Hyppää pääsisältöön

Miten älykkäitä koirat ovat?

villakoira Barbi ja sen emäntä
Kääpiövillakoira Barbi ja sen emäntä villakoira Barbi ja sen emäntä Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogit

Mieheni ääni oli kipakka puhelimen toisessa päässä: "Et ikinä usko, mitä SINUN koirasi on tehnyt". Olin työmatkalla, joten jäin kuuntelemaan jatkoa: "Se on kiivennyt keittiönpöydälle ja vääntänyt sinne pökäleet." Kun mieheni vielä vaahtosi siivousoperaatiosta, jäin pohtimaan, onko kääpiövillakoiramme Barbi yksinkertaisesti tyhmä vai sittenkin äärimmäisen fiksu, kirjoittaa Elina Hiltunen blogissaan.

Barbi pääsee aina halutessaan ulos, joten mistään oikeasta hädän hetkestä ei voinut olla kysymys. Koira selvästi protestoi. Ehkä sitä harmitti, että rakas emäntä oli poissa kotoa, ja se päätti jättää kotimme pyhimmälle paikalle haisevan vastalauseensa. Se varmaan ymmärsi, että näin viesti menee parhaiten perille. Tulin siihen tulokseen, että Barbi oli Einsteinin vertainen nero! Mieheni ei ollut samaa mieltä.

Dosentti Jussi Viitala määrittelee älykkyyden kirjassaan Älykäs eläin seuraavasti: "Yleensä älykkyyteen liitettäviä ominaisuuksia ovat kyky ratkoa ongelmia, oppia helposti uusia asioita ja oivaltaa asioiden välisiä yhteyksiä, kyky soveltaa oppimaansa uudessa yhteydessä ja tehdä asioista oikeita johtopäätöksiä sekä kyky toimia sosiaalisessa yhteisössä, tehdä yhteistyötä ja manipuloida yhteisön muiden jäsenten käyttäytymistä omaksi edukseen."

Onko koirilla älyä? On - ja vieläpä monenlaista!

Koirien älykkyyttä tutkinut psykologi Stanley Coren jakaa koiran älykkyyden kolmeen alalajiin: vaistomaiseen, opetettuun ja adaptiiviseen. Adaptiivinen älykkyys tarkoittaa koiran ongelmanratkaisutaitoja.

Vaistonvarainen älykkyys näkyy esimerkiksi koiran innossa paimentaa, vahtia, juosta metsässä saaliin perässä ja noutaa. Nämä ominaisuudet ovat usein rotukohtaisesti jalostettuja eikä näitä tehtäviä tarvitse koiralle liiemmin opettaa.

Koirien kyky oppia erilaisia asioita on huimaa ja siksi koiria käytetään erilaisissa tehtävissä. Koirat muun muassa etsivät huumeita, auttavat kadonneiden ihmisten etsimisessä, haistavat syöpiä, reagoivat ihmisen veren sokerin muutoksiin, haistavat rakennuksista hometta, toimivat poliisin aputassuina, ohjaavat sokeita, toimivat korvina kuuroille ja auttavat invalideja esimerkiksi vaatteiden riisumisessa ja ovien avaamisessa.

Koirien adaptiivisesta älykkyydestä löytyy huimia sankaritarinoita. Erityisen liikuttavana mieleeni on jäänyt tarina avustajakoira Rislestä, joka pelasti vahingossa sähköpyörätuolillaan järveen ajaneen isäntänsä hengen. Risle kannatteli isäntänsä päätä veden yläpuolella siihen asti, kunnes apua saatiin paikalle.

musta labradorinnoutaja kuono hiekassa
musta labradorinnoutaja kuono hiekassa Kuva: Elina Hiltunen Yle Tiede

Koirat ovat taitavia myös ihmisten eleiden ja ilmeiden lukemisessa. Ajatellaan, että kesytetty koira on riippuvainen isännästään ja emännästään ja omistajan eleiden lukeminen on sille elintärkeää. Esimerkiksi simpassi ei pärjää koiralle ihmisten ilmeiden lukemisessa.

Koirat myös seuraavat ihmisten silmänliikkeitä tarkkaan. Niitä voidaan jopa ohjata katsomalla tiettyyn suuntaan, jolloin koira ymmärtää suunnan vihjeeksi.

