Hyppää pääsisältöön

Tutkija Elke Albrecht ja libretistin arvoitus

Tutkija Elke Albrecht SKS:n arkistossa.
Tutkija Elke Albrecht SKS:n arkistossa. Kuva: Sandra Saulo/Yle elke albrecht

Suomeen vuonna 1886 saapunut säveltäjä ja kapellimestari Karl Müller-Berghaus oli hyvin kiinnostunut suomen kielestä ja kulttuurista. Suuri Richard Wagnerin ihailija innostui erityisesti Kalevalasta, sillä sen tarinoista löytyi monia yhtymäkohtia Wagnerin Nibelungin sormukseen ja Nürnbergin mestarilaulajiin.

”Minuakin on kiehtonut tämä yhteys. Sekä Nürnbergin mestarilaulajissa että Kalevalassa kilpaillaan laululla, ei miekoin”, kertoo tutkija Elke Albrecht. Hän on väitellyt Kalevala-aiheisista oopperoista vuonna 2012 ja Karl Müller-Berghaus ja hänen oopperansa tulivat tässä prosessissa tutuiksi.

Elke Albrecht kertoo, että aika pian Suomeen saapumisensa jälkeen Müller-Berghaus tutustui kirjailija Betty Elfvingiin. Die Kalewainen in Pochjola -oopperan libretto syntyi ilmeisesti osittain Elfvingin ansiosta, vaikka tämän nimeä ei siinä yhteydessä mainitakaan.

Kuka libreton oikeasti teki?

”Ihmettelimme, kuka virallinen libretisti oikein on. Olimme selvittäneet, että Hampurin oopperassa oli libretisti nimeltään Friedrich tai Fritz Spengler, mutta Müller-Berhghausin juhlakonsertin ohjelmassa vuonna 1890, jolloin oopperan toinen näytös esitettiin, libreton tekijäksi oli merkitty F. W. Otto”, Elke Albrecht kertoo. ”Vasta pari kuukautta sitten saimme varmuuden, että näiden nimien takana on yksi ja sama henkilö. Samalla selvisi myös, että Betty Elfvingillä oli huomattava rooli libreton teossa. Karl Müller-Berghaus mainitseekin kirjeessä, että Elfvingin nimen pitäisi olla oopperan partituurin kannessa.”

Die Kalewainen -ooppera valmistui vuonna 1890. Siihen tehtiin kuitenkin sen jälkeen vielä monia muutoksia ja käsikirjoituksesta on myös yliviivattu osia. Oopperan oli määrä saada ensiesityksensä Hampurin oopperassa 1892, mutta kolera-epidemian takia esitykset peruttiin. ”On löydetty joitakin luonnoksia puvustuksesta ja lavasteista”, Elke Albrecht kertoo.

Miksei oopperaa esitetty sitten myöhemmin?

”Hyvä kysymys. Asiasta ei ole tutkimustietoa, mutta ilmeisesti Betty Elfving yritti saada Suomessa aikaan yhteistyötä eri kaupunkien orkesterien välille. Hän oli yhteydessä Helsinkiin ja Vaasaan, koska Turun Soitannollisen Seuran orkesterin voimin oopperaa ei olisi voinut siihen aikaan esittää”, Albrecht kertoo. Kyse saattoi olla myös kilpailuasetelmasta. Helsinkiin oli juuri perustettu oma Robert Kajanuksen johtama Orkesteriyhdistys, mutta ooppera olisi ollut liian massiivinen esitettäväksi Helsingissäkin ja yhteistyötä olisi tarvittu.

On erikoista, ettei teosta ole yritetty esittää aiemmin. ”Kyllä, on todella harvinaista, että arkistossa on ooppera, jota ei ole koskaan esitetty”, Elke Albrecht naurahtaa.

Turku taipui viimein Kalevala-oopperansa kantaesitykseen - siihen meni 127 vuotta - Lue toimittaja Janne Koskisen arvio oopperasta

Kuuntele Paula Nurmentauksen toimittama juttu Kultakuumeessa Die Kalewainen -oopperasta:

Katso oopperan verkkolähetys Turun filharmonisen orkesterin sivuilta

Kommentit