Jäin miettimään, oliko... Lähteekö paljon pisteitä, jos... Miten paljon haittaa, että...
Kevään elämänkatsomustiedon koe järjestettiin 24.3.2017. Kokeen jälkeen kokelaat lähettivät meille kysymyksiä, joihin sensori Eero Salmenkivi vastasi koepäivän iltana.
Täältä löydät kokeen ja sen hyvän vastauksen piirteet.
Kysymykset ja vastaukset
Tehtävä 6: Mitä tähän kysymykseen haettiin vastaukseksi? Meniki ihan ohi jos kirjoitti mm. nykyajasta, teknologiasta ja eläinten ja ihmisten suhteen muutoksesta? -Apua
Sensori vastaa: Ei mennyt ohi. Hyvän vastauksen piirteet (HVP) tulevat julkisiksi ihan kohta ja sieltä näkee tarkemmin, mutta lyhyesti noihin mainitsemiisi asioihin voisi liittää teknologian tukeman fyysisen passiivisuuden. Kyse on sarjakuvan tulkinnasta, joten lähestymistapa on varsin vapaa.
Tehtävä 3: Tähän vastaukseen oli vaikea saada pituutta, haettiinko tässä pitkää vastausta? -Help
Sensori vastaa: Hyvään vastaukseen (= 3 p eli 2 p a:sta ja 1 p b:stä) pääsee luultavasti melko lyhyellä vastauksella. Kiitettäviin pisteisiin vaaditaan pidempää vastausta. Kun ”demokratian muodot” on suoraan OPS-perusteissa oleva kohta, sitä on toivottavasti vähän laajemmin käsitelty myös opetuksessa.
Tehtävä yleinen: Hei! Voiko kahden (2) sivun esseestä saada täydet pisteet? Jos on kaikki asia, voiko pituus ratkaista? -epätoivoinenkokelas
Sensori vastaa: Voi toki. Sisältö ratkaisee, ei pituus. Tosin ET:ssähän nämä ovat viimeiset paperiset kokeet, joissa käsialat voi vaihdella aika lailla. Voin kyllä hyvin kuvitella sellaisen (vaikkapa joka toiselle riville kirjoittavan) käsialan, jolla ei melkein mihinkään vastaukseen saa kaikkea asiaa 2 sivulle.
Tehtävä 1: Tehtävänannossa sanotaan, että yle x:n materiaalia voi hyödyntää. Haittaako siis, jos siihen ei ole viitannut? -Tähtisäde
Sensori vastaa: ”Haittaako?” on vaikea kysymys. Kuten kirjoitat, tehtävässä lukee selvästi, että ”voit hyödyntää”, joten materiaalia ei ole pakko hyödyntää. Eli täydet pisteet voi saada viittaamatta kertaakaan materiaaliin eikä viittauksen puuttumisesta rankaista arvostelussa. Se, että haittaako aineiston käyttämättä jättäminen, on monimutkaisempi kysymys. Pääseekö yhtä hyvään vastaukseen ilman aineistoa, riippuu lähestymistavasta ja muista lähteistä, joita on vastauksessa käyttänyt.
Tehtävä 10: Vähän sama kuin edellisessä, mutta tehtävänannossa edellytettiin aineiston hyödyntämistä. Vaikuttaako se negatiivisesti, jos on hyödyntänyt aineistoa paljon a ja c -kohdissa, mutta ei b-kohdassa? -Tähtisäde
Sensori vastaa: Kuten kirjoitat t1 ja t10 tehtävänannossa on selvä ero. 10:ssä aineistoa pitää käyttää. Se ei tarkoita, että sitä olisi pakko käyttää kaikissa kohdissa. Toki 10 on jokerivastaus, johon liittyy varsin pitkä aineisto, joten sen melko laaja käyttö on luultavasti eduksi. Tätä koskee suurin piirtein samanlainen pohdinta aineiston hyödyllisyydestä kuin edellisen kysymyksen kohdalla.
