Hyppää pääsisältöön

Betonin pahat ilmavaivat: käsikirjoitus

Tähän nousee Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin uusi sairaala. Nyt työmaalla ei rakenneta vaan puretaan jo kerran pystyyn saatuja perustuksia.
Perustuksissa havaittiin loppusyksystä vakava ongelma: betoni ei ollut lähimainkaan niin lujaa kuin olisi pitänyt.

Minna Torkkeli:
Eihän semmoista pitäisi tapahtua, et se kuuluu perusasioihin, että betonin lujuus on kunnossa.

Viallista betonia oli ehditty valaa kolme tuhatta kuutiota. Perustusten purkuun menee viikkoja, ja kaikkiaan uusi sairaala valmistuu kahdeksasta kymmeneen kuukautta myöhässä.

Aki Schadewitz:
. . . itse oon ollu tuota tässä testausalalla, niin 33. vuosi on menossa ja ei tämmöstä oo ollu mun aikana.

Ennen Turun uutta sairaalaa viallista betonia löytyi Kallaanvaarasta Kemijärveltä. Siellä kokonainen rautatiesilta jouduttiin viime kesänä purkamaan, kun betoni todettiin liian heikoksi. Alhaisen lujuuden syyksi paljastui korkea ilmamäärä betonissa.

Betonin lujuusongelmat eivät rajoitu Turkuun ja Kemijärvelle. Rakennustyömailta alkoi tulla varoituksia huonosta betonista jo vuosia sitten.

otsikko:
Betonin pahat ilmavaivat

Oululaisella Ruskon Betonilla on tehtaita ympäri Suomea. Eteläisin niistä sijaitsee Kivenlahdessa, Espoossa.

Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
. . . täs on pari sementtirekkaa purkamassa kuormiaan meidän siiloihin . . .
. . . sementtiä kuluu parisataa tonnia, vähintään, ja sit kiviainesta menee samana päivänä läpi joku yhdeksänsataa tonnia, et on ihan hyvä helmikuun tuotantopäivä.

Valmista betonia ei kannata kannata kuljettaa kovin pitkiä matkoja. Betoni pyritään saamaan työmaille niin läheltä kuin mahdollista.

Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
. . . yli miljoona kiloa menee myllyn läpi, et on ne. Nyt pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon, ja meillä on ihan hyvin töitä, et kyllä tässä totta kai tavaraa kulkee paljon.

grafiikka:
Betonin raaka-aineet, tilavuudesta %
Kivi/hiekka: 65
Vesi: 20
Sementti: 15

Betonin tärkein raaka-aine on kiviaines, jota on betonin tilavuudesta noin 65 prosenttia. Keskimäärin 20 prosenttia on vettä ja 15 prosenttia sementtiä. Määrät vaihtelevat betonilaadun mukaan.

Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
. . . kaikki tavarat, mikä meille tulee, valmistuksen raaka-aineet: hiekka, sementti, lisäaineet, kuidut, kaikki mitä me sekoitetaan, niin ne on CE-merkittyjä, eli tavarantoimittaja, meidät toimittaja, valvoo sen laadun. Ainut, mikä ei vielä ole CE-merkitty, on vesi, mut suomalainen vesijohtovesi on varmaan maailman parasta, kai . . .

grafiikka:
CE-merkintä = Tuote testattu harmonisoidulla menetelmällä

Kiviaines luokitellaan raekoon mukaan. Kivenlahdessa pienin koko on nollasta kahdeksaan milliin, ja suurin kuudestatoista kolmeenkymmeneenkahteen milliin.

MOT:
Mut tää on ihan tällaista, niin kuin, perushiekkaa!
Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
No, se on perus-
MOT:
Tosi hienoo . . .
Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
Niin, se on nollasta kahdeksaan milliä, joo. Perus-, perushiekkaa, mut kyllä me hyvin tarkkoja ollaan sen rakeisuuskäyrän suhteen, mitä me halutaan ja minkälaista sen pitää olla, laatuvaihtelu siinä. Kiviaines on käytännössä kaikki oleellisin betoninvalmistuksessa, et jos et saa hyvää kiviainesta, et myöskään pysty tekemään hyvää betonia.

Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
. . . muistan hyvin kyllä sen hetken, se oli viime vuoden kesälomalla, kun se tieto siitä Kemijärven sillasta saavutti mut.
MOT:
Mitä ajatuksia silloin päässä risteili?
Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
Aika paljonkin risteili. Muistan, silloin toimittaja soitti heti kohta sitten ja kun arvelin niitä syitä, niin olin kyllä puulla päähän lyöty ja totesin, että kyllä siinä silloin täytyy olla betonissa paljon jotain vikaa . . .

Minna Torkkeli, yksikön päällikkö, Liikennevirasto:
No ensimmäinen, mikä meille konkretisoitui, oli tää Kemijärven tapaus 2016 alkukesää, kun siellä ankkurit upposi jännitystyön yhteydessä.
MOT:
Millainen yllätys tuo oli?
Minna Torkkeli, yksikön päällikkö, Liikennevirasto:
Oli yllätys. Iso yllätys.
MOT:
Miksi se oli yllätys?
Minna Torkkeli, yksikön päällikkö, Liikennevirasto:
Eihän semmoista pitäisi tapahtua, kaiken ohjeistuksen, laadun seurannan -. Se kuuluu perusasioihin, että betonin lujuus on kunnossa .

Grafiikka:
Liikenneviraston pistokoe
18 siltaa tutkittiin
6 siltaa reputti

Liikennevirasto teetti pistokokeen kahdeksassatoista betonisillassa. Tulos oli hätkähdyttävä: kuusi siltaa ei täyttänyt lujuusvaatimuksia.

Minna Torkkeli, yksikön päällikkö, Liikennevirasto:
Täytyy sanoa, että laadunvalvonta ei ehkä oo ollu meidän ohjeiden tasolla joka kohdassa.

Minna Torkkeli, yksikön päällikkö, Liikennevirasto:
Liikennevirastolle tai väylänpitäjälle tää aiheuttaa tietenkin huolta ennen kuin tiedetään, minkä suuruinen ongelma on. Työtä teettää, mutta sillain akuutisti mitään kriisiä ei ole.

Kullekin asiakkaalle tehdään juuri kyseiseen kohteeseen tarvittavaa betonia. Tehtaalla voi olla jopa satoja erilaisia betonireseptejä.

Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
. . . tästä tulee fraktioittain ja reseptin mukaan ja annoskoon mukaan, mikä myllyssä tehdään, niin tulee tietty määrä kiviaineksii. Kun ne on punnittu ja saatu vaakalukema täsmäämään, niin sillon toi hihna lähtee kulkemaan, ja se menee tuolta hihnaa pitkin myllyyn.

Betoniteollisuus on hyvin keskittynyttä. Kolmen suurimman yrityksen osuus myynnistä on puolet. Markkinajohtajan Ruduksen osuus on neljännes.

grafiikka:
Suurimmat betoniyritykset
osuus nettomyynnistä 2015, % (yhteensä 917 mEUR)
Rudus 24
Parma 13
Lujabetoni 12

Sementinvalmistus puolestaan on kokonaan Finnsementti Oy:n käsissä. Yhtiön tehtailta Paraisilta ja Lappeenrannasta valmistuu noin 80 prosenttia Suomessa käytetystä sementistä. Loppuosa sementistä tuodaan ulkomailta.

Finnsementti ja Rudus ovat molemmat irlantilaisen CRH-konsernin omistuksessa. CRH on maailman kolmanneksi suurin rakennusmateriaaliyritys, joka työllistää 87 000 henkeä.

grafiikka:
Irlantilaisen CRH:n omistukset Suomessa
Rudus = 24 % betoninvalmistuksesta
Finnsementti = 100 % sementinvalmistuksesta

Nyt valmisteilla oleva betonierä menee länsimetron työmaalle. Seokseen lisätään muovikuituja lujittamaan betonia.

Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
. . . betoni halkeilee, niin nää sillottaa niinkun samalla lailla niitä halkeamia ja antaa siihen betoniin taivutusvetolujuutta, eli sit se ei romahda . . . Ruiskubetoni käytännössä tehdään joko muovikuidulla niin kuin nyt länsimetrossa tehdään tai sitten teräskuidulla.

Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
Eli, nyt tullaan tähän tilaan, missä käytetään betonin lisäaineita eli kemikaaleja, mitä lisätään betonin joukkoon parantamaan ominaisuuksia.

Betoniongelmien mahdollinen syypää löytyy betonissa käytetyistä lisäaineista.
Lisäaineista tärkeimmät ovat notkistin ja huokostin.
Notkistin tekee betonista juoksevampaa ilman, että siihen tarvitsee lisätä vettä. Mitä vähemmän vettä, sitä lujempaa betonista tulee.
Huokostin tekee betoniin pieniä ilmakuplia. Vesi laajenee jäätyessään yhdeksän prosenttia, ja kuplat tarjoavat vedelle laajentumistilan. Ilman huokostimen tekemiä kuplia jäätyvä vesi murentaisi betonia.

grafiikka:
Notkistin tuo betoniin notkeutta
Huokostin parantaa betonin pakkasenkestävyyttä

Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
. . . lisäaineet ovat yhdistelmä aineista. Siellä on varmasti kaikenlaisia apunaineita. Se on seos, ja ei me tietenkään niitten aineitten käyttäjänä päästä tietämään, että mikä niitten aineitten tarkka koostumus on. Se on tietty ymmärrettävästi liikesalaisuuden piirissä.

Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
Ei niissä lisäaineissa mun mielestä ole mitään, mitään muutoksia, ainakaan meidän mielestä ei ole tapahtunut. Sen pystyy riittävillä ennakkokokeilla, sen pystyy varmistamaan, et mikä se lisäaineiden käyttäytyminen on, et kyl siin on kyse varmaan jostain muusta sitten, et missä virhe on tapahtunut . . . Meillä on ollu samat lisäaineet käytössä monta vuotta, eikä niissä sellaista laatuvaihtelua, ei oikeastaan sallita ollenkaan. Ne on samanlaisia aineita ollu vuodesta toiseen.

Jouni Punkki aloitti viime syksynä viiden vuoden määräaikaisena betonitekniikan professorina Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa.

Jouni Punkki, Professor of Practice, Aalto-yliopisto:
. . . jonkinlainen tämmönen juurisyy varmaan löytyy sieltä sieltä lisäainepuolelta että sieltä se sieltä se niin kuin esimerkiksi tää kohonnut ilmamäärä tulee, mutta toisaalta kyllä niillä lisäaineilla pystytään tekemään ihan kelvollista betonia, että sitä ei varmaan niin kuin sitä vastuuta voi kyllä siirtää sinne lisäainepuolelle, että kyllä se on ehkä koko koko ketjun vastuu että siinä on tietysti nää lisäainetoimittajat, siinä on betoninvalmistaja ja myöskin nää työmaatoiminnot, että kyllä jokaisesta löytyy varmaan parannettavaa, ja ehkä sitten semmoinen yhteistyö näitten eri tahojen välillä on se olennainen asia, että betoninvalmistaja saa sen tiedon siitä lisäaineesta ja myöskin työmaa osaa käyttää oikein sitä betonia.

Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
Yleensäkin rakentamisessa on sillä tavalla, että kun jotakin asioita menee pieleen sillä tavalla niin kuin isossa mittakaavassa, niin yksittäinen syy ei siihen riitä, vaan siellä on aina joukko syitä, jotka on sitten epäonnisesti mennyt kaikki yhtä aikaa pieleen.
MOT:
Tarkoittaako tämä, että betoniketjussa on lepsuiltu?
Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
Kyllä varmaan on, näin voi sanoa. Betoniin on luotettu sillä tavalla niin kuin, niin kuin pässi suuriin sarviinsa, että aina kun betonia tilataan ja sitä valetaan, niin aina onnistutaan, mutta nyt on sitten joku raja tullut vastaan ja huomattu, että ihan aina ei onnistutakaan.

