Hyppää pääsisältöön

Radiohartaudet alkoivat suorilla lähetyksillä 1930-luvulla

Yleisradio on välittänyt kirkon hartauksia radiossa vuodesta 1932 lähtien. Ensimmäiset aamuhartausohjelmat lähetettiin suorana Helsingin vanhasta kirkosta. Entinen arkkipiispa Martti Simojoki toimi tuolloin pappina ja oli yksi heistä, jotka ensimmäisinä vuosina osallistuivat radiohartauksien tekoon.

Radiohartaudet ovat radiojumalanpalvelusten lisäksi Yleisradion vanhimpia ohjelmia. Ensimmäinen hartaus kuultiin Helsingin vanhasta kirkosta 7. maaliskuuta vuonna 1932, muutama päivä Mäntsälän kapinan jälkeen. Puhujana oli piispa Jaakko Gummerus.

Lähetykset olivat alkuun aina suoria. Entinen arkkipiispa Martti Simojoki muistaa pitäneensä ensimmäisen radioidun aamuhartauspuheensa keväällä 1932. Hän kertoi muistoistaan radion hartausohjelmien 50-vuotisjuhlien kynnyksellä tehdyssä haastattelussa maaliskuussa 1982.

Simojoki muistaa, kuinka huolella suoriin lähetyksiin oli valmistauduttava. Hän kertoo, kuinka eräs urkuri tuli yleensä jo pari tuntia ennen lähetystä kirkkoon harjoittelemaan soitettavia virsiä. Alkuaikoina radion hartauteen kuului alkuvirsi, saarnatuolista pidetty hartauspuhe ja loppuvirsi, josta tosin laulettiin vain yksi säkeistö.

Talvisodan aikana Simojoki toimi pappina Helsingissä. Sodan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939 pastori Niilo Visanpää soitti ja pyysi Simojokea pitämään puolestaan seuraavan aamun hartauden Vanhassa kirkossa. Lähetys saatiin onnellisesti loppuun asti, mutta välittömästi sen jälkeen tuli ilmahälytys. Tapahtuman myötä aamuhartauksien pito Vanhasta kirkosta katsottiin turvallisemmaksi lopettaa, joten Simojoen hartaus jäi talvisodan viimeiseksi rauhanajan tapaan lähetetyksi hartaudeksi.

Simojoki muistelee, kuinka aiemmin hartausohjelmat olivat suoria lähetyksiä kirkoista, pappi puhui seurakunnalle. Kun hartausohjelmat siirtyivät studioihin, merkitsi se myös sitä, että pappi alkoi puhua yksityiselle ihmiselle.

Radiohartauksien 85-juhlavuonna tehdyssä erikoisohjelmassa, käsiteltiin niiden merkitystä sekä muisteltiin mieleen painuneimpia hartauksia. Etenkin suurten kriisien aikaan lähetetyt hartaudet ovat jääneet ihmisten mieleen, ne ovat välittäneet toivoa niin talvisodan keskellä kuin Estonian upotessa ja terrori-iskujen aikaan.

Joulukuussa 1947 taltioitu aamuhartaus on yksi varhaisimpia säilyneitä radiohartauksia. Puhujana on pappi ja sittemmin myös teologian kunniatohtori Yrjö Knuutila (1917-2003). Knuutila toimi muun muassa Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliiton ensimmäisenä radiosihteerinä ja toimitti Yleisradion uskonnollisia ohjelmia.

Tietolaatikko

Hartauksien välittäminen kuuluu Ylen lakisääteisiin julkisen palvelun tehtäviin. Hartausohjelmat toteutetaan Ylen ja kirkkojen yhteistyönä. Yle vastaa tekniikasta ja kirkot sisällöistä, luterilaisen kirkon osalta sisällöt tuottaa Kirkon tiedotuskeskus. Hartauspuhujina kuullaan luterilaisten lisäksi ortodokseja, katolilaisia ja vapaiden suuntien edustajia.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.