Tehtävä yleinen: Hei sensori! Voisitko avata vähän yleisemmin tätä koetta. Luonnehtia minkä tyyppinen koe mielestäsi oli, missä olivat sudenkuopat, mikä oli vaativinta, minkälaista osaamista tänä keväänä erityisesti tarvittiin, miksi tällaisiin tehtäviin päädyttiin ja mikä on prosessi tehvien laadinnan takana. Sori tällanen kysymysrypäs, mutta kiinnostaisi tietää, minkälaista osaamista ja vastaamistapaa te haitte. -Erika
Sensori vastaa: Yleisesti yo-koe Et:ssä (kuten muissakin aineissa) mittaa lukion opetussuunnitelman perusteiden (LOPS) mukaista osaamista. Tämän kevään koe on kaikissa aineissa viimeinen koe, joka mittaa pelkästään v. 2003 LOPSia. Ensi syksystä kevääseen 2020 mitataan yhtä aikaa sekä 2003 että 2015 LOPsia. Tässä nykyisessä/vanhassa mallissa et:ssä on yleensä ollut periaatteena, että tehtävät 1-5 tulevat saman numeroisesta kurssista ja loput tehtävistä eri kurssien yhdistelmistä. (Ensi syksystä lähtien numerointi noudattaa uutta LOPS15:ta ja tilanne muutenkin vähän muuttuu, kun kokeen rakenne muuttuu sen sähköistyessä.) Taitto vaatii joskus (esim syksyllä 2015) poikkeamaan tästä. Sen lisäksi eri et-kursseissa käsitellään usein samankaltaisia asioita eri näkökulmista, esim. pakolaisuutta yhteiskunnallisena, kulttuurisena tai ihmisoikeuskysymyksenä.
Eri kokeissa eri LOPSn kohtia kysytään jonkinlaisella vuorotteluperiaatteella. Esim. nyt kysyttiin 3. kurssista demokratiaa, koska sitä on (luullakseni) kysytty viimeksi 2007 (ja se ei sitä paitsi ole ihan nykyisessä muodossa 2015 LOPS:ssa). 5. kurssista taas kysyttiin kristinuskosta, koska 2016 kysyttiin ateismista ja taikauskosta. ET:ssä kysymysten määräytymisen kannata aihealuetta tärkeämpää ovat ne taidot, jota vastaaminen ilmentää, joten tällainen sisällön pohjalta tapahtuva luokittelu kertoo vain osan totuudesta. Eri vaadittuja taitoja, esimerkiksi aineiston tulkintaa ja omaa argumentaatiota, sekä kokeen vaikeustasoa pyritään pitämään silmällä, jotta koe mittaisi kokelaiden LOPS:ssa vaadittuja taitoja ja ns. kypsyyttä mahdollisimman tasapainoisesti vuodesta toiseen.
Tehtävä yleinen: Niin ja sitten vielä piti kysyä, että teinkö pahasti väärin kun vastasin joissain kysymyksissä sekä A että B kohtaan samassa esseessä, mutta merkitsin alkuun esim. 4 a&b ? -edelleen huolestunut abi
Sensori vastaa: Periaatteessa kohdat pitäisi erottaa, mutta useina vuosina sensorikokous on päättänyt, että tuollaisesta ei vähennetä pisteitä. Sensorikokous päättää aikanaan asiasta tämän vuoden osalta. Ensi syksystä lähtien ongelmaa ei ole, koska eri kohdille on omat vastauskohdat.
Tehtävä 4: Jäin miettimään, että kuinka montaa vähemmistöä tässä olisi pitänyt esitellä? Itse tein lähinnä rajauksen siihen, että vähemmistöjä on mm. kielen, uskonnon ja seksuaalisuuden perusteella ja sitten kerroin jostakin näihin liittyvästä vähemmistötstä. Teinkö siis oikein vai rajasinko liikaa? -huolestunut abi
Sensori vastaa: HVP:n mukaan tällainen rajaus kolmeen ryhmittymään ei ole este edes kiitettäville pisteille, jos ”käyttää johdonmukaisesti vähemmistön käsitettä ja osoittaa ymmärtävänsä vähemmistöjen luokittelun periaatteita.”
