Pilkun jälkeen -ohjelman viidennessä osassa käsitellään sitä, kuinka naisen asema on muuttunut itsenäisyyden aikana. Keskustelijoina ovat kirjailija Tommi Kinnunen, toimittaja Atlas Saarikoski ja näyttelijä-kirjailija Sanna Stellan.
Teksti: Pauliina Grym
Suomen itsenäistyessä naiskirjailija oli harvinainen tapaus, ja vieläkin on paljon parannettavaa. Sanna Stellan, naisvetoisen Siskonpeti-sketsisarjan näyttelijä ja yksi sen käsikirjoittajista järkyttyi taannoin tutustuessaan kirjallisuusmaailman hierarkiaan.
− Eräs miespuolinen ystävä tekstasi mulle ja pyysi suosittelemaan jotain ulkomaalaisen naisen kirjoittamaa kirjaa, kertoo Stellan. Pari heti mieleen juolahtanutta omaa suosikkiaan nimettyään nainen päätti tarkastaa netistä, josko jotain jäi muistamatta.
− Menin googlaamaan viime vuosien isojen kirjallisuuspalkintojen saajia. Ja siellä oli viime vuosien voittajia: mies, mies, mies, mies, nainen, mies, mies, mies, mies, mies, mies, mies, nainen, mies, mies. Se oli karua luettavaa!
Toimittaja Atlas Saarikoski laajentaa näkökulmaa. Kun kaikki ihmisryhmät eivät pääse kirjoittamaan tarinoitaan, jää kirjallisuuden kenttä yksipuoliseksi. Julkaistavaksi päätyvät harvat ja valitut.
− Kirjat eivät ole sen enempää kuin meidän kertomuksiamme siitä, mitä on tai mitä voisi olla. Silloin niiden kirjoittajienkin tulisi tulla kaikista yhteiskuntaluokista ja kaikista taustoista, jotta ne olisivat mahdollisimman moninaisia. Toivon, että jatkossa jokainen saisi kirjoittaa, sanoo ihmisoikeusaktivisti ja feministi Saarikoski.
Keskustelun polttoaineena toimivat:
Aino Kallas, Sudenmorsian 1928
Sofi Oksanen, Puhdistus 2008
Hanna Weselius, Alma! 2016
Aino Kallaksen Sudenmorsian on edelleen ajankohtainen
Turkulaiskirjailija Niina Revon juontamassa jaksossa vieraat käsittelivät ensimmäisenä Aino Kallaksen maailmansotien välillä julkaistua Sudenmorsianta, jossa kaunis nainen avioituu, tulee äidiksi, taipuu hyväksi vaimoksi mutta lähteekin pahojen henkien riivaamana susien mukaan yön selkään kyläyhteisön suureksi järkytykseksi.
− Mä pidän tätä kiinnostavana tarinana tympääntymisestä. Päähenkilö Aalo eli elämää, josta hänen omien sanojensakaan mukaan ei puuttunut mitään. Paitsi että puuttuu silti. Hänen tehtävänään on olla kotona ja ylläpitää sitä todellisuutta, sanoo Tommi Kinnunen.
− Se saa hänet kuuntelemaan metsän demonia ja lähtemään susien mukaan suolle.
Tarina vei Kinnusen, vastentahtoisestikin, pohtimaan kirjailija Kallaksen elämää diplomaatin rouvana. Kallaksella oli tiettävästi rakkaussuhde Eino Leinon kanssa avioliittonsa aikana. – Tiedän kyllä, ettei saisi arvioida kirjoja kirjailijan oman elämän kautta, sanoo Kinnunen.
− Mun mielestä Sudenmorsian oli todella yleispätevä, ja ehkä ajankohtaisin kirja näistä kaikista kolmesta teoksesta, jotka luimme. Se on erikoista, koska Sudenmorsian on kuitenkin kirjoitettu jo vuonna 1928, huomauttaa Saarikoski. Naiset joutuvat edelleen painimaan perinteisen hyvän äitiyden ja itsenäisenä toimijana olemisen välillä.
Saarikoski ihmettelee, miksi Sudenmorsianta markkinoidaan rakkaustarinana. Stellankaan ei yhdy käsitykseen, vaan ajattelee demonin tarkoittavan luovuutta.
− Eikä se ollut mikään Saatana, se oli ihana luovuuden voima, huudahtaa Stellan. − Mä rakastan tätä kirjaa. Minä olen sudenmorsian!
Minkä kirjan naiskuvaus muutti tapasi katsoa maailmaa? Kerro meillekin!
Ohjelmassa mainitaan nämä kirjat/kirjailijat:
Aino Kallas: Sudenmorsian, 1928
Sofi Oksanen: Puhdistus, 2008
Hanna Weselius: Alma!, 2016
Raamattu: alkaen n. 400-luvulta eaa.
Frederika Wilhelmina Carstens: Murgrönan, 1840
Minna Canth: Köyhää kansaa, 1886
Hella Wuolijoki: Niskavuori-sarja, 1931-53
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu (Pippi Långstrump) -kirjat, alkaen 1945
Jean Genet: Varkaan päiväkirja (Journal du voleur), 1949
Anni Blomqvist: Myrskyluoto-sarja, 1966-
Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä, 1981
Pirkko Saisio: Kainin tytär, 1984
Anja Kauranen: Pelon maantiede, 1995
Tommi Kinnunen: Neljän tien risteys, 2014
Riina Katajavuori: Wenla Männistö, 2014
Tommi Kinnunen: Lopotti, 2016
Salla Simukka: eri teokset
Siri Kolu: eri teokset
Jane Austen
Zacharias (Sakari) Topelius
