Hyppää pääsisältöön

Decameronen iloittelevia munkkeja ja karkailevia teinityttöjä

italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas
Antonio Canova (Italian, 1757–1822), Metropolitan Museum of Art italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas Kuva: https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/ patsas

Italialaisen Giovanni Boccaccion (1313–1375) sata novellitarinaa sisältävässä Decamerone-teoksessa katolilaisen kirkon papisto elelee erotiikkaa sisältävissä tarinoissa kuin selibaattilupausta ei olisi olemassakaan, eivätkä paavilliset säännöt tunnu koskevan paljon nunniakaan.

– Yksi asia, josta Decameronessa paljon puhutaan, ovat papiston seksuaalinormit eli siinä puhutaan papeista, jotka hyvin mielellään rikkoivat selibaattilupauksensa ja yrittivät vokotella kauniita ja naimisissakin olevia naisia, kertoo Turun yliopiston apulaisprofessori Kirsi Salonen. – Se nyt tarkoitti tietenkin sitä, että kirja liittyi hyvin paljon siihen 1300–1500 -lukujen kritiikkiin, kun papit eivät noudattaneet selibaattilupauksiaan.

Hän oli konnankujeittensa takia Salernossa hyvin huonossa maineessa, mutta rouva välitti siitä vähät, sillä eihän hän Ruggierista hyveitä etsinytkään. – Neljännen päivän kymmenes kertomus –

Boccaccion Decameronen 100 novellin kehystarinan muodostavat Firenzen ulkopuolelle ruttoa pakoon lähteneiden nuorten naisten ja miesten kertomukset. Näissä kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nuoret tytöt karkailevat kotoaan rakkausseikkailujen perään.

– Decamerone oli aikoinaan varmasti kirja, jota avoimesti ei edes luettu. Siinähän naureskellaan papeille ja ihmisille, jotka ovat ahneita. Toisaalta tavallaanhan se tuki kirkon näkemystä kuinka piti elää, koska siinä naureskeltiin papeille ja kaikille muille, jotka tekivät huonosti.

Decamerone-teoksen kehyskertomuksen kertojia puistossa. Maalaus: John William Waterhouse (J W Waterhouse), 1916-1917.
Decamerone-teoksen kehyskertomuksen kertojia puistossa. Maalaus: John William Waterhouse (J W Waterhouse), 1916-1917. Kuva: Yle Decamerone,mg_2010_00135491
He aikoivat ensiksi ilmoittaa asiasta abbedissalle, mutta sitten he muuttivat mieltään, liittyivät huvitteleviin nunniin ja saivat hekin osansa Masetton hyvyyksistä. – Kolmannen päivän ensimmäinen kertomus –

Turun yliopiston apulaisprofessori Kirsi Salosen päätutkimuskohteita ovat esimerkiksi keskiajan kirkkohistoria ja arkipäivän historia, joten häneltä kannattaa kysyä myös Decameronen eroottisten tarinoiden suhteesta teologisiin kysymyksiin syvemmällä tasolla.

– Kyllähän siinä naurettiin kirkollekin, joten tuskin kirjaan ihan tyytyväisiäkään on kirkon piirissä oltu. Teoksen vaarallisuus piili varmasti papeille naureskelussa, mutta kirkon opin kannalta, teologisesti, siinä ei ollut mitään epäilyttävää vaikkapa inkvisitiota ajatellen. Se mitä kirkko ajoi eli mikä oli sallittua ja mikä kiellettyä, ei ollut millään tavoin ristiriidassa kirjan kertomusten kanssa.

Decamerone-teoksen tapahtumia: Ghismonda, Guiscardo, and the Prince of Salerno, from The Decameron, puuleikkaus
Decamerone-teoksen tapahtumia: Ghismonda, Guiscardo, and the Prince of Salerno, from The Decameron, puuleikkaus Kuva: Metropolitan Museum of Art/ Online Collection: Hans Schäufelein (German, Nuremberg ca. 1480–ca. 1540 Nördlingen) Decamerone,Italia

– Decameronen tapahtumien keskeinen paikka, Firenze ympäristöineen, oli sen kirjoittamisen aikoihin 1350-luvulla itsenäinen kaupunkivaltio, mutta sillä oli aika paljon kuitenkin katolilaisen kirkon kanssa tekemistä. Firenzestä tuli tärkeitä kirkonmiehiä ja sillä oli hyvät suhteet paaveihin. Toisaalta koska se oli myös iso kauppakaupunki, niin sinne tulivat nopeasti myös kaikki uutiset ja uudet virtaukset. Firenzessä oltiin siis myös perillä siitäkin mistä katolilainen kirkko ei ehkä olisi toivonutkaan, toteaa apulaisprofessori Salonen.

Decamerone-teoksen ajankuvaa kaupungista: The Conquest of Naples by Charles of Durazzo  Master of Charles of Durazzo (Italian, Florentine, late 14th century)
Decamerone-teoksen ajankuvaa kaupungista: The Conquest of Naples by Charles of Durazzo Master of Charles of Durazzo (Italian, Florentine, late 14th century) Kuva: Metropolitan Museum of Art / OnlineCollection Decamerone,Italia,Napoli

(Sitaattien suom. Ilmari Lahti ja Vilho Hokkanen, Decamerone, Tammi 1983)

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Riina Katajavuori: Vihervaaran Anna

    Tyttökirjallisuus oli tärkeä, avartava puheenaihe.

    Olen rypenyt Emiliasta kertovissa Runotyttö-kirjoissa 8-vuotiaasta alkaen, kirjoittaa Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Riina Katajavuori.

  • Matkailua, retroilua, outoja mutkia ja kummallinen vaskinen esine

    Avaruusromun heinäkuussa matkaillaan ja retroillaan.

    Avaruusromun heinäkuun toiveuusinnat tarjoavat matkailua, retroilua ja omituisella tavalla viihdyttävää kesämusiikkia. Trumpetisti Jon Hassell kutsuu elektronis-inhimillistä musiikkiaan futuristis-primitiiviseksi. Thomas Köner matkusti ympäri maapallon ja äänitti koko matkan. Ramp-yhtyeen miehet olivat mukana tuomassa Berliinin 1970-luvun kosmista musiikkia takaisin 2000-luvulle. Alan veteraani Steve Roach ihastui Roger Arrickin suunnittelemaan ja rakentamaan analogiseen syntesoijaan ja palasi sen myötä omaan menneisyyteensä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.