Koira myös tietää, milloin ihmisen silmät ovat kiinni ja että ihminen ei silloin näe mitään. Tätä on testattu tutkimuksessa, jossa tutkija asettaa koiran eteen herkkupalan, antaa sille komennon, että herkkupalaa ei saa ottaa, ja istahtaa tuolille koiran eteen silmät auki. Koira tottelee hyvin käskyä. Kun tutkija sulkee silmänsä, koira ymmärtää tilaisuutensa tulleen ja nappaa herkun suuhunsa.

Tutkimuksen mukaan älykkäin koirarotu on bordercollie, toiseksi älykkäin on villakoira (Jee, Barbi!) ja kolmatta sijaa pitävät saksanpaimenkoirat. Labradorinnoutaja, joka on Suomen suosituin koirarotu ja jollainen kirjoittajalla on myös kotona, on listalla sijalla seitsemän.

musta labradorinnoutaja laiturilla
Suomen suosituin koirarotu labradorinnoutaja on 7. älykkäin koirarotu. musta labradorinnoutaja laiturilla Kuva: Elina Hiltunen Yle Tiede,prisma studio blogit

Bordercollie Chaseria pidetään yhtenä maailman älykkäisimmistä koirista: se tunnistaa tuhat sanaa ja osaa tehdä liudan muita temppuja. Villakoirani Barbi olisi rotunsa puolesta ihan yhtä lailla kyvykäs oppimaan uusia asioita. Temppujen opettelu ei kuitenkaan kiinnosta sitä pätkääkään. Aivojaan Barbi käyttää lähinnä kaksijalkaisten huijaamiseen. Minun silmissäni se on itse asiassa mielenkiintoisempi merkki älykkyydestä kuin temppujen oppiminen. Huijaaminen kertoo kyvystä ratkaista ongelmia ja ennakoida tulevaa.

Barbi on armoton varastelija - se tekee niin aina, kun tilanne sallii. Kerran se jäi kiinni itse teosta. Lähdin käymään ulkona. Samalla sekunnilla kun ulko-ovi oli kolahtanut takanani kiinni, hyppäsi puudelini tuolin kautta keittiön pöydälle tarkistamaan, että löytyisikö jotain ruokajäämiä maisteltavaksi. Se, mikä koiraltani oli jäänyt kiireessä huomioimatta, oli mieheni, joka istui pöydän ääressä. Rysän päältä kiinni jäänyt koira pomppasi nopeasti luimuillen takaisin lattialle, kun oli saanut kuulla isännältä kunniansa sääntöjen rikkomisesta.

Koiran älykkyyden on sanottu olevan noin parivuotiaan lapsen tasolla.

Labradorinnoutajamme asettuu toisinaan ulko-oven eteen kuin päästäkseen asioilleen. Kun nousen tuolilta päästämään sen ulos, koira tekeekin ovella U-käännöksen ja johdattaa minut ruokakupilleen, joka selvästikin vaatii täyttämistä - taas kerran.

Shakkikaveriksi koirista ei ole. Psykologi Stanley Coren mukaan koiran älykkyys on noin parivuotiaan lapsen tasolla. Tosin silläkin tuntuu pääsevän pitkälle. Tätä mieltä on varmasti ainakin amerikkalainen Phillip McKenzie, jonka labradorinnoutaja Jessie pelasti sydänkohtauksen saaneen miehen soittamalla hälytysnumeroon. Aika fiksua toimintaa parivuotiaalta!

tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Prisma Studion oma futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina rakastaa erilaisia hilavitkuttimia ja mitä kummallisimpien hahmojen virkkausta.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit
  • Koira kesytti ihmisen – ja kesyttää yhä

    Koira on monen paras ystävä, mutta kumpi kesytti kumman?

    Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

  • Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä

    Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä.

    Ihmisen tuntoaisti on aika uskomaton! Jos henkilö menettää raajansa, kehon osat jatkavat olemassaoloaan aivoissa. Monet kokevat voivansa amputaation jälkeen heilutella olemattomia varpaitaan tai avata kätensä ja niissä voi esiintyä aavesärkyä tai kramppeja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan. Kolmivuotias poikani kiipesi illalla syliini halaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Tiede

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

    Oppiminen, mielenterveys ja innostuminen vaativat unta.

    Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla.