Hyppää pääsisältöön

Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

leijonan tähdistö
leijonan tähdistö Kuva: YLE Minna Lusa leijonan tähdistö

Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa.

Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin. Juuri tässä osassa on sen kirkkain tähti Regulus.

Regulus, joka kuuluu tähtitaivaan kirkkaimpiin tähtiin, on usean tähden järjestelmä. Siihen arvioidaan kuuluvan jopa neljä tähteä, joista kolme on havaittu suoraan. Päätähtenä on Regulus A.
Leijonan alueella on useita kaukaisia galakseja kuten alla oleva, Hubble-avaruusteleskoopin kuvaama M96 kierteisgalaksi. Se piilottelee meiltä näkymättömissä kaukana 34 miljoonan valovuoden päässä.

Messier 96 galaksi
M 96 -galaksi Messier 96 galaksi Kuva: NASA Hubble Messier 96

Tutkaile Praesepea kiikarilla

Leijonasta hiukan länteen on himmeitä tähtiä sisältävä Krapu, jonka alueella on eräs hienoimmista avoimista tähtijoukoista, Praesepe, Messierin luettelon kohde M44.

Praesepe erottuu paljain silmin vain epämääräisenä valotuhruna, ja siksi sitä kannattaa katsella kiikarilla tai kaukoputkella. Näillä apukonsteilla avautuu näkymä visuaalisesti kauniiseen tähtijoukkoon kompaktina keskittymänä, ja siten että tähdet peittävät kiikarin katselukulman kokonaan.

Orionin näyttävä talvinen tiimalasikuvio näkyy yhä illalla etelän suunnassa mutta nyt ovat viimeiset hetket ihailla sitä, koska kevään edistyessä se painuu yhä alemmas ja lopulta katoaa kokonaan taivaanrannan taakse.

Myös tähtitaivaan kirkkain tähti Ison Koiran Sirius kimmeltää sinertävänä vielä maaliskuun alkupuolella etelässä Orionista vasemmalle alas, mutta sekin laskee vähitellen horisontin taakse eikä näy myöhemmin keväällä.

Idästä nousee näkyviin Neitsyen tähdistö, jossa on kirkas Spica-tähti. Sekin on tähtitaivaan kirkkaimpia.

Venus hohtaa vielä illalla ja Jupiter aamuyöllä

Venuksen kirkkaus iltataivaalla hämmästyttää vielä maaliskuun alkupuolella, mutta planeetta katoaa näkyvistä kuun puolenvälin tienoilla. Maaliskuun 29. päivänä Venus on Maan ja Auringon välissä, alakonjuktiossa. Silloin sen pimeä puoli on Maahan päin ja se näkyy kapeana sirppinä kaukoputkessa. Huhtikuussa Venus alkaa näkyä jälleen aamutähtenä aamutaivaalla.

Venus-planeetta.
Venus Venus-planeetta. Kuva: NASA/JPL Venus (planeetat)

Venuksesta hiukan ylävasemmalla on Venusta paljon himmeämpi, punertava Mars.

Aurinkoa lähinnä oleva planeetta Merkurius näkyy maaliskuun 20. päivän tienoilta aina huhtikuun alkupuolelle saakka auringonlaskun jälkeen iltatähtenä. Sitä kannattaa etsiä auringonlaskun suunnalta alhaalta, noin tunti auringonlaskun jälkeen.

Merkurius
Merkuriuksen pintaa Merkurius Kuva: NASA Mariner Merkurius (planeetat)

Aamuyön tunteina aurinkokunnan suurin planeetta Jupiter hohtaa yhä etelätaivaalla. Se on lähellä Neitsyen tähdistöä ja sen kirkasta Spica-tähteä. Jupiter ei nouse kovin korkealle vaan jää Leijonan alapuolelle, mutta kirkkautensa vuoksi sen löytää helposti.

Saturnus-planeetta nousee myöhemmin kuin Jupiter ja jää Etelä-Suomessakin aamutaivaalla melko matalalle eikä sitä näe Pohjois-Suomesta käsin.

Myös Uranus-planeetta on nähtävissä mutta sen katsomiseen tarvitaan kiikari tai kaukoputki. Maaliskuun puolivälissä voi yhden yön aikana nähdä kaikki muut planeetat paitsi Neptunuksen.

Maaliskuun 20. päivänä on kevätpäiväntasaus, mikä tarkoittaa että juuri tuona päivänä kaikkialla maapallolla päivä ja yö ovat yhtä pitkät. Aurinko paistaa silloin suoraan päiväntasaajan yläpuolella. Sen jälkeen Aurinko siirtyy pohjoiselle pallonpuoliskolle, jossa päivä alkaa olla pidempi kuin yö.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.