Muun muassa silloissa käytetystä pakkasenkestävästä betonista on löytynyt ilmaa jopa viisitoista prosenttia. Määräysten mukaan ilmakuplia tulisi olla noin viisi kuusi prosenttia betonin tilavuudesta.

Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
. . . yksi prosentti ilmaa vähentää lujuutta noin viitisen prosenttia. Elikkä lujuus on silloin pudonnut karkeasti puoleen, jos ilmamäärä ylittää kymmenen prosenttia sen tavoitteen.
MOT:
Eli tässä on itse asiassa aika vakavasta ilmiöstä kyse?
Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
Isosta asiasta on kyse, kyllä.

Aalto-yliopistossa on työelämäprofessori Jouni Punkin johdolla käynnissä laaja tutkimus betoniongelman selvittämiseksi. Tuloksia odotetaan heinäkuun loppuun mennessä.
Liikennevirasto puolestaan jatkaa pistokokeiden avulla siltojen tutkimista.

MOT:
Te luotatte siihen, että siltoja ei sorru eikä rakennuksia romahda?
Jouni Punkki, Professor of Practice, Aalto-yliopisto:
No, kyllä mulla se usko on, että ei tässä semmoista semmoisista ongelmista ole kyse, mutta asia on kyllä vakava ja varmasti niin kuin tehtävä riittävät tarkistukset sen suhteen, että tämmöistä tilannetta ei pääse syntymään.

MOT:
Miksi kaikkia Suomen siltoja ei nyt tutkita?
Minna Torkkeli, yksikön päällikkö, Liikennevirasto:
Se on, niin kuin sanoin, määrällisesti sen verran iso määrä. Nyt lähdetään sitten tutkimaan lisää tätä uusinta polvea eli 2011 jälkeen rakennettuja siltoja sen mukaan, mitkä on merkittävimpiä.
MOT:
Onko 2011 jälkeen tapahtunut siltojen rakennuksessa jotain muutoksia?
Minna Torkkeli, yksikön päällikkö, Liikennevirasto:
Ei. Me tutkitaan myös sitä ennen, mutta pienemmällä otoksella. Elikkä katsotaan, että ulottuuko ongelma kuinka pitkälle. Lähdetään menemään taaksepäin viisi vuotta kerrallaan.
MOT:
Miten arvioitte tällä hetkellä, onko tämä vain viime vuosien ongelma?
Minna Torkkeli, yksikön päällikkö, Liikennevirasto:
Mahdoton sanoa.

Betonitutkimusten valmistumista odoteltaessa Liikennevirasto on lähettänyt kunnille myllykirjeen.

Minna Torkkeli, yksikön päällikkö, Liikennevirasto:
. . . tää myllykirjehän oli muistutuskirje, että nämä voimassaolevat laadunvarmistustoimenpiteet pitää tehdä, ettei näitä tule toistumaan.
MOT:
Oliko teillä arvio siitä, että näitä varmistustoimenpiteitä ei oltu noudatettu joka paikassa?
Minna Torkkeli, yksikön päällikkö, Liikennevirasto:
Meillä oli epäilys siitä. Muistutuksena, että näin on, et tehkää ihmeessä.

Koko maan tasolla rakennustuotteiden valvonta kuuluu Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle Tukesille. Kurt Kokko toimii Tukesissa ammattilaistuotteiden ryhmäpäällikkönä.

