Hyppää pääsisältöön

Talouskieli uhkaa demokratiaa

EKP:n pääkonttori Frankfurtissa, Saksassa.
EKP:n pääkonttori Frankfurtissa, Saksassa. Kuva: EPA ECB Bancorp Inc,ekp,Euroopan keskuspankki,pilvenpiirtäjät,Frankfurt am Main

Jos ei ymmärrä talouskieltä, on vaikea muodostaa siihen liittyvistä asioista mielipidettä. Silloin on esimerkiksi vaikea äänestää omalta kannalta järkevästi. Se, että joku toinen on paremmin perehtynyt asiaan ja ymmärtää alan termejä, ei vielä takaa, että hänellä on sinun kannaltasi oikea mielipide tai päämäärä. Pitää ymmärtää itse.

M3:n vuotuinen kasvu maltillistui edelleen, kun rahaa hallussa pitävä sektori haki aiempaa vähemmän likviditeettiä ja siirsi varojaan laveaan raha-aggregaattiin kuulumattomiin parempituotteisiin kohteisiin.― EKP:n kuukausikatsaus 6.2014

Mutta eihän talouskielestä ymmärrä mitään! Se vilisee outoja lyhenteitä ja sanoja, joita ei kuule missään muualla. Onko kysymys käsitteiden ja termien vaikeudesta, vai niiden ympärille luodun kielen hämäryydestä? Moni ajattelee, että ekonomia kuuluu vain ekonomeille. Halutaanko kansalaiset tietoisesti pitää kaukana todellisesta talouspolitiikan tekemisestä? Vai eikö se vain kiinnosta?

EKP, EKPJ, EPV - EVVK!

Voisiko taloustekstejä kääntää selkokielelle ja avata niin, että tavallinenkin tallaaja pääsisi kärryille siitä miten järjestelmä toimii? Kysyin Selkokeskuksen kehittämispäälliköltä, päätoimittaja Leealaura Leskelältä, voisiko selkokielestä saada apua talouskielen ymmärtämiseen.

Mitä selkokieli on? Ketkä sitä käyttävät?

Selkokieli on suomen kielen muoto, jota on muutettu yleiskieltä yksinkertaisemmaksi. Se on siis kielimuoto eikä oma kielensä, vaikka sitä kutsutaankin selkokieleksi. Selkokieli on olemassa niitä ihmisiä varten, joiden on vaikea ymmärtää yleiskieltä.

Selkokielen tarve voi johtua monista syistä. Esimerkiksi monet vammaiset ihmiset, muistisairaat tai afaattiset henkilöt voivat tarvita selkokieltä. Maahanmuuttajat voivat hyötyä selkokielestä varsinkin suomen opiskelun alkuvaiheessa. Joskus selkokieli auttaa myös niitä, joilla on lukemisen, oppimisen tai keskittymisen vaikeuksia. Ja joskus selkokielestä on iloa ihan kelle hyvänsä - esimerkiksi kiireiselle lukijalle, joka ei ole kovin kiinnostunut vaikkapa eurobondeista, mutta sattumalta tarvitsee siihen liittyvää tietoa.

Kiire XL Mikko Heinonen osakemeklari teollisuuskadun op
Kiire XL Mikko Heinonen osakemeklari teollisuuskadun op Kuva: Jouni Immonen / Yle suhdanne käyrät

Onko talouselämän käyttämä kieli erityisen vaikeaselkoista?

Talouselämän kieli on hyvin vaikeaa, koska siinä käytetään paljon erikoiskäsitteitä, joita ei riittävästi selitetä. Monien ihmisten on vaikea ymmärtää esimerkiksi talousuutisia, vaikka he eivät muuten tarvitse selkokieltä. Talouselämän kieli on samalla tavalla hankalaa kuin esimerkiksi lakikieli tai lääketieteen kieli: sitä ymmärtääkseen pitäisi perehtyä alaan. Usein lukijan oletetaan ymmärtävän vaikeita käsitteitä ja seuraavan muita talousaiheisia tekstejä, joihin kirjoittajat saattavat viitata hyvin epämääräisesti.

Talouselämän kieli on tietysti hankalaa myös siksi, että talouden ilmiöt ovat ajoittain mutkikkaita. Miten korkojen nousu tai lasku määrittyy tai mitä on inflaatio tai deflaatio ja mikä vaikutus niillä on tavallisen ihmisen elämään? Näiden selittäminen on vaivalloista ja vaatii usein pitkiä selostuksia, joita taas lukijakunta ei välttämättä jaksa lukea.

Ongelma on siinä, että talouteen liittyvät tekstit ovat kuitenkin tärkeitä myös monelle selkokieltä tarvitsevalle ihmiselle. Omaa talouttaan on vaikea suunnitella, jos ei ymmärrä tästä asiasta mitään. Tärkeyteensä nähden talouselämän tekstejä selkokielistetään aika vähän.

Salkkuja ja asiakirjoja pöydillä
Salkkuja ja asiakirjoja pöydillä Kuva: Yle/ Arja Lento salkkuja

Miten selkokielelle kääntäminen tapahtuu?

Tekstin muokkaaminen selkokielelle on vähän toisenlainen prosessi kuin kääntäminen kielestä toiseen. Selkokielistäjä nimittäin tulkitsee tekstiä enemmän kuin taitava ja asiansa osaava kääntäjä. Selkokielistäjä miettii, mikä yleiskielisessä tekstissä on tärkeintä juuri selkotekstin lukijalle, ja yrittää sanoa sen helpommin selkokieltä tarvitsevalle ihmiselle.

