Hyppää pääsisältöön

Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

Ensimmäinen kausi aloitetaan Kittilästä, josta noudetaan Peltsille vuokra-auto. Kun moottori on saatu käyntiin, matkataan Tenojoelle, jossa Peltsi pääsee koittamaan kalaonneaan. Kuntoa Peltsi pitää yllä pyöräilemällä komeissa maisemissa tuntureiden lomassa.

Koska olet nähnyt kiireisen saamelaisen?― Peltsi

Ohjelmassa päästään myös kurkistamaan, kuinka syntyy aito tenolainen jokivene. Veneentekijä Jouni Laiti kertoo, että parasta materiaalia veneisiin on juuri Lapin mänty, jonka tiheät syyt pitävät veneen koossa parhaimmalla tavalla. Välillä vakavoidutaan ja keskustellaan alueen lohikannasta ja lohenkalastuksesta kunnanjohtaja Raimo Hekkasen kanssa.

Toisessa jaksossa matkataan Saamenmaalle, jossa kalastetaan aliarvostettua "jänkäkoiraa" eli haukea sekä melotaan suurella Inarijärvellä etsien maagista seitakiveä. Ohjelmassa tavataan myös paikallisia käsityöläisiä ja tutustutaan kolttasaamelaisten kulttuuriin Sevettijärven maisemissa. Ensimmäisestä jaksosta tuttu vuokra-auto alkaa näyttää väsymisen merkkejä, mutta onneksi matka jatkuu pienen huollon jälkeen.

Minäkin olen yksi heistä, joihin on pohjoisen reissuilla iskenyt Lapin hulluus. Tänne on aina päästävä uudelleen.― Peltsi

"Vielä tänäänkin Lapin erämaista löytyy aitoja paimentolaisia, poromiehiä, jotka kulkevat vuodenkierron mukaan siellä, missä porotkin liikkuvat." Pitsujärvelle vasojen kesämerkintään matkataan vesitasolla. Määränpäässä rupatellaan poromiesten kanssa ja käydään korjailemassa Suomen ja Norjan välistä raja-aitaa, jotteivät porot karkaa naapurimaan puolelle.

Yksi tämän paikan hienoja asioita on se, että täällä ei ole mitään toivoa saada matkapuhelimeen kenttää.― Peltsi

Rautu pitää Peltsin siiman kireällä. "Maailman kauneimmaksi tituleerattu kala" valmistetaan graavaamalla. Pohjoisten asukkaille tuttujen sääskitarinoiden kautta Peltsin matka jatkuu Pöyrisjärvelle, jossa koetaan porovasojen kesämerkintä.

Neljännessä jaksossa matka käy Sodankylässä sijaitseville Pyhä-Nattasille, joista aukeaa näkymät Lapin legendaarisimmille kultamaille. Sompionjärven rannalla Peltsille valmistetaan aito lappilainen kuksa, jonka taidokkaasta muotoilusta vastaa Jouko Vesala, joka on alansa kivenkova ammattilainen. Kultahippujen perässä kyykitään kullanhuuhtoja Vesa Luhdan kanssa. Peltsille valkeneekin, että ison potin huuhtominen on työlästä hommaa.

Halusimme tehdä ohjelman nimenomaan kesällä. Talvellahan Lapissa käy paljon porukkaa, mutta kesällä se todellinen luonto näkyy.― Peltsi Katso-lehdessä vuonna 2012

Vuotsolaisen saamenkielistä rockia soittavan SomBy-yhtyeen jäsenet kertovat, millaista on soittaa rockia saameksi paikkakunnalla, jossa kilpailua ei juurikaan ole.

Ensimmäisen kauden päätösjaksossa Peltsi nousee Lapin komeille tuntureille. Taivaskerolla hän vierailee paikalla, jossa sytytettiin 6.7.1952 Helsingin olympilaisten olympiatuli. "Täällä retkeilijä kokee rauhan, joka menee selkäytimeen asti", toteaa Peltsi.

Aitoa lappilaista ruokaa maistellaan paikallisessa ravitsemusliikkeessä. Tällä kertaa menussa on yrttirieskaa, Kilpisjärven siikaa, nokkosmuhennosta sekä lähellä tuotettuja kasviksia ja puikulaperunaa. Jälkiruuaksi tarjoillaan klassista liekitettyä leipäjuustoa vastakeitetyn lakkahillon kanssa.

Äijäkoskella harrastetaan koskenlaskua ja korjataan pitkospuita. Ennen kotiinpaluuta Peltsi käy vielä kalastamassa Muoniojoella ja kokeilemassa, miten kesäkelkkailu sujuu.