Kurt Kokko, ryhmäpäällikkö, Tukes:
. . . tää oli se yleinen tunnelma joo, et betonipuolella laatu on hyvää, siel on melkeen ensimmäisenä otettu käyttöön erinäköiset laadunvarmistusmenettelyt, ja me omassa markkinavalvonnassa ollaan ajateltu, et sinne me ei kauheesti satsata, ja nyt me joudutaan korjaamaan tää tilanne eli nyt me pannaan hieman enemmän voimavaroja siihen suuntaan.

Kurt Kokko, ryhmäpäällikkö, Tukes:
. . . meil on ollu kohteina siis erääl tavalla raaka-aineita, eli kiviainesta ollaan valvottu, sementtiä, ja meidän tässä rakennustuotteiden testaushankkeessa missä me otetaan nyt aika iso rypäs tuotteita markkinoilta testattavaks, niin siinäkin ollaan huomioitu mutta tää itse valmisbetoni, eli se niist raaka-aineista tuotettu valmisbetoni, niin sen laatuongelma oli yllätys meille. Ja sen takia me joudutaan nyt miettimään omassa toiminnassa sen markkinavalvontaa ihan uudesta näkökulmasta.
MOT:
Tarkottaako käytännössä sitä että valvontaa tullaan tiukentamaan?
Kurt Kokko, ryhmäpäällikkö, Tukes:
Valvontaa tullaan määrätyl tavalla tiukentamaan ja määrää kasvattamaan.

MOT:
. . . liikennevirasto on ohjeistanut alan toimijoita noudattamaan ohjeita. Kertooko tämä siitä, että ohjeita ei ole noudatettu?
Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
Kyllä varmaan se kertoo siitä, että niitä ohjeita ei ole prikulleen noudatettu.
MOT:
Millainen johtopäätös tästä pitäisi vetää?
Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
Kaikkien näihin hankkeisiin osallistuvien pitää kantaa oma vastuu. Kun annetaan ohjeita, niin sitten pitää myös valvoa, että niitä ohjeita noudatetaan. Se se johtopäätös on.

Kivenlahden-betonitehtaan tuotantoa säädetään kahden hengen miehittämästä ohjaamosta.

Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
Tää on betoniaseman tai -tehtaan ohjaamo, et tää on se hermokeskus. Pojat täällä hoitaa prosessia tietokoneella. Toisella on prosessikone ja toisessa on asiakkaita ja reseptejä ja tuolla näkyy, et on kamerat joka paikkaan, mis on tuotantoa. Autojen liikkeet näkyy gps:llä, missä työmailla ne kuormat liikkuu.

Tehtaalla valmistuvan betonin laatua tarkkaillaan koelieriöiden avulla.

Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
Päivittäin otetaan sit eri eristä betoninormin mukaan koekappaleita eli valetaan tommosiin lieriöihin, jotka merkitään, tunnukset ja massan laadut, ja puretaan muoteista ja upotetaan tonne vesialtaaseen säilytykseen.

Mikko Vasama, myyntijohtaja, Ruskon Betoni:
Tää on automaattipuristin eli tää puristaa niin pitkään kunnes se lieriö menee rikki eli siitä tulee se puristuslujuus, mitä se betoni on meillä saavuttanu.

Kurt Kokko, ryhmäpäällikkö, Tukes:
. . . me ollaan huolissaan näistä mittausmenetelmistä myöskin, että erittäin suuria poikkeamia on siinä mitä betoniasemat mittaa ja mitä työmaalla mitataan. Ja täs voi olla siinä mittausmenetelmässä ongelma, mutta me ei vielä sitä voida varmasti sanoa, et meil on ajatuksia et me vähän tutkittais tätä aluetta ja saatais selvyys siitä, mikä siel on se ongelma, erityisesti se et se mittausmenetelmä olis toistettava, et kuka tahansa sen tekeekin niin se ei sais kauheesti poiketa siitä.

Vantaalla toimiva Contesta on betonin testaamiseen erikoistunut yritys.
Aki Schadewitz on Suomen kokeneimpia betonintestaajia. Hän on tutkinut betonia yli kolmekymmentä vuotta.

