Jäin miettimään, oliko... Lähteekö paljon pisteitä, jos... Miten paljon haittaa, että...
Kevään filosofian koe järjestettiin 15.3.2017. Kokeen jälkeen kokelaat lähettivät meille kysymyksiä, joihin sensori Eero Salmenkivi vastasi koepäivän iltana.
Filosofian koe ja hyvän vastauksen piirteet.
Kysymykset ja vastaukset
Tehtävä 6: Käsittelin ihmisoikeuksien filosofiaa lähestymällä aihetta historian kautta. Aloitin kertomalla valistuksesta, siitä sitten siirryin kuvailemaan Utopioita ja sopimusteorioita sekä kuinka kristillinen etiikka (Raamattu ja pyhä Augustinus) on vaikuttanut ihmisoikeuskäsityksen muodostumiseen... En kuitenkaan muistaakseni viitannut ollenkaan aineistoon, voiko se vähentää pisteitä -Helpontuntuinen koe
Sensori vastaa: Hyvän vastauksen piirteet julkaistaan näillä hetkillä ja kannattaa katsoa sieltä tarkemmin, mutta lyhyesti:
Nuo kuulostavat oikeilta asioilta ja niistä saa varmasti pisteitä. Ne näyttävät kuitenkin painottuvan juuri vanhempiin (esim. luonnonoikeudellisiin perusteluihin). Aineiston tarkoitus, kuten tehtävän johdannossakin mainittiin, oli antaa uudempia perusteita. Sinänsä aineiston käyttämättä jättäminen ei tässä tehtävässä ole ongelma, jos osaa esittää samat asiat ilman aineistoa.
Tehtävä 6: Mitä perusteluja ihmisoikeuksista haettiin? Voiko perusteluna käyttää käsitystä hyvästä valtiosta, oikeudenmukaisuuden varmistamista säädöksillä? -Eimennythyvin
Sensori vastaa: Haettiin monenlaisia filosofisia perusteluja (ks. HVP). Kyllä voi käyttää hyvää ja oikeudenmukaista valtiota, ehkä mieluusti juuri oikeusvaltion hengessä. Aineistossakin todetaan: ”kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan”.
Tehtävä 2: Mitä kritiikkiä humen giljotiinille voi esittää? Tuleekohan pisteitä jos esittää että joissakin tilanteissa voi johtaa arvolauseita siitä miten asiat ovat, esim suomessa on sukupuolineutraali avioliittolaki, ja tästä voi päätellä että tasa-arvo on yksi Suomen perusarvoista? -Apua
Sensori vastaa: Humen giljotiinin kritisointi – varsinkin jos on esittänyt periaatteen luontevimmassa eli sen loogista päättelyä koskevassa muodossa kuten kysymys yllä vihjaa – on ilman muuta 2. tehtävän vaikein kohta. Mahdollisia vastaesimerkkejä on vaikea löytää (HVP:ssa mainittu lupauskin on kaikkea muuta kuin selvä tapaus). Jos yllä esimerkissä sukupuolineutraalista avioliittolaista olisi johdettu normatiivinen arvolause, se olisi juuri sitä, mitä periaate (uskottavasti) kieltää. Kysymyksessä johdettu lause, että Suomessa kannatetaan tasa-arvoa, on kuvaileva tosiasiaväite. Tässä ollaan muotoilun veitsenterällä ja vastauksen pisteitys voi riippua siitä, mitä vastauksessa ihan tarkasti on sanottu, mitä ei kysymyksestä varmuudella saa selville. Mutta tämä siis koskee vain vastauksen tämän osan tätä toista puolta.
Tehtävä 1: Menikö ohi aiheen, jos valitsi yhteiskuntafilosofian ja laittoi toiseksi keskeiseksi kysymykseksi "Millanen hallitsemismuoto on hyvä?" ja käytti kysymyksen perusteluissa sitä, että Platon piti demokratiaa huonona hallitsemismuotana, koska siinä enemmistö hallitsi köyhien hyväksi. Ja itse perusteli, että demokratia on hyvä muoto, koska siinä jokaisen yhteiskunnan jäsenen ääni saadaan kuuluviin. -SelvisinYosalista2k17
Sensori vastaa: Ei mennyt ohi. Perustelussa Platonin rooli jää vähän hämäräksi, mutta demokratian hyvyyden (ja sen ja siten hallitsemismuoto-kysymyksen tärkeyden perustelu) vaikuttaa hyvältä.
Tehtävä 3: Aristoteleen 4 syyselitystä: riittääkö A-kohtaan lyhyt mutta täsmällinen 50-80 sanan vastaus täyteen kymmeneen pisteeseen? -Päämääränä vastaus
Sensori vastaa: Kyllä, jos se osoittaa, että vastajaa ymmärtää, miten Aristoteleen syitä käytetään selittämisessä.