Toisella kaudella matkattiin Itä-Lappiin

Peltsin Lapin toinen kausi keskittyi Itä-Lappiin. Ensimmäisessä jaksossa patikoidaan Pyhätunturilla. "Viime kesän reissulta jäi Lappiin niin monta paikkaa näkemättä ja kokematta, että pakkohan tänne oli palata". Komeista ja jylhistä maisemista piipahdetaan Korvatunturin puotiin, jossa maistellaan hillakastiketta ja esitellään sen valmistusta.

Pelekosenniemi on melekosen pieni― Peltsi

Kairalan kylässä rupatellaan paikallisten kanssa ja rakennetaan lammasaitaa. Rakennuspuuhia jatketaan Suvannon kylässä Kitisen rannalla, jossa "etelän mies" saa vasaran käteen pärekattotöiden merkeissä. Kalastushetkiä ja juttuja koetaan Kemijoella.

Salla-jaksossa Peltsi saa oppaakseen Aatsingin veljekset. Parivaljakko näyttää, miten lammasaitaa rakennetaan. Urakan jälkeen matkataan Sallan pohjoisosaan, Tuntsa-joelle, jossa päästään perhokalastamaan rauhallisissa maisemissa ja tunnelmissa.

Keskellä metsää tavataan myös paikallisia poliiseja, jotka kertovat yleisimmistä tehtävistä. Alueen laajuuden johdosta poliiseille saattaa päivässä kertyä ajokilometrejä jopa 800 kilometriä, kertoo rikoskomisario Esa Harju. Savukoskella Peltsi osallistuu Yöttömän yön soutuun, joka on Suomen pohjoisin retkisoutu- ja melontatapahtuma. Lopussa Aatsingin veljekset osoittavat minkälaista jälkeä saadaan, kun karhu pääsee lampaiden kimppuun.

Sodankylän Lokan alueelle rakennettiin 1960-luvun lopulla yksi Euroopan suurimmista tekojärvistä, jonka johdosta 400 ihmistä joutui muuttamaan pois vesistön tieltä. Jaksossa Peltsi matkaa Lokan altaalle ja valottaa sen mielenkiintoista ja paikoin traaagista historiaa. Järven alueen kalatuotantoon tutustutaan paikallisen kalastajan mukana, joka kertoo muun muassa siian tilasta. Lokan tekojärven alkuvaiheisiin syvennytään tutkija Leena Pyhäjärven kanssa.

Lokan altaaseen tutustumisen jälkeen lähdetään Sentinojalta veneellä kohti kiemuraista Luirojokea ja päädytään Hammaskuruun, jossa rakennetaan kotaa. Lopussa Peltsi patikoi Sokostin huipulle ja juoksee lopulta komean 37 kilometrin lenkin Kiilopäälle.

Kauden neljäs jakso aloitetaan jännittävällä kohteella, kun Peltsi tapaa paikallisen tervanpolttajan ja insinööri Ensio Mäntykankaan. Mielenkiintoisessa miljöössä näytetään, miten valmistetaan aitoa mustaa kultaa eli tervaa.

Täällä mieli lepää ja etelän mies pääsee syvälle lappilaiseen elämänmenoon.― Peltsi

Lemmenjoella Peltsi tapaa huopataiteilija Kaija Palton, jonka seurassa valmistetaan komea huopataideteos. Joikaamisen saloja valottaa Nils-Heikki Paltto, joka kertoo joikaamisen perimmäisen tarkoituksen olevan naisen hurmaaminen. Kalastusosuus hoidetaan Juutuajoella, josta nostetaan pitkän urakan jälkeen komea taimen. Saaliista valmistetaan ceviche, joka syödään ruisleivän kanssa.

Toisen kauden viimeisessä jaksossa reissataan hirvimetsälle. Ensimmäisellä jahdilla metsän kuningas vie kuitenkin pidemmän korren kruunupään etsimisessä. Partakosta matkataan venekyydillä Kettuniemeen kalastamaan. Auvo Valtonen esittelee verkkokalastusta Inarijärvellä, jossa saaliiksi tarttuu muun muassa taimenta ja haukea.

Kuinka on kala liikkunut? Yksikään ei ole tullut mopolla vastaan.― Auvo Valtonen

Peltsin menopeli hyytyy lopulta Utsjoella, josta jatketaan matkaa pyöräillen kauniisiin tunturimaisemiin. Rautu mielessä aloitetaan kalastus.

"Mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei miehestä", toteaa Peltsi ohjelman lopussa ja lupaa palaavansa paikalle vielä hyvinkin pian.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa