Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Ihminen on muutakin kuin ikänsä

Aiju von Schöneman selvisi perheväkivallasta ja herää jokaiseen päivään kiitollisena. Anne Flinkkilän vieraina myös geriatrian professori Jaakko Valvanne ja sosiaalineuvos Sirkka Merikoski.
Toimittaja Anne Flinkkilän vieraina ovat professori Jaakko Valvanne, kulttuurivaikuttaja Aiju von Schöneman ja sosiaalineuvos Sirkka Merikoski. Aiju von Schöneman selvisi perheväkivallasta ja herää jokaiseen päivään kiitollisena. Anne Flinkkilän vieraina myös geriatrian professori Jaakko Valvanne ja sosiaalineuvos Sirkka Merikoski. yle tv1

TV1 keskiviikkona 15.3.2017 klo 21.50 - 22.40, uusinta lauantaina 18.3. klo 17.10 ja sunnuntaina 19.3. klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Tämän päivän ikäihminen on voinut olla eilisen hippi, hän voi kantaa mukanaan väkivaltaisen avioliiton taakkaa, hän kaipaa vieläkin äidin syliä, hän haluaa yhä rikkoa rajoja.

Inhimillisessä tekijässä tavataan kolme ihmistä, joiden keskeinen sanoma on oikeus omannäköiseen vanhuuteen.

Eronnut ja yksihuoltaja 70-luvulla

Aiju von Schöneman on turkulaisten tuntema kulttuurivaikuttaja, jonka tavaramerkkeinä ovat leiskuvan punaiset hiukset, ruusuhuivit ja punaiset kynnet. 77-vuotias Aiju on tehnyt elämäntyönsä Turun tuomiokirkon oppaana eikä vauhti hiljene eläkepäivinäkään, hän vetää edelleen opaskierroksia ja pitää luentoja historiasta. Aiju sanoo, että ilman kulttuurihistoriaa me olisimme vaan luonnonhistoriaa ja siksi se on tärkeätä.

Yksi Aijun elämän käännekohtia oli avioliitto aikansa julkkispsykiatrin Armo Hormian kanssa. Sukulaissielu osoittautui kuitenkin mustasukkaiseksi ja väkivaltaiseksi ja Aiju joutui pelkäämään sekä oman että lastensa hengen puolesta.

Hänen oli lähdettävä liitosta ja hyvällä tukiverkolla se onnistui, vaikka 70-luvun alkupuolella eronneen yksinhuoltajan tulevaisuus ei välttämättä ollut kovin ruusuinen.

Oman heikkouden edessä

Geriatrian professori Jaakko Valvanne tuo keskusteluun yllättävän ja rohkean näkökulman, vähän kuin Aijun kokemuksen toisen puolen. Jaakko kertoo yhden elämänsä käännekohdan olleen raitistumisen. Juominen teki hänestä aggressiivisen ja se kohdistui läheiseen, erityiseksi omaan vaimoon.

Jaakko kuvaa, että oma väkivaltaisuus oli suuri häpeä, siltä hän syyllisti muita eikä nähnyt omaa käytöstään. Jaakko sanoo, että oman heikkouden tunnustamisen oli kova paikka, mutta pitkän terapian avulla hän on päässyt eteenpäin ja avioliitto on jatkunut.

"Luojan kiitos", Jaakko sanoo, sillä nyt vaimon kanssa voidaan nauttia yhdessä myös lastenlasten seurasta.

Onneksi on turvakoteja

Keskusteluun liittyy mukaan myös kunnallispolitiikan ja järjestöelämän konkari , ikäihmisaktivisti ja sosiaalineuvos Sirkka Merikoski, Aijun ikätoveri.

Sirkka puhuu turvakodeista, joihin nykyään perheväkivallan uhri voi hakeutua. Aijun aikana niitä ei vielä ollut. Sirkka arvostaa myös Jaakon rohkeutta tunnustaa omat heikkoutensa, ei ole kovin tavallista että julkisuudessa nähdään omasta väkivaltaisuudestaan puhuva mies.

Miksi vanhat nähdään massana?

Aiju, Jaakko ja Sirkka pohtivat sitä, miksi ikääntyvät nähdään yhtenä massana, eikä haluta nähdä heitä yksilöinä ja voimavarana. Sirkka kannustaakin ikäihmisiä itsekkyyteen, vaikka moni onkin kiltiksi kasvatettu.

Aiju kerää maatuskoita ja sanoo niiden kuvaavan hyvin ihmisen eri vaiheita. Monesta asiasta on selvitty ja siitä pitäisi kiittää itseään.

Jaakko taas tuo keskusteluun mukaan sen, miten haluaisi itseään kohdeltavan eli hoitotahdon. Hänen hoitotahtonsa keskeinen osa on se, että ikääntynyt ei muutu lapseksi jälleen, vaan on aikuinen loppuun asti. Jaakolle ei saa lässyttää, häntä ei saa sitoa, hänen itsemääräämisoikeuttaan pitää kunnioittaa.

Pitkää ikää, mutta vanhaksi ei saa tulla

Miksi vanhuksia kohdellaan kuin lapsia? Jaakko arvelee, että takana on sekin, että vanha ihminen haurastuu, hänen tarvitsee apua ja avuntarve mielletään heikkoudeksi. Persoona unohtuu - ja ne maatuskan kerrokset.

Aiju, Jaakko ja Sirkka ihmettelevät sitä, että kun pitkää ikää tavoitellaan, niin silti ei saisi tulla vanhaksi. Eliniän pidentyminen on suurimpia saavutuksia, silti vanhat ihmiset ovat hoitosuhde, ongelma ja taakka.

Jaakko on kymmenen vuotta nuorempi kuin Aiju ja Sirkka ja ihailee rouvien vauhtia. Sirkka sanoo olevansa enemmän tekijä kuin ajattelija ja harrastaa ravihevosia ja vetää seniorivisailuja, jotka ovat aitoa muistikuntoutusta, vaikka seuran takia sinne tullaan. Aijun sydäntä lähellä on etenkin turkulainen Muistojen talo, jossa iäkkäitä maahanmuuttajat kohtaavat nuorempia sukupolvia ja kaikki oppivat toisiltaan.

Kun elämä järjestää yllätyksen

Mutta entä sitten, kun elämä heittääkin eteen haasteen, jota ei ollut tilannut? Oli suunniteltu omanlaista vanhuutta, sitten puoliso sairastuu, itse sairastuu, puoliso menehtyy. Mistä sitten uutta tietä etsimään?

Sirkan puoliso kuoli vuosi sitten ja hän sanoo sen olleen kova paikka. Vaikka omia harrastuksia oli paljon, silti unettomuus ja masennus saivat jäämään neljän seinän sisään. Läheiset kuitenkin saivat Sirkan liikkeelle ja hän sanookin nyt, että surua enemmän kiittää sitä, että yhteisiä vuosia kuitenkin oli kymmeniä.

Hiljaisuuden lahja

Mitä sitten yksinäisyyteen tulee, siinä on montakin puolta. Jaakko sanoo, että kaikki eivät kärsi yksinäisyydestä, mutta hyviä kokemuksia ystäväpiiritoiminnasta, joka on ryhmäkuntoutusta ja tutkimusten mukaan jopa lisää elinvuosia.

Aiju puolestaan vetää hiljaisuuden retriittejä, ja sanoo monen ihmetelleen, että mitä vanhat ihmiset nyt hiljaisuudella tekevät. Hän sanoo, että hiljaisuutta voi opetella pitämään myös lahjana ja voimana. Silloin voi nähdä kauneutta yllättävissäkin paikoissa.

Minkälaisen jäljen jätät?

Jaakko sanoo, että usein ikäkeskustelu on liian kuolemakeskeistä. Me puhumme hyvästä kuolemasta, mutta mieluummin hän puhuu hyvästä elämästä. Hän oli juomisaikoinaan itsetuhoinen, mutta elämässä on jo pitkään ollut toisenlaiset värit. Sirkka sanoo, että toivosi jättävänä sellaisen jäljen, että oli ihminen ,jonka kanssa tuli toimeen, hyvän jäljen.

Aiju puolestaan suhtautuu kuolemaan arkisesti. Olohuoneessa on jo vuosia ollut ruumisarkku, jota Aiju tervehtii kiitollisena joka aamu, kun herää uuteen päivään. Jonakin päivänä hänet haudataan siinä ja sitten hän odottelee oman ajattelunsa mukaan uutta ylösnousemusta.

Kommentit
  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?