Aki Schadewitz, erikoisasiantuntija, Contesta:
. . . meill on nää raskaat aineenkoetuslaitteet ja sitt on muutama pakkasrasituskaappi, jossa tehään pakkasenkestävyyskokeita betonille.

MOT:
Mitä tässä näkyy?
Aki Schadewitz, erikoisasiantuntija, Contesta:
No, siitä tietysti poikkileikkauksesta nä näkyy toi kiviaines, miten se on jakautunu, ja, ja tuota mitä siin on eri kokosia kiviaineksia, samoin tuosta kyljestä myöskin näkyy ja sitt, sitt näkyy jonkun verran tämmöstä tiivistyshuokosuutta, jota niin kun aina jää, jää, kun se betoni laitetaan muottiin, ja sitä on kovin paksusti ja, se tiivistäminen ei välttämättä ihan kaikkee ilmaa poista sitä tiivistysilmaa.
MOT:
Mutt on onks tää silmämääräsesti ottaen niin ku, näyttääks tää olevan kunnossa tää kappale?
Aki Schadewitz, erikoisasiantuntija, Contesta:
No, tää on tää on suht koht, että että kyll sielt joitakin tiivistyshuokosii on, että parempaakin voisi olla, mutta ei ei tää kelvottomalle näytä.

Käy ilmi, että betoniongelma on syntynyt viime vuotta aiemmin. Huonoa betonia alkoi löytyä jo vuosia sitten.

MOT:
. . . millon teillä alko näkyä se, että että betonis on ongelmia ja miten se täällä näkyi?
Aki Schadewitz, erikoisasiantuntija, Contesta:
Mulle tuli ensimmäisen kerran eteen tämä jo kolme vuotta sitten eräässä kohteessa tuolla kauempana Suomessa, ja sillon siihen ei sillä tavalla tullu reagoituu muuta kun kohdekohtaisesti, että tuota se oli outo ilmiö ja erikoinen ilmiö.
MOT:
Oliks tulkinta sillon, että se oli vaan yksittäistapaus?
Aki Schadewitz, erikoisasiantuntija, Contesta:
No, sillon oli, koska muita ei oltu ei ollu tullu esiin, että, että nyt on sitte myöhemmin tullu vuoden sisällä niin sitten, sitten näitä muita tapauksia.

Aki Schadewitz, erikoisasiantuntija, Contesta:
Kyll se oli totaalinen yllätys, että itse oon ollu tuota tässä testausalalla niin 33. vuosi on menossa ja ei tämmöstä oo ollu mun aikana. Ja rakennusalalla oon ollu suunnilleen yhteensä 42 vuotta tää testausjuttu mukaan lukien, niin niitä ei oo en muista, että tämmöstä mitään on ollu.

Espoon Kivenlahden myllyssä sekoitettu betoni on nyt valmista kuljetettavaksi työmaalle.

Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
. . nyt, kun on ruvettu miettimään ja yhdistelemään asioita, niin nyt jälkikäteen pohtimalla löytyy merkkejä siitä, että tää liika ilma on ollut jo aiemminkin joissakin kohteissa ongelmana, mutta ei näin suurena ongelmana kuin mitä se nyt on paljastunut.
MOT:
Miksei siihen ongelmaan sitten puututtu aiemmin?
Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
No, ne seuraukset ei ollu sillä tavalla niin dramaattisia, että olisi nähty, nähty tarpeellisiksi isoja toimia ottaa käyttöön.

Jouni Punkki, Professor of Practice, Aalto-yliopisto:
. . . ehkä sitten koko alan olis pitänyt paremmin, paremmin reagoida siihen, siihen, tähän ilmamääräasiaan, että että tuo-, että ois olis tavallaan pitänyt siitä jo tehdä johtopäätökset aikaisemmin, mut kyl tää kokonaisuus tuli sitten yllätyksenä.

Jouni Punkki, Professor of Practice, Aalto-yliopisto:
. . . kyl siitä on varmaan jo parisen vuotta, että tämmöisiä yksittäisiä keissejä tuli, tuli jotakin kautta ilmi, ja, ja tietysti aika pitkältihän ne liitty näihin korkeisiin ilmamääriin betonissa, ett sitäkin asiaa on niin kuin, varmaan niin kuin pariin, parin kolmen vuoden takaa ollut olemassa.
MOT:
Virallisestihan tähän asiaan herättiin vasta viime syksynä?
Jouni Punkki, Professor of Practice, Aalto-yliopisto:
No, niin tai oikeastaan kesällä, kesällä, kun tämä Kemijärven siltakeissi tuli esille, että virallisesti näin, mut tuo-, kyllähän tietysti selvityksiä on nimenomaan tämän ilmamäärän osalta tehty jo aikaisemmin.

Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
Nyt, kun asiaa on selvitelty, niin kun on pohdittu, että onko tää pelkästään suomalainen ongelma, niin on huomattu, että ei todellakaan ole. Esimerkiksi Norjassa käytetään tämmöisiä ilmaa poistavia lisäaineita ihan lähes arkipäiväisessä tekemisessä. Sillä tavalla ongelma on kyllä ollut muuallakin, ja tota, lisäaineisiin se selvästi liittyy.

Jouni Punkki, Professor of Practice, Aalto-yliopisto:
Sinänsä se on vähän vähän niin kuin outoa että muualta ei löydy tämmöisiä ongelmia, koska me käytetään ihan samoja lisäaineita kuin muissakin maissa, että oikeestaan yksi syy mikä voi aiheuttaa sen, että tää niin kuin korostuu nyt Suomessa, että Suomessahan on hyvin tiukat vaatimukset pakkasen kestävällä betonille, varmasti maailman tiukimmat vaatimukset. Sitä kautta ne meidän betonit on vähän erilaisia ja myöskin vähän, vähän ehkä herkempiä tällaiselle ilmiölle kuin monessa muussa maassa, että Suomen tietysti ilmasto-olosuhteet jo aiheuttaa sen, että meidän betoneille vaaditaan hyvää pakkasenkestävyyttä.

Kurt Kokko, ryhmäpäällikkö, Tukes:
Mekin ollaan saatu ja henkilökohtaisestikin saanu erinäkösiä viestejä betoninvalmistajilta, ja osa sanonu, et ei heil oo koskaan ollu ongelmaa ja osa sanoo, et on ollu saman tyyppisiä ongelmia, mut kun se todetaan tarpeeks varhasessa vaihesssa ni sillon ongelmaa ei synny. Eli taas että se laadunvarmistustoimenpide toimii niin sillon voidaan keskeyttää erääl tavalla se toiminta. Kyllä ristiriitasia viestejä on.

MOT:
Onko tieto näistä muista Pohjoismaista, esimerkiksi Norjasta, saatu vasta nyt?
Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
Kyllä. Ihan, itse asiassa ihan muutama päivä sitten. Se on pitänyt ihan paikan päällä käydä hakemassa se tieto. Asioita kun on kyselemällä selvitetty, niin tietoa ei ole tuntunut olevan, mutta kun on paikalle päästy ja menty, niin siellä sitten sitä tietoa on kyllä ollut tarjolla.
MOT:
Mistä tämä oikein johtuu, että ei tieto kulje?
Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry:
No, kyllä varmaan johtuu siitä, että tässä on aika isoista tapauksista kyse, sillan purkamisista ja muistakin kohteista, niin se, joka pystyy pysymään etäällä näistä ongelmista, niin haluaa sen tehdä, ja sehän laittaa sitten suut suppuun.

MOT: Betonin pahat ilmavaivat
TV1 maanantaina 13.3. klo 20.00
Uusinnat:
TV1 keskiviikkona 15.3. klo 16.20
TV1 torstaina 16.3. klo 5.55
Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenasta

MOT: Uusia siltoja betonisyyniin

MOT: Betoniongelmia ainakin kolme vuotta

Kommentit