Selkokielistäjä karsii kaiken turhan pois, jotta olennainen pääsee selvästi esille. Toisaalta hän myös monesti lisää tekstiin jotakin, esimerkiksi erilaisia selityksiä ja asioita, joita yleiskielisessä tekstissä oletetaan lukijalle tutuksi. Niinpä selkomuokkauksessa teksti yleensä samaan aikaan lyhenee ja pitenee. Selkoteksti on kirjoitettava lukijalle avautuvasta näkökulmasta, mikä on usein yllättävän vaikeaa jopa ammattikirjoittajille.

Selkokielessä käytetään tuttuja ja yleisiä sanoja. Kirjoittaja käyttää sanaa työ eikä puhu tai kirjoita toimesta. Selkotekstissä puhutaan irtisanomisesta eikä liiketoimintaidean virtaviivaistamisesta. Jos jotakin vähän erikoisempaa käsitettä on pakko käyttää, selkokielistäjä selittää, mitä se tarkoittaa. Hyvä selittäminen onkin taitolaji! Lukijalle ei saa tulla tunnetta, että häntä aliarvioidaan tai pidetään tyhmänä. Silti selkotekstissä on usein selitettävä sanoja, joita yleiskielisessä tekstissä ei selitetä.

Selkokielistäjä käyttää yleisiä kielen rakenteita. Tässä asiassa suomen kielen verraton taivutusjärjestelmä tekee kyllä selkokielistämisestä toisinaan aikamoista akrobatiaa. Joskus hankalaa taivutusmuotoa on todella vaikea välttää. Silloin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millainen lause ja teksti vaikean rakenteen ympärillä on. Tekstit ovat kokonaisuuksia. Ei yksi vaikea sana tai rakenne kaada tekstin ymmärrettävyyttä.

Mistä kansalainen saa apua, jos haluaa ymmärtää vaikkapa EKP:n kuukausikatsausta?

Sellaista palvelua ei valitettavasti vielä ole kukaan luonut, jossa kansalaiset voisivat saada kansankielisen selityksen talouselämän vaikeille teksteille. Uskon, että sellaiselle olisi kyllä tarvetta. Odotan toiveikkaasti, että selkokieli vähitellen löytäisi jalansijaa esimerkiksi pankeissa ja talousneuvonnassa, joiden palveluita me tavalliset kansalaiset käytämme. Selkokeskuksella on maksullinen selkokielistyspalvelu, jossa muokkaamme selkokielelle yleiskielisiä tekstejä erityisryhmiä varten. Vaikeaa talouskieltä emme palvelussa kuitenkaan pysty selkokielistämään.

Hypoteekkiyhdistyksen logo Bulevardilla, Helsingissä.
Hypoteekkiyhdistyksen logo Bulevardilla, Helsingissä. Kuva: Yle, Jyrki Ojala Suomen Hypoteekkiyhdistys,Hypoteekkiyhdistys,pankkitoiminta,Logo

Millaista tekstiä ei voi tai kannata kääntää selkokielelle?

Sellaista tekstiä, jolla ei ole mitään merkitystä selkokieltä tarvitsevalle lukijalle. Ei taloustieteen tohtorin kannata selkokielistää tekstiä, joka on tarkoitettu toiselle taloustieteen tohtorille. He voivat rauhassa puhua keskenään "ekonomiaa". Mutta kun he kertovat tutkimustensa tuloksia vaikkapa maahanmuuttajille, heidän pitäisi käyttää selkokieltä.

Harmittaako vaikea talouskieli selkokielen asiantuntijaa?

On aika luonnollista, että vaikeista asioista on hankala kertoa helpolla kielellä. Ei ole kovin helppoa kertoa selkokielellä muutamalla lauseella, mitä ovat vaikkapa optiot tai fiskaalinen verotus! Sen sijaan on kovin harmillista, että monista helpoista, yksinkertaisista ja konkreettisista asioista halutaan usein kertoa mahdollisimman vaikealla tavalla.

Valtion talousarvioesitys 2016
Valtion talousarvioesitys 2016 Kuva: Tiina Jutila / Yle valtion talousarvioesitys,hallitus,budjetit,hallituspolitiikka,Sipilän hallitus

Kiitos Leealaura Leskelä! Välitöntä apua akuuttiin talouskielitaidottomuuteen ei siis saa Selkokeskuksestakaan. On vain sitkeästi vaadittava poliitikkoja ja talouden asiantuntijoita puhumaan ja kirjoittamaan selkeästi ja ymmärrettävästi kansalaisia koskevissa asioissa. Tarvittaessa voi pyytää selkokielistäjää apuun.

Aristoteleen kantapää pyysi vuoden 2016 lopulla yleisöltä toiveaiheita kymmenvuotisen taipaleensa kunniaksi. Kuuntelijamme Kristina ehdotti uusinnaksi tätä ohjelmaa, jossa asiantuntija avaa Euroopan keskuspankin rahapolitiikan päätöksiä koskevia tiedotteita. Pasi Heikura haastattelee taloustoimittaja Aapo Parviaista.

  • Avaruusromua: Ajatuksista tekoihin!

    20-vuotias DiN-merkki on elektronisen musiikin merkkituote.

    Ian Boddy istuskelee pubissa. Istuu, miettii ja puhuu. Miettii ja puhuu lisää. Ollaan Newcastlessa Iso-Britanniassa. Eletään 1990-luvun loppua. Ian Boddylla on idea. Se on jännittävä, mutta samalla hieman vaarallinen ajatus. Hän aikoo perustaa levymerkin. "OIen ehkä vähän hullu", hän sanoo virne naamallaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin hänen luotsaamansa DiN-merkki on kokeellisen ja elektronisen musiikin kansainvälinen merkkituote. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri