Hyppää pääsisältöön

Suomi on suomalainen — ohjelmasarja suomalaisuudesta

Mikä meillä Suomessa on alkuperäistä ja ainutlaatuista?

TV1 tiistaisin 4.4. - 6.6.2017 klo 20.00 - 20.30, uusinta sunnuntaisin klo 13.10
Kaikki jaksot katsottavissa Yle Areenassa 4.4. alkaen

Suomi on suomalainen on ohjelmasarja suomalaisuudesta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Monikulttuurisuuskeskustelun keskellä tämän pohtiminen on entistäkin ajankohtaisempaa.

Mikä Suomessa myöhemmin syntynyt on poikkeuksellista – jotain, mitä löytyy vain Suomesta? Vai onko useimmissa alkuperäisinä pitämissämme suomalaisuuden piirteissä kuitenkin kyse ulkoisesta vaikutuksesta?

Mikä suomalaisuudessa on ajalta ennen ruotsalaisten ja venäläisten vaikutusta?

Mistä elementeistä kansallisvaltion identiteetti on syntynyt? Ja mitkä elementit pitävät sitä yllä jatkossa?

Tekijöiden aikaisemmissa sarjoissa tutkittiin, mikä Suomessa on saanut vaikutteita ruotsalaisesta tai venäläisestä kulttuurista.

Tässä uudessa sarjassa tutkitaan Suomen ja suomalaisuuden erityispiirteitä ja halutaan alleviivata, että suomalaisuus on moniulotteinen asia – ei ainoastaan kokoelma naapurimaiden vaikutteiden jälkeen jäljelle jääviä asioita.

Suomi on suomalainen -sarja ponnistaa historiasta, mutta kaikissa jaksoissa on vahvasti mukana tulevaisuus: miltä mikäkin suomalaisuuden osa-alue näyttää tulevaisuudessa?

Tietyt teemat – kuten luonto, kieli, uussuomalaisuus ja metallimusiikki – nousevat esiin useassa jaksossa. Jokainen jakso muodostaa silti oman teemallisen kokonaisuutensa.

Osa 1: TAISTELU

4.4.2017

Puheet suomalaisista eripuraisena kansana istuvat lujassa. Ja miksi eivät istuisi: itsenäisyys alkoi sisällissodalla, kansallinen eheys saavutettiin vasta uusilla sodilla ja tänä päivänä tuntuu siltä, että sitten sisällissodan Suomessa ei ole nähty julkista vihanpitoa siinä mittakaavassa kuin tänään.

Kansainvälisillä areenoilla suomalaiset markkinoivat itseään kuitenkin mielellään rauhanrakentajina ja sovittelijoina.

Kuinka paljon vihantäyteiset alkuajat ovat määritelleet itsenäistä Suomea? Onko suomalaisten vaalimalle rauhanrakentajan imagolle päteviä perusteita?

Juhani Seppänen hiihtää.
Juhani Seppänen hiihtää. Kuva: Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi suomi 100
Ovatko suomalaiset ainoita maailmassa, jotka sotkevat sotasuoritukset urheilumenestykseen? Mistä löytyy suomalainen solidaarisuus ja rauhantahto, kun sotien muisto himmenee?

Taistelun ja sovittelun merkitystä suomalaisuuden tarinassa pohtivat mm. arkkipiispa Kari Mäkinen, historiantutkija Teemu Keskisarja, urheilutoimittaja Juha Kanerva, muusikko Tuomari Nurmio sekä ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Théman.

Osa 2: MIKÄ SUOMI?

11.4.2017

Luonto on suomalaisille tärkeä asia, eikä suotta: kaksi kolmannesta maan pinta-alasta on metsää, lähes kolmannes on suota. Määrittelemme ja markkinoimme itseämme mielellämme luonnon avulla..

Mutta onko luonto meillä todella niin verissä kuin kuvittelemme? Onko suomalaisten luontosuhteella jokin syvä erämaakulttuuriin liittyvä side vai onko se kansallisromanttisen identiteetinrakennuksen keksintöä?

Mihin me tarvitsemme mielikuvaa itsestämme metsäläisinä, kun betonitaajamat ovat jo useimmille meistä korpimaisemaa tutumpia?

Haastateltavina mm. järvitutkija Kari-Matti Vuori, tiiminvetäjä Mukhtar Abib, tanssija Tero Saarinen, tietokirjailija Katleena Kortesuo, yrittäjä Kimmo Helistö sekä Suomessa 20 vuotta mökkeillyt müncheniläinen dj Marc Zimmerman.

Osa 3: POHJOINEN

18.4.2017

Lumihangessa kroolaaminen ja lumipyryssä toimivat lentokentät ovat suomalaista pohjoisen brändäämisen nykyaikaa, mutta jo suomalaisessa muinaisuskossa pohjoisella oli myyttinen erityismerkitys – kuolema.

