Hyppää pääsisältöön

Miten älykkäitä koirat ovat?

villakoira Barbi ja sen emäntä
Kääpiövillakoira Barbi ja sen emäntä villakoira Barbi ja sen emäntä Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogit

Mieheni ääni oli kipakka puhelimen toisessa päässä: "Et ikinä usko, mitä SINUN koirasi on tehnyt". Olin työmatkalla, joten jäin kuuntelemaan jatkoa: "Se on kiivennyt keittiönpöydälle ja vääntänyt sinne pökäleet." Kun mieheni vielä vaahtosi siivousoperaatiosta, jäin pohtimaan, onko kääpiövillakoiramme Barbi yksinkertaisesti tyhmä vai sittenkin äärimmäisen fiksu, kirjoittaa Elina Hiltunen blogissaan.

Barbi pääsee aina halutessaan ulos, joten mistään oikeasta hädän hetkestä ei voinut olla kysymys. Koira selvästi protestoi. Ehkä sitä harmitti, että rakas emäntä oli poissa kotoa, ja se päätti jättää kotimme pyhimmälle paikalle haisevan vastalauseensa. Se varmaan ymmärsi, että näin viesti menee parhaiten perille. Tulin siihen tulokseen, että Barbi oli Einsteinin vertainen nero! Mieheni ei ollut samaa mieltä.

Dosentti Jussi Viitala määrittelee älykkyyden kirjassaan Älykäs eläin seuraavasti: "Yleensä älykkyyteen liitettäviä ominaisuuksia ovat kyky ratkoa ongelmia, oppia helposti uusia asioita ja oivaltaa asioiden välisiä yhteyksiä, kyky soveltaa oppimaansa uudessa yhteydessä ja tehdä asioista oikeita johtopäätöksiä sekä kyky toimia sosiaalisessa yhteisössä, tehdä yhteistyötä ja manipuloida yhteisön muiden jäsenten käyttäytymistä omaksi edukseen."

Onko koirilla älyä? On - ja vieläpä monenlaista!

Koirien älykkyyttä tutkinut psykologi Stanley Coren jakaa koiran älykkyyden kolmeen alalajiin: vaistomaiseen, opetettuun ja adaptiiviseen. Adaptiivinen älykkyys tarkoittaa koiran ongelmanratkaisutaitoja.

Vaistonvarainen älykkyys näkyy esimerkiksi koiran innossa paimentaa, vahtia, juosta metsässä saaliin perässä ja noutaa. Nämä ominaisuudet ovat usein rotukohtaisesti jalostettuja eikä näitä tehtäviä tarvitse koiralle liiemmin opettaa.

Koirien kyky oppia erilaisia asioita on huimaa ja siksi koiria käytetään erilaisissa tehtävissä. Koirat muun muassa etsivät huumeita, auttavat kadonneiden ihmisten etsimisessä, haistavat syöpiä, reagoivat ihmisen veren sokerin muutoksiin, haistavat rakennuksista hometta, toimivat poliisin aputassuina, ohjaavat sokeita, toimivat korvina kuuroille ja auttavat invalideja esimerkiksi vaatteiden riisumisessa ja ovien avaamisessa.

Koirien adaptiivisesta älykkyydestä löytyy huimia sankaritarinoita. Erityisen liikuttavana mieleeni on jäänyt tarina avustajakoira Rislestä, joka pelasti vahingossa sähköpyörätuolillaan järveen ajaneen isäntänsä hengen. Risle kannatteli isäntänsä päätä veden yläpuolella siihen asti, kunnes apua saatiin paikalle.

musta labradorinnoutaja kuono hiekassa
musta labradorinnoutaja kuono hiekassa Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogit

Koirat ovat taitavia myös ihmisten eleiden ja ilmeiden lukemisessa. Ajatellaan, että kesytetty koira on riippuvainen isännästään ja emännästään ja omistajan eleiden lukeminen on sille elintärkeää. Esimerkiksi simpassi ei pärjää koiralle ihmisten ilmeiden lukemisessa.

Koirat myös seuraavat ihmisten silmänliikkeitä tarkkaan. Niitä voidaan jopa ohjata katsomalla tiettyyn suuntaan, jolloin koira ymmärtää suunnan vihjeeksi.

Koira myös tietää, milloin ihmisen silmät ovat kiinni ja että ihminen ei silloin näe mitään. Tätä on testattu tutkimuksessa, jossa tutkija asettaa koiran eteen herkkupalan, antaa sille komennon, että herkkupalaa ei saa ottaa, ja istahtaa tuolille koiran eteen silmät auki. Koira tottelee hyvin käskyä. Kun tutkija sulkee silmänsä, koira ymmärtää tilaisuutensa tulleen ja nappaa herkun suuhunsa.

Tutkimuksen mukaan älykkäin koirarotu on bordercollie, toiseksi älykkäin on villakoira (Jee, Barbi!) ja kolmatta sijaa pitävät saksanpaimenkoirat. Labradorinnoutaja, joka on Suomen suosituin koirarotu ja jollainen kirjoittajalla on myös kotona, on listalla sijalla seitsemän.

musta labradorinnoutaja laiturilla
Suomen suosituin koirarotu labradorinnoutaja on 7. älykkäin koirarotu. musta labradorinnoutaja laiturilla Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogit

Bordercollie Chaseria pidetään yhtenä maailman älykkäisimmistä koirista: se tunnistaa tuhat sanaa ja osaa tehdä liudan muita temppuja. Villakoirani Barbi olisi rotunsa puolesta ihan yhtä lailla kyvykäs oppimaan uusia asioita. Temppujen opettelu ei kuitenkaan kiinnosta sitä pätkääkään. Aivojaan Barbi käyttää lähinnä kaksijalkaisten huijaamiseen. Minun silmissäni se on itse asiassa mielenkiintoisempi merkki älykkyydestä kuin temppujen oppiminen. Huijaaminen kertoo kyvystä ratkaista ongelmia ja ennakoida tulevaa.

Barbi on armoton varastelija - se tekee niin aina, kun tilanne sallii. Kerran se jäi kiinni itse teosta. Lähdin käymään ulkona. Samalla sekunnilla kun ulko-ovi oli kolahtanut takanani kiinni, hyppäsi puudelini tuolin kautta keittiön pöydälle tarkistamaan, että löytyisikö jotain ruokajäämiä maisteltavaksi. Se, mikä koiraltani oli jäänyt kiireessä huomioimatta, oli mieheni, joka istui pöydän ääressä. Rysän päältä kiinni jäänyt koira pomppasi nopeasti luimuillen takaisin lattialle, kun oli saanut kuulla isännältä kunniansa sääntöjen rikkomisesta.

Koiran älykkyyden on sanottu olevan noin parivuotiaan lapsen tasolla.

Labradorinnoutajamme asettuu toisinaan ulko-oven eteen kuin päästäkseen asioilleen. Kun nousen tuolilta päästämään sen ulos, koira tekeekin ovella U-käännöksen ja johdattaa minut ruokakupilleen, joka selvästikin vaatii täyttämistä - taas kerran.

Shakkikaveriksi koirista ei ole. Psykologi Stanley Coren mukaan koiran älykkyys on noin parivuotiaan lapsen tasolla. Tosin silläkin tuntuu pääsevän pitkälle. Tätä mieltä on varmasti ainakin amerikkalainen Phillip McKenzie, jonka labradorinnoutaja Jessie pelasti sydänkohtauksen saaneen miehen soittamalla hälytysnumeroon. Aika fiksua toimintaa parivuotiaalta!

tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Prisma Studion oma futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina rakastaa erilaisia hilavitkuttimia ja mitä kummallisimpien hahmojen virkkausta.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.