Tehtävä 1: Tarviko olla merkkimäärällisesti pitkiä vastauksia tehtäviin vai ratkaiseeko sisältö? -Lyhytjaytimekäd
Sensori vastaa: Sisältö tietysti ratkaisee, mutta kumpaankin kohtaan odotetaan essee-vastausta. Eli kuvailu ja perustelu (a-kohta) ja kuvailu ja analyysi (b-kohta) varmaan vaativat onnistuakseen jonkinlaista tekstimäärää. Toisaalta sekä filosofian HVP että YTL:n reaalin yleiset ohjeet korostavat asiassa pysymistä, joten napakkuudesta voidaan pikemminkin palkita kuin rangaista, jos asiat ovat kunnossa.
Tehtävä yleinen: Olisiko soveltavissa tehtävissä (osio2) tarvinnut ottaa mukaan joidenkin tunnettujen filosofien ajatuksia, vai riittikö oma pohdinta? Ja mitä ihmettä "onnekkuudella" tarkoitettiin "Petteri ja Lumikki -tehtävässä"? Mitä siinä haettiin? -Imbesilli
Sensori vastaa: Lukion OPS-perusteet 2003 edellyttävät ”yleissivistäviä perustietoja sekä filosofian historiasta että sen nykysuuntauksista ja kykyä suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin”. Tämä helposti korostuu tehtävissä, joissa jaetaan paljon pisteitä eli osiossa 2, vaikka osion tehtävät voivat filosofiassa olla enemmän tai vähemmän soveltavia sekä enemmän tai vähemmän perinteen tuntemusta edellyttäviä. Esimerkiksi kysymyksessä mainitussa t7:ssä, HVP erikseen toteaa, että: ”Tehtävän kysymyksenasettelu ei luonnollisesti välttämättä vaadi perehtymistä asiasta käytyyn filosofiseen keskusteluun.” Siten tässä oma pohdinta riittää täysiin pisteisiin (ja harva lukiolainen varmaan on kuullut B. Williamsista tai T. Nagelista).
Kysymykseen tästä tehtävästä HVPssa on: ”Moraalisesta onnekkuudesta on kyse silloin, kun toimijaa perustellusti arvioidaan moraalisin perustein siitä huolimatta, että arviointi riippuu merkittävästi seikoista, jotka ovat toimijan vaikutuspiirin ulkopuolella.” Eli karkeasti voi sanoa, että kyse on tilanteista, joissa epäonni merkittävästi mutkistaa moraalista kysymystä: ”Kenen vika?” Lukiossa aihepiiriä on voitu käsitellä esimerkiksi, kun on puhuttu seurausten roolista moraalisessa arvioinnissa
Tehtävä 7: Kuinka isosta merkkimäärän ylityksestä sakotetaan? 800 merkkiä oli rajana, kahdessa kohtaa taisi merkkejä tiivistyksestä huolimatta tulla 830. Riippuuko asiasisällöstä vai tuleeko aina pistesakkoa? -Huolestunut lavertelija
Sensori vastaa: Riippuu asiasisällöstä. Syksyn 2016 kokeessa, kun rajoitukset otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön filosofian sensorikunta päätti seuraavasti: ”Enintään 2 pistettä/osio merkkimäärän huomattavasta ylityksestä. Noin 50 prosentin ylitys 1 pisteen vähennyksellä, 100 prosentin(tai suuremmalla) ylityksellä 2 pistettä. Tämän lisäksi vähennetään vielä pisteitä, jos ei pysy asiassa. Tämä päätös koskee vain tätä koetta.” Alle 50 % ylityksestä ei siis sinänsä vielä viime syksynä sakotettu lainkaan. Toisaalta tuossa erikseen viitataan siihen, että k17 kokeesta sensorikunta tekee erillisen päätöksen. Syksyn 16 linjaukset eivät kuitenkaan ole ehtineet vielä vaikuttaa opetukseen kovin paljoa, joten tuskin tuo linjaus juuri kiristyy, mutta siitä siis päätöksen tekee aikanaan filosofian sensorikunta. 830/800 ylityksestä voi kuitenkin lähes varmuudella sanoa, että siitä ei sinänsä tule pistevähennystä, ellei sisältö ole eksynyt harhapoluille.
Tehtävä 9: Olipa kiva koe. Aika vapaamuotoiselta tuntui...tai sitten otin liikaa vapauksia. Odotin vaikeampaa! -positiivisestiyllättynyt
Sensori vastaa:
Kiva kuulla. Vapauksien ottaminen kuulostaa ihan hyvältä, kun vaan muistaa koko ajan ajatella, mitä kirjoittaa.
