Hyppää pääsisältöön

Naisen rooli kapenee, kun kriisi uhkaa

Rajamiehen perhe. Ylikersantti Elna Kuoskun vaimo Savukoskelta. Vaimo toimii kenttälottana pitäen lapsen mukanaan silloin kun mies on rintamalla.
Rajamiehen perhe. Ylikersantti Elna Kuoskun vaimo Savukoskelta. Vaimo toimii kenttälottana pitäen lapsen mukanaan silloin kun mies on rintamalla. Kuva: SA-Kuva vauva

Kun kriisit uhkaavat ja miehet valmistautuvat sotaan, naiset kärsivät ja häviävät.

Miehet sodan valmisteluissaan vahvistavat omaa maskuliinista mieskuvaansa ja samalla kaventavat omaa roolimalliaan. Naiset joutuvat huolehtimaan arjessa selviytymisestä ja heidät kahlehditaan perinteisen perhekeskeiseen huolehtija- ja synnyttäjä rooliin. Näin on kriiseissä aina ollut ja näin on oleva.

Naisen roolin kaventumisesta voi lukea monista menneen ajan suomalaisista kaunokirjoista. Mika Waltarin naiskuva on Sinuhessa perinteisen ohut. Sotaa edeltävää aikaa kuvaa osuvasti Eila Pennanen esikoisromaanissaan Ennen sotaa oli nuoruus.

Hämmästyttävää miten nopeasti 1920-luvulla alkanut naisten roolimallin vapautuminen ja laajentuminen pusertui 1930-luvun lopulla ahtaaksi.

Pennanen kirjoitti romaaninsa vuosien 1941 ja 1942 aikana. Kirja syntyi sen ansiosta, että Karhumäessä sotilaskotinaisten korsun katto vuoti ja Pennanen sai siellä polvitulehduksen. Hänen oli pakko pysytellä paikallaan ja siksi hän ajan kuluksi kirjoitti. Mutta kirjasta ei tullut lottakuvausta vaan tarina yliopisto-opiskelijoiden peloista ja toiveista.

Helsingissä yliopistossa opiskelevaa kolmea naista Pennanen kuvaa keskellä poliittista taistelua. Akateeminen Karjalaseura ja Akateeminen sosialistiseura pyrkivät houkuttelemaan opiskelijoita leireihinsä. Miehet ovat aktiivisia toimijoita, mutta naisille jää teen- ja kahvinkeittäjän rooli. Eräs päähenkilöistä sanookin, että avioliitto on yhteiskunnallinen tehtävä, eikä Akateemisten naisten Karjalaseuran jäsenellä saa olla yksityiselämää. Hämmästyttävää miten nopeasti 1920-luvulla alkanut naisten roolimallin vapautuminen ja laajentuminen pusertui 1930-luvun lopulla ahtaaksi.

Pennaselle seksuaalisuus oli kirjan kirjoittamisen aikoihin älyllisen toiminnan vastakohta.

Kirjailija Saara Kesävuori kommentoi Eila Pennasen teoksen naiskuvaa.

- Naiset elivät kirjan tapahtumien aikaan ahtaassa ilmapiirissä. Pennanen oli Lotta Svärdin jäsen, ja natsiaatteet vaikuttivat häneen. Naiskuva kaventui nopeasti 1930-luvun lopulla, koska kansallissosialistinen naisihanne siirtyi Suomeen, sanoo Kesävuori.

- Yhteiskunta tarjosi sitä ideologiaa, jossa naisen paikka oli olemattoman vähäinen. Pennanen kirjoitti päiväkirjassaan v. 1941, että koko miessukupuoli on liian riippumaton rakastaakseen lainkaan naista. Pennaselle seksuaalisuus oli kirjan kirjoittamisen aikoihin älyllisen toiminnan vastakohta. Koska Pennanen halusi samastua maskuliiniseen älyllisyyteen, hän halveksi päiväkirjoissaan naisten tunne-elämää tutun ironisesti, sanoo Kesävuori.

Kirjailija Saara Kesävuori
Kirjailija Saara Kesävuori Kuva: Yle Saara Kesävuori,kirjailijat,Kirjojen Suomi,101 kirjaa

Lue oheisen linkin kautta Eila Pennasen Ennen sotaa oli nuoruus, se on luettavissa juhlavuoden 2017 ajan.

Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon
Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon 101kirjaa
Klikkaamalla linkkiä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Päästäksesi lukemaan kirjoja tarvitset Yle Tunnuksen tai voimassa oleva kirjastokortin. Voit lukea kirjan eri PC, iOS ja Android -päätelaitteiden selaimilla.


Yle Areena tarjoaa Kirjojen Suomi- kokonaisuuden juhlapakettina täältä.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi? Haastattelussa Anu Kaaja

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

Kirjojen Suomi