Hyppää pääsisältöön

Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

Ensimmäinen kausi aloitetaan Kittilästä, josta noudetaan Peltsille vuokra-auto. Kun moottori on saatu käyntiin, matkataan Tenojoelle, jossa Peltsi pääsee koittamaan kalaonneaan. Kuntoa Peltsi pitää yllä pyöräilemällä komeissa maisemissa tuntureiden lomassa.

Koska olet nähnyt kiireisen saamelaisen?― Peltsi

Ohjelmassa päästään myös kurkistamaan, kuinka syntyy aito tenolainen jokivene. Veneentekijä Jouni Laiti kertoo, että parasta materiaalia veneisiin on juuri Lapin mänty, jonka tiheät syyt pitävät veneen koossa parhaimmalla tavalla. Välillä vakavoidutaan ja keskustellaan alueen lohikannasta ja lohenkalastuksesta kunnanjohtaja Raimo Hekkasen kanssa.

Toisessa jaksossa matkataan Saamenmaalle, jossa kalastetaan aliarvostettua "jänkäkoiraa" eli haukea sekä melotaan suurella Inarijärvellä etsien maagista seitakiveä. Ohjelmassa tavataan myös paikallisia käsityöläisiä ja tutustutaan kolttasaamelaisten kulttuuriin Sevettijärven maisemissa. Ensimmäisestä jaksosta tuttu vuokra-auto alkaa näyttää väsymisen merkkejä, mutta onneksi matka jatkuu pienen huollon jälkeen.

Minäkin olen yksi heistä, joihin on pohjoisen reissuilla iskenyt Lapin hulluus. Tänne on aina päästävä uudelleen.― Peltsi

"Vielä tänäänkin Lapin erämaista löytyy aitoja paimentolaisia, poromiehiä, jotka kulkevat vuodenkierron mukaan siellä, missä porotkin liikkuvat." Pitsujärvelle vasojen kesämerkintään matkataan vesitasolla. Määränpäässä rupatellaan poromiesten kanssa ja käydään korjailemassa Suomen ja Norjan välistä raja-aitaa, jotteivät porot karkaa naapurimaan puolelle.

Yksi tämän paikan hienoja asioita on se, että täällä ei ole mitään toivoa saada matkapuhelimeen kenttää.― Peltsi

Rautu pitää Peltsin siiman kireällä. "Maailman kauneimmaksi tituleerattu kala" valmistetaan graavaamalla. Pohjoisten asukkaille tuttujen sääskitarinoiden kautta Peltsin matka jatkuu Pöyrisjärvelle, jossa koetaan porovasojen kesämerkintä.

Neljännessä jaksossa matka käy Sodankylässä sijaitseville Pyhä-Nattasille, joista aukeaa näkymät Lapin legendaarisimmille kultamaille. Sompionjärven rannalla Peltsille valmistetaan aito lappilainen kuksa, jonka taidokkaasta muotoilusta vastaa Jouko Vesala, joka on alansa kivenkova ammattilainen. Kultahippujen perässä kyykitään kullanhuuhtoja Vesa Luhdan kanssa. Peltsille valkeneekin, että ison potin huuhtominen on työlästä hommaa.

Halusimme tehdä ohjelman nimenomaan kesällä. Talvellahan Lapissa käy paljon porukkaa, mutta kesällä se todellinen luonto näkyy.― Peltsi Katso-lehdessä vuonna 2012

Vuotsolaisen saamenkielistä rockia soittavan SomBy-yhtyeen jäsenet kertovat, millaista on soittaa rockia saameksi paikkakunnalla, jossa kilpailua ei juurikaan ole.

Ensimmäisen kauden päätösjaksossa Peltsi nousee Lapin komeille tuntureille. Taivaskerolla hän vierailee paikalla, jossa sytytettiin 6.7.1952 Helsingin olympilaisten olympiatuli. "Täällä retkeilijä kokee rauhan, joka menee selkäytimeen asti", toteaa Peltsi.

Aitoa lappilaista ruokaa maistellaan paikallisessa ravitsemusliikkeessä. Tällä kertaa menussa on yrttirieskaa, Kilpisjärven siikaa, nokkosmuhennosta sekä lähellä tuotettuja kasviksia ja puikulaperunaa. Jälkiruuaksi tarjoillaan klassista liekitettyä leipäjuustoa vastakeitetyn lakkahillon kanssa.

Äijäkoskella harrastetaan koskenlaskua ja korjataan pitkospuita. Ennen kotiinpaluuta Peltsi käy vielä kalastamassa Muoniojoella ja kokeilemassa, miten kesäkelkkailu sujuu.

Toisella kaudella matkattiin Itä-Lappiin

Peltsin Lapin toinen kausi keskittyi Itä-Lappiin. Ensimmäisessä jaksossa patikoidaan Pyhätunturilla. "Viime kesän reissulta jäi Lappiin niin monta paikkaa näkemättä ja kokematta, että pakkohan tänne oli palata". Komeista ja jylhistä maisemista piipahdetaan Korvatunturin puotiin, jossa maistellaan hillakastiketta ja esitellään sen valmistusta.

Pelekosenniemi on melekosen pieni― Peltsi

Kairalan kylässä rupatellaan paikallisten kanssa ja rakennetaan lammasaitaa. Rakennuspuuhia jatketaan Suvannon kylässä Kitisen rannalla, jossa "etelän mies" saa vasaran käteen pärekattotöiden merkeissä. Kalastushetkiä ja juttuja koetaan Kemijoella.

Salla-jaksossa Peltsi saa oppaakseen Aatsingin veljekset. Parivaljakko näyttää, miten lammasaitaa rakennetaan. Urakan jälkeen matkataan Sallan pohjoisosaan, Tuntsa-joelle, jossa päästään perhokalastamaan rauhallisissa maisemissa ja tunnelmissa.

Keskellä metsää tavataan myös paikallisia poliiseja, jotka kertovat yleisimmistä tehtävistä. Alueen laajuuden johdosta poliiseille saattaa päivässä kertyä ajokilometrejä jopa 800 kilometriä, kertoo rikoskomisario Esa Harju. Savukoskella Peltsi osallistuu Yöttömän yön soutuun, joka on Suomen pohjoisin retkisoutu- ja melontatapahtuma. Lopussa Aatsingin veljekset osoittavat minkälaista jälkeä saadaan, kun karhu pääsee lampaiden kimppuun.

Sodankylän Lokan alueelle rakennettiin 1960-luvun lopulla yksi Euroopan suurimmista tekojärvistä, jonka johdosta 400 ihmistä joutui muuttamaan pois vesistön tieltä. Jaksossa Peltsi matkaa Lokan altaalle ja valottaa sen mielenkiintoista ja paikoin traaagista historiaa. Järven alueen kalatuotantoon tutustutaan paikallisen kalastajan mukana, joka kertoo muun muassa siian tilasta. Lokan tekojärven alkuvaiheisiin syvennytään tutkija Leena Pyhäjärven kanssa.

Lokan altaaseen tutustumisen jälkeen lähdetään Sentinojalta veneellä kohti kiemuraista Luirojokea ja päädytään Hammaskuruun, jossa rakennetaan kotaa. Lopussa Peltsi patikoi Sokostin huipulle ja juoksee lopulta komean 37 kilometrin lenkin Kiilopäälle.

Kauden neljäs jakso aloitetaan jännittävällä kohteella, kun Peltsi tapaa paikallisen tervanpolttajan ja insinööri Ensio Mäntykankaan. Mielenkiintoisessa miljöössä näytetään, miten valmistetaan aitoa mustaa kultaa eli tervaa.

Täällä mieli lepää ja etelän mies pääsee syvälle lappilaiseen elämänmenoon.― Peltsi

Lemmenjoella Peltsi tapaa huopataiteilija Kaija Palton, jonka seurassa valmistetaan komea huopataideteos. Joikaamisen saloja valottaa Nils-Heikki Paltto, joka kertoo joikaamisen perimmäisen tarkoituksen olevan naisen hurmaaminen. Kalastusosuus hoidetaan Juutuajoella, josta nostetaan pitkän urakan jälkeen komea taimen. Saaliista valmistetaan ceviche, joka syödään ruisleivän kanssa.

Toisen kauden viimeisessä jaksossa reissataan hirvimetsälle. Ensimmäisellä jahdilla metsän kuningas vie kuitenkin pidemmän korren kruunupään etsimisessä. Partakosta matkataan venekyydillä Kettuniemeen kalastamaan. Auvo Valtonen esittelee verkkokalastusta Inarijärvellä, jossa saaliiksi tarttuu muun muassa taimenta ja haukea.

Kuinka on kala liikkunut? Yksikään ei ole tullut mopolla vastaan.― Auvo Valtonen

Peltsin menopeli hyytyy lopulta Utsjoella, josta jatketaan matkaa pyöräillen kauniisiin tunturimaisemiin. Rautu mielessä aloitetaan kalastus.

"Mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei miehestä", toteaa Peltsi ohjelman lopussa ja lupaa palaavansa paikalle vielä hyvinkin pian.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.