sekä melotaan suurella Inarijärvellä etsien maagista seitakiveä. Ohjelmassa tavataan myös paikallisia käsityöläisiä ja tutustutaan kolttasaamelaisten kulttuuriin Sevettijärven maisemissa. Ensimmäisestä jaksosta tuttu vuokra-auto alkaa näyttää väsymisen merkkejä, mutta onneksi matka jatkuu pienen huollon jälkeen.

Minäkin olen yksi heistä, joihin on pohjoisen reissuilla iskenyt Lapin hulluus. Tänne on aina päästävä uudelleen.― Peltsi

"Vielä tänäänkin Lapin erämaista löytyy aitoja paimentolaisia, poromiehiä, jotka kulkevat vuodenkierron mukaan siellä, missä porotkin liikkuvat." Pitsujärvelle vasojen kesämerkintään matkataan vesitasolla. Määränpäässä rupatellaan poromiesten kanssa ja käydään korjailemassa Suomen ja Norjan välistä raja-aitaa, jotteivät porot karkaa naapurimaan puolelle.

Yksi tämän paikan hienoja asioita on se, että täällä ei ole mitään toivoa saada matkapuhelimeen kenttää.― Peltsi

Rautu pitää Peltsin siiman kireällä. "Maailman kauneimmaksi tituleerattu kala" valmistetaan graavaamalla. Pohjoisten asukkaille tuttujen sääskitarinoiden kautta Peltsin matka jatkuu Pöyrisjärvelle, jossa koetaan porovasojen kesämerkintä.

Neljännessä jaksossa matka käy Sodankylässä sijaitseville Pyhä-Nattasille, joista aukeaa näkymät Lapin legendaarisimmille kultamaille. Sompionjärven rannalla Peltsille valmistetaan aito lappilainen kuksa, jonka taidokkaasta muotoilusta vastaa Jouko Vesala, joka on alansa kivenkova ammattilainen. Kultahippujen perässä kyykitään kullanhuuhtoja Vesa Luhdan kanssa. Peltsille valkeneekin, että ison potin huuhtominen on työlästä hommaa.

Halusimme tehdä ohjelman nimenomaan kesällä. Talvellahan Lapissa käy paljon porukkaa, mutta kesällä se todellinen luonto näkyy.― Peltsi Katso-lehdessä vuonna 2012

Vuotsolaisen saamenkielistä rockia soittavan SomBy-yhtyeen jäsenet kertovat, millaista on soittaa rockia saameksi paikkakunnalla, jossa kilpailua ei juurikaan ole.

Ensimmäisen kauden päätösjaksossa Peltsi nousee Lapin komeille tuntureille. Taivaskerolla hän vierailee paikalla, jossa sytytettiin 6.7.1952 Helsingin olympilaisten olympiatuli. "Täällä retkeilijä kokee rauhan, joka menee selkäytimeen asti", toteaa Peltsi.

Aitoa lappilaista ruokaa maistellaan paikallisessa ravitsemusliikkeessä. Tällä kertaa menussa on yrttirieskaa, Kilpisjärven siikaa, nokkosmuhennosta sekä lähellä tuotettuja kasviksia ja puikulaperunaa. Jälkiruuaksi tarjoillaan klassista liekitettyä leipäjuustoa vastakeitetyn lakkahillon kanssa.

Äijäkoskella harrastetaan koskenlaskua ja korjataan pitkospuita. Ennen kotiinpaluuta Peltsi käy vielä kalastamassa Muoniojoella ja kokeilemassa, miten kesäkelkkailu sujuu.

Toisella kaudella matkattiin Itä-Lappiin

Peltsin Lapin toinen kausi keskittyi Itä-Lappiin. Ensimmäisessä jaksossa patikoidaan Pyhätunturilla. "Viime kesän reissulta jäi Lappiin niin monta paikkaa näkemättä ja kokematta, että pakkohan tänne oli palata". Komeista ja jylhistä maisemista piipahdetaan Korvatunturin puotiin, jossa maistellaan hillakastiketta ja esitellään sen valmistusta.

Pelekosenniemi on melekosen pieni― Peltsi

Kairalan kylässä rupatellaan paikallisten kanssa ja rakennetaan lammasaitaa. Rakennuspuuhia jatketaan Suvannon kylässä Kitisen rannalla, jossa "etelän mies" saa vasaran käteen pärekattotöiden merkeissä. Kalastushetkiä ja juttuja koetaan Kemijoella.

Salla-jaksossa Peltsi saa oppaakseen Aatsingin veljekset. Parivaljakko näyttää, miten lammasaitaa rakennetaan. Urakan jälkeen matkataan Sallan pohjoisosaan, Tuntsa-joelle, jossa päästään perhokalastamaan rauhallisissa maisemissa ja tunnelmissa.

Keskellä metsää tavataan myös paikallisia poliiseja, jotka kertovat yleisimmistä tehtävistä. Alueen laajuuden johdosta poliiseille saattaa päivässä kertyä ajokilometrejä jopa 800 kilometriä, kertoo rikoskomisario Esa Harju. Savukoskella Peltsi osallistuu Yöttömän yön soutuun, joka on Suomen pohjoisin retkisoutu- ja melontatapahtuma. Lopussa Aatsingin veljekset osoittavat minkälaista jälkeä saadaan, kun karhu pääsee lampaiden kimppuun.

Sodankylän Lokan alueelle rakennettiin 1960-luvun lopulla yksi Euroopan suurimmista tekojärvistä, jonka johdosta 400 ihmistä joutui muuttamaan pois vesistön tieltä. Jaksossa Peltsi matkaa Lokan altaalle ja valottaa sen mielenkiintoista ja paikoin traaagista historiaa. Järven alueen kalatuotantoon tutustutaan paikallisen kalastajan mukana, joka kertoo muun muassa siian tilasta. Lokan tekojärven alkuvaiheisiin syvennytään tutkija Leena Pyhäjärven kanssa.

Lokan altaaseen tutustumisen jälkeen lähdetään Sentinojalta veneellä kohti kiemuraista Luirojokea ja päädytään Hammaskuruun, jossa rakennetaan kotaa. Lopussa Peltsi patikoi Sokostin huipulle ja juoksee lopulta komean 37 kilometrin lenkin Kiilopäälle.

Kauden neljäs jakso aloitetaan jännittävällä kohteella, kun Peltsi tapaa paikallisen tervanpolttajan ja insinööri Ensio Mäntykankaan. Mielenkiintoisessa miljöössä näytetään, miten valmistetaan aitoa mustaa kultaa eli tervaa.

Täällä mieli lepää ja etelän mies pääsee syvälle lappilaiseen elämänmenoon.― Peltsi

Lemmenjoella Peltsi tapaa huopataiteilija Kaija Palton, jonka seurassa valmistetaan komea huopataideteos. Joikaamisen saloja valottaa Nils-Heikki Paltto, joka kertoo joikaamisen perimmäisen tarkoituksen olevan naisen hurmaaminen. Kalastusosuus hoidetaan Juutuajoella, josta nostetaan pitkän urakan jälkeen komea taimen. Saaliista valmistetaan ceviche, joka syödään ruisleivän kanssa.

Toisen kauden viimeisessä jaksossa reissataan hirvimetsälle. Ensimmäisellä jahdilla metsän kuningas vie kuitenkin pidemmän korren kruunupään etsimisessä. Partakosta matkataan venekyydillä Kettuniemeen kalastamaan. Auvo Valtonen esittelee verkkokalastusta Inarijärvellä, jossa saaliiksi tarttuu muun muassa taimenta ja haukea.

Kuinka on kala liikkunut? Yksikään ei ole tullut mopolla vastaan.― Auvo Valtonen

Peltsin menopeli hyytyy lopulta Utsjoella, josta jatketaan matkaa pyöräillen kauniisiin tunturimaisemiin. Rautu mielessä aloitetaan kalastus.

"Mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei miehestä", toteaa Peltsi ohjelman lopussa ja lupaa palaavansa paikalle vielä hyvinkin pian.

Kommentit
  • Ruovesi oli Suomen kaunein kirkonkylä

    Yleisradion kilpailu vuodelta 1957. Esittelyssä voittaja.

    Vuonna 1957 oli jo korkea aika selvittää, mikä olikaan Suomen kaunein kirkonkylä. Asia ei ollut niin vain ratkaistavissa. Kauneutta kun ei tunnetusti voida mitata tavanomaisin keinoin. Silkka luonnonkauneus tai kylän rakennukset eivät yksinään riittäneet voittoon. Kilpailussa muodostettiin linjaa menneisyyteen etenkin paikallisten kulttuuriarvojen vaalinnassa. Esittelyssä kisailun voittaja: Ruovesi. Niilo Ihamäki raportoi.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ruovesi oli Suomen kaunein kirkonkylä

    Yleisradion kilpailu vuodelta 1957. Esittelyssä voittaja.

    Vuonna 1957 oli jo korkea aika selvittää, mikä olikaan Suomen kaunein kirkonkylä. Asia ei ollut niin vain ratkaistavissa. Kauneutta kun ei tunnetusti voida mitata tavanomaisin keinoin. Silkka luonnonkauneus tai kylän rakennukset eivät yksinään riittäneet voittoon. Kilpailussa muodostettiin linjaa menneisyyteen etenkin paikallisten kulttuuriarvojen vaalinnassa. Esittelyssä kisailun voittaja: Ruovesi. Niilo Ihamäki raportoi.

  • “Rouva Lehtovirta voi mielestäni hyvin, ainakaan hän ei ole kuollut” – kuunnelmasarja Osasto 3 nyt Areenassa

    Jorma Palon käsikirjoittamassa sarjassa tulee ruumiita.

    Sairaalasarja on radiodraaman muotona harvinainen - pitkillä käytävillä kiitävät sairaalasängyt ja defibilaattorin iskut näkyvät olevan huomattavasti suositumpia kuvana kuin äänenä. Onneksi Ylen arkistosta löytyy ainakin yksi pioneerituotos: Jorma Palon käsikirjoittama ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelmasarja Osasto 3 vuosilta 1988 ja 1989.

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.