Tehtävä 4: Aivan loistavaa, että psykologismia kritisoidaan järjellisin perustein, mutta sopiiko niitä sekoittaa ainereaalissa? -Urpo Oph
Sensori vastaa: Filosofiassa psykologismilla tarkoitetaan 1800-luvulla vallinnutta ajattelutapaa, jonka mukaan muun muassa loogiset ja matemaattiset lainalaisuudet johtuvat ihmismielen rakenteista ja ne voidaan siten saada selville empiirisellä tutkimuksella. Psykologismi johtaa relativismiin ja skeptisismiin eikä sillä ole filosofian piirissä enää juuri kannatusta. Tämä ei sinänsä liity filosofiaan ja psykologiaan nykyisinä oppiaineina (saati sähköisinä ainereaalikokeina), joten sekoittaminen ehkä vihjaa eettisen ja deskriptiivisen egoismin ”sekoittamiseen” samassa kysymyksessä. Erillisillä argumenteilla on nimenomaan tarkoitus välttää noiden kahden teorian sekoittuminen.
Tehtävä 6: Mitkä filosofit tähän tehtävään olisi hyvä mainita? -abi
Sensori vastaa: John Locke on ehkä luonnonoikeusajattelun tunnetuin nimi, mutta huippuvastauksen voi rakentaa jopa ilman häntä. HVP mainitsee kymmenkunta muutakin nimeä, joista kaikki ovat mahdollisia mutta eivät välttämättömiä.
Tehtävä 1: Onko oikein, jos käsitteli b) kohtaan tekoja yhteiskuntafilosofian ja etiikan näkökulmasta -teotjavallankäyttö
Sensori vastaa: Kyllä teon teoria on aihepiiri, joka liittyä sekä yhteiskuntafilosofiaan että etiikkaan.
Tehtävä 8: Miksi C kohdassa käsketään erittelemään "JONKIN" vaihtoehtoisen totuusteorian avulla... mutta hyvän vastauksen piirteissä parempiin pisteisiin vaaditaan erittelyä kahden vaihtoehtoisen totuusteorian avulla? -Ihmettelen vain
Sensori vastaa: HVP:n 3, 6 ja 9 pisteen vastausten kohdalla mainittu kaksi teoriaa (korrespondenssiteorian lisäksi) vaikuttaa virheeltä, joka toivottavasti korjataan pikaisesti.
Tehtävä 9: Saako yhtään pisteitä, jos ei käyttänyt hyvän vastuksen piirteiden argumentteja vaan sovelsi lähinnä etiikan kurssin muita teorioita? -Ruut
Sensori vastaa: Kuolemanrangaistuksiin liittyy varmasti monia eettisiä argumentteja, joita ei ole käsitelty HVP:ssa ja joiden käsittelystä voi saada pisteitä.
Tehtävä 1: Yleisesti kysyn: mikä olisi sopiva esseemitta sana/merkkimääränä? -määräratkaisee
Sensori vastaa: Sellaista mittaa ei ole filosofiassa määritelty. Olennaista on saada tehtävänannon määrittämät asiat jäsentyneesti esitettyä.
Tehtävä yleinen: Menetänkö pisteitä, jos olen sivuuttanut aineiston kuolemantuomiota koskevassa tehtävässä, jos kuitenkin olen esittänyt useita argumentteja puolesta/vastaan? Mitä argumentin analysoimisella haetaan, pitääkö arvioida argumentin vedenpitävyyttä ja esittää kritiikkiä vai mitä...? -Jaa-a :D
Sensori vastaa: Tämä on hyvä kysymys, johon ei ole helppo vastata. HVP puhuu ”aineistossa esitetyistä” argumenteista ja YTL:n reaalikokeen ohjeissa sanotaan, että kypsyyttä osoittaa se, että: ”Tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti.” Toisaalta sen enempää aineistossa kuin HVP.ssakaan ei tietenkään käsitellä kaikkia mahdollisia argumentteja (ks. vastaus Ruutille edellä). Mahdolliseen pistemenetykseen ja sen määrään varmaan ainakin sensorikokous joutuu ottamaan kantaa. Argumentin analysoiminen on sen purkamista osiin. Haetaan siis lähtöoletusten, esim. taustalla olevien arvojen, sekä argumentin rakenteen, esimerkiksi mitä väitetään ja miten sitä perustellaan sekä väitteiden loogisten seuraussuhteiden, tuomista esiin.
Tehtävä 8: Apua, puhuin kokoajan koherenssiteoriasta, tuleeko nyt 0 pistettä?? -Hädässä
Sensori vastaa: Nimeämisen suhteen tämä on 0 pistettä. Kuvailusta sekä b- ja c-kohdista voi hyvin tulla pisteitä tästä huolimatta.
