Hyppää pääsisältöön

Esko Valtaojan kosmiset muistosanat

Mitä jos hautajaisissa puhuisikin tähtitieteilijä? Voiko tiede tuoda lohtua samalla tavalla kuin uskonto? Pyysimme avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojaa kirjoittamaan luonnontieteelliset muistosanat. Tässä Valtaojan lausuma puhe on kokonaisuudessaan.

"Kukaan ihminen ei ole saari.", sanoi runoilija John Donne neljäsataa vuotta sitten.

Me kaikki olemme osa jostakin suuremmasta. Osa perheestämme, osa ihmiskunnasta, osa Maapallosta, osa koko maailmankaikkeudesta.

Me tuomme oman osamme maailmankaikkeuden historiaan, siihen kohta 14 miljardia vuotta kestäneeseen kehitykseen.

Charles Darwin sanoi elämästä, että pienestä ja vaatimattomasta alusta on syntynyt ja syntyy yhä uudelleen, kehittyy yhä ihmeellisempiä ja kauniimpia muotoja. Sama pätee koko maailmankaikkeuteen.

Vaatimattomasta alusta syntyivät tähdet, galaksit , Linnunrata, Aurinko, Maapallo, elämä ja lopulta ihminen.

Me tuomme oman osamme maailmankaikkeuden tanssiin, maailmankaikkeuden musiikkiin, joka kehittyy yhä kauniimmaksi ja ihmeellisemmäksi.

Mitä enempää ihminen voi toivoa kuin että on antanut oman kauniin osansa siihen musiikkiin, tehnyt maailmasta omalta osaltaan hieman parempaa paikkaa.

Että kuolinvuoteellaan voi kuiskata maailmankaikkeudelle, "Kiitoksia." Ja maailmankaikkeus kuiskaa takaisin, "Kiitoksia itsellesi."

Atomimme tulivat aikanaan tähdistä ja sinne me joskus palaamme.

Muistamme sinua, muistamme musiikkiasi.

Hyvää matkaa takaisin tähtiin.

- Esko Valtaoja

Hyvää matkaa takaisin tähtiin.― Esko Valtaoja
Kommentit
  • Hyvä kysymys: Kuinka pitkä on nykyhetki?

    Ajan perimmäinen luonne on vielä tuntematon.

    Elämme menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, ajassa nimeltä nykyhetki. Kuinka pitkä tämä hetki on? Vastaus vie nykyfysiikan äärirajoille.

  • Miltä tuntuu olla painoton?

    Ole kuin lintu, lennä vapaasti.

    Painovoima on kuin kahle, joka vetää koko ajan alaspäin. Kun siitä pääsee eroon, näyttäytyy maailma erilaisena ja voit liikkua kolmessa ulottuvuudessa. Se on upea tunne, jota jää kaipaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Hyvä kysymys: Kuinka pitkä on nykyhetki?

    Ajan perimmäinen luonne on vielä tuntematon.

    Elämme menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, ajassa nimeltä nykyhetki. Kuinka pitkä tämä hetki on? Vastaus vie nykyfysiikan äärirajoille.

  • Avaruusalus, jonka tehtävä on grillaantua Auringossa

    Solar Orbiter on tuomittu käristymään.

    Kreikkalaisessa mytologiassa Ikaros nousi lentoon käsiinsä kiinnitetyillä siivillä, jotka oli tehty vahasta ja linnun sulista. Lento päättyi kuitenkin ikävästi, koska hän nousi lähelle Aurinkoa ja sen paahde sulatti siivissä olleen vahan. Toivottavasti lähelle Aurinkoa laukaistava Solar Orbiter ei koe tätä samaa kohtaloa

Uusimmat sisällöt - Tiede