Jaksossa pohditaan pohjoisen merkitystä suomalaisuudelle: Mitä muuta pohjoinen saa meissä aikaan kuin patologisen tarpeen perustaa metallibändejä? Selittääkö pohjoisuus suomalaisen synkkyyden?

Routa ja pakkanenko synnyttivät sisun? Miten jäänmurtajien tulo muutti Suomea?

Mitä suomalaisen muinaisuskon pohjoisesta on jäljellä tämän päivän Suomessa? Ja miten suomalaisuus muuttuu, kun ilmasto muuttuu, ja pohjoinen sen mukana?

Pohjoisesta ja suomalaisuudesta keskustelevat mm. metallimuusikko Esa Holopainen (Amorphis), sisututkija Emilia Lahti, meteorologi Timo Ryyppö, uskontotieteilijä Risto Pulkkinen sekä saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola.

Osa 4: KIELI

25.4.2017

Suomalainen suhde kieleen on intohimoinen ja monimutkainen: vaikenemisestaan kuuluisa kansa on maailman paras lukemaan. Voidaan sanoa, että suomalainen kansallisvaltio rakennettiin lukemalla ja kirjoittamalla.

Mutta mihin kansakoulun ja Snellmanin ajoista on tultu? Ovatko äidinkielentaidot rapautumassa? Elämmekö suomenkielisen sivistyksen hämäränhetkeä? Lähteekö Kalevala meistä englannilla – vai lähteekö se kulumallakaan?

Jaksossa suomen vieraana kielenä oppineet kertovat, miltä suomi kuulostaa ulkomaalaisen korvissa. Suomen äidinkielenä oppinut juontaja Juhani Seppänen oppii, mikä on suomen kielen unohdetuin murre, ja mistä sanat suomi ja sisu tulevat.

Haastateltavina mm. kielitieteen professori Kaisa Häkkinen, kasvatustieteen professori Sirkka Ahonen, historiantutkija Henrik Meinander, tšekkiläinen suomen kielen opiskelija Martina Simová sekä muusikko Marko Annala (Mokoma).

Osa 5: SUOMI-RUOTSI

2.5.2017

Kahden kansalliskielen maassa omaa suomalaista identiteettiä on pohdittu ja Maamme-laulua laulettu niin ruotsiksi kuin suomeksi. Suomenkielistenkin suomalaisten kansallinen identiteetti on kuitenkin lähtenyt rakentumaan ruotsinkielisten vetoavulla: ensimmäiset fennomaanit olivat ruotsinkielisiä.

Jaksossa puhutaan ruotsalaisuudesta Suomessa ja suomalaisuudesta Ruotsissa. Miksi sadan vuoden takaisesta suomalaisesta rasismista on hankala puhua? Ja ennen kaikkea: miksi suomalais-ruotsalainen Suomi onnistui siinä missä ruotsalais-suomalainen Ruotsi epäonnistui -- kaksikielisen valtion rakentamisessa?

Milloin sana suomenruotsalainen keksittiin?

Haastateltavina mm. historiantutkijat Henrik Meinander ja Laura Kolbe, muusikko Jan Jämsen (Finntroll), stand-up-koomikko André Wickström sekä Suomen unohdetuimman mamu-aallon edustaja Kai Latvalehto.

Osa 6: YLPEYS JA HÄPEÄ

9.5.2017

Jos suomalaisuus olisi tunne, millainen tunne se olisi? Usein on ehdotettu ainakin kateutta, kaihoa, häpeää – ja myötähäpeää.

Miksi ylpeys ja suomalaisuus on niin vaikea yhdistelmä? Onko junttius häpeän vai ylpeyden aihe? Entä isänmaallisuus? Tunnetaanko myötähäpeää missään muualla? Ja kuinka on mahdollista, että kateellinen, murheellinen ja itseään sekä toisiaan häpeävä kansa yltää jatkuvasti kansainvälisten onnellisuustutkimusten kärkeen?

Suomalaisuuden emotionaalisesta ytimestä keskustelemassa mm. kirjailija-ohjaaja Saara Turunen, psykiatri Sami Pirkola, muusikot Tuomari Nurmio ja Maija Vilkkumaa sekä yrittäjä Kimmo Helistö.

Osa 7: VALTIO

16.5.2017

Suomenkielisten suomalaisten kykyä rakentaa vakaa ja toimiva valtio epäiltiin vahvasti 1900-luvun alussa. Demokratian lupaus olikin itsenäisyyden alkaessa heikko, mutta se lunastettiin kahdessa vuosikymmenessä ja vahvistettiin toisen maailmansodan jälkeen. Kansa ja valtio ovat Suomessa olleet lujasti yhtä.

Miten tämä temppu tehtiin? Mikä Suomen poliittisessa kulttuurissa on ainutlaatuista? Tiivistyykö se Maalaisliiton ja Keskustapuolueen tarinassa, Kekkosessa ja konsensuksessa? Mutta milloin itsenäisyys oikeastaan alkoi – ja mitä itsenäisyys tarkoittaa Euroopan unionissa?

Ovatko suomalainen valtio ja kansa erkaantumassa toisistaan?
Juhani Seppänen valtion virastotalon edessä.
Juhani Seppänen valtion virastotalon edessä. Kuva: Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi suomi 100

Haastateltavina mm. historiantutkijat Laura Kolbe ja Markku Jokisipilä, oikeushistorioitsija Jukka Kekkonen, taloustieteen professori Pertti Haaparanta, politiikan tutkija Mari K. Niemi sekä saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola.

Osa 8: TALOUS

23.5.2017

Miten maasta, jossa oli manner-Euroopan viimeinen nälänhätä, tuli yksi maailman vauraimmista, onnellisimmista ja turvallisimmista maista? Miten maalaisuus on näkynyt – ja näkyy edelleen – valtiontalouden hoidossa? Millaisia viisauksia vanha suomalainen kansanusko on jättänyt talouspolitiikan hoitajille?

Entä talouselämämme tulevaisuus? Ovatko hyvinvointivaltio ja sisu lainkaan sovitettavissa yhteen? Voiko tulevaisuuden Suomessa olla suomalaista talouspolitiikka, vai onko se väistämättä eurooppalaista? Ja mitä meidän pitäisi päätellä siitä, että metsäteollisuus on jälleen Suomen parhaiten vetävä viennin ala?

Kysymysten äärellä Juhani Seppäsen kanssa mm. taloustieteen professorit Sixten Korkman ja Pertti Haaparanta, historiantutkija Teemu Keskisarja, Suomen Islam-seurakunnan johtaja Atik Ali sekä filosofi Lauri Järvilehto.

Osa 9: MUSIIKKI

30.5.2017

Sibelius ja metalli, ooppera, haitari ja kannel. Suomalaiset ovat suuri musiikkikansa – ainakin omasta mielestään. Suomalaisten omin mielimusiikki, suomi-iskelmä, on kuitenkin jäänyt muualla tuntemattomaksi.

Mikä suomalaisuudessa on houkutellut esiin juuri oopperan, metallin ja tangon? Löytyykö näistä suomalaisille tärkeistä musiikinlajeista jokin yhteinen nimittäjä, joka istuu suomalaiseen mielenmaisemaan? Vai ovatko ne kukin omanlaisensa vastaus johonkin suomalaisen sielun sanattomaan kutsuun?

Entä missä menee tänään musiikin pieni suurvalta tänään? Mikä suomalaisessa metallissa vetoaa yleisöön? Onko suomalaisella tangolla loistava tulevaisuus?

Sormet kanteleen kielillä.
Sormet kanteleen kielillä. Kuva: Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi suomi 100
Entä kantele – eikö se olekaan murheellisten laulujen soitin?

Haastateltavina mm. suomalaisen rockin uranuurtaja Tuomari Nurmio, metallimuusikot Jan Jämsen ja Esa Holopainen, harmonikkataiteilija Johanna Juhola, tietokirjailijat Pekka Hako ja Pekka Gronow sekä Meksikosta metallin perässä Suomeen tullut Yordi Lara-Ochoa.

Osa 10: NATIONALISMI

6.6.2017

Nationalismi, rasismi, elitismi, patriotismi, fasismi, populismi… Monenlaiset ismit sekoittuvat iloisesti tämän päivän suomalaisuuskeskustelussa ja niitä käytetään surutta toistensa synonyymeina. Aina ei tiedä itkeäkö vai nauraa, kun tässä koulutuksen kärkimaassa väitellään siitä, mitä suomalaisuus on.

Sarjan viimeisessä jaksossa pureudutaan suomalaiseen nationalismiin. Kaipaako se puolustuspuheita vai historian romukoppaa? Oliko entisaikojen nationalismi parempaa kuin tämän päivän versio?

Miten yhdistetään maailmankansalaisuus ja suomalaisuus?

Mitä meidän pitäisi ottaa huomioon, kun määrittelemme kuka saa olla suomalainen? Ja mitä voi olla tämän päivän impivaaralaisuus? Voisiko sen varassa rakentaa tulevaisuuden suomalaisuutta?

Haastateltavina mm. oikeushistorioitsija Jukka Kekkonen, Suomen Islam-seurakunnan johtaja Atik Ali, muusikko Marko Annala, politiikan tutkija Mari K. Niemi ja taloustieteilijä Sixten Korkman – sekä paljon muita matkan varrella tutuksi tulleita suomalaisia.

Suomi on suomalainen -sarjan juontaja Juhani Seppänen suomalaisessa mäntymetsässä.
Suomi on suomalainen -sarjan juontaja Juhani Seppänen suomalaisessa mäntymetsässä. Kuva: Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi suomi 100

Päivitys 9.3.2017: Kuvia lisätty, 10.3.2017: Päivitetty jaksonimiä sekä jaksojen tietoja, 15.3.2017: Aiheeseen liittyvää - linkki lisätty. 5.4. 2017: Areena-linkitys lisätty.