Hyppää pääsisältöön

Oboisti Jan Salminen: "Aina toivoo tietysti, että saisi jostain orkesteripaikan."

Oboisti Jan Salminen
Oboisti Jan Salminen Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen jan salminen

"Pidän nykyään myös paljon opettamisesta. Jos kaikki menee hyvin, niin teen isona näitä molempia, soitan orkesterissa ja opetan," Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa oboensoittoa opiskeleva Jan Salminen kertoo. Jan oli vieraana Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon kahvilassa 15. maaliskuuta 2017.

Kuka?

Olen Jan Salminen, syntynyt Oulussa 18. heinäkuuta 1993.

Mistä?

Olen asunut viisi vuotta Rovaniemellä ja sen jälkeen käynyt koulut Raaseporissa. Vanhempani ovat molemmat opettajia. Perheelläni ei ole muusikkotaustaa.

Olen käynyt ala-asteen Mustiolla, jonne muutimme Rovaniemeltä. Yläasteen ja lukion olen käynyt Karjaalla.
Mustion ruukki on varsinkin kesällä erittäin upea. Näin vanhempana olen oppinut arvostamaan tuon paikan kauneutta ja historiaa.

Oboisti Jan Salminen
Jan Salminen valitsi opiskelijatreffeille sooloteoksen Britteniltä. Oboisti Jan Salminen Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen jan salminen

Musiikkiopinnot?

Musiikin harrastamisen aloitin 11-vuotiaana, kun aloin käydä laulutunneilla Karjaan kansalaisopistolla. Oboen soiton aloitin 14-vuotiaana Raaseporin musiikkiopistossa. Halusin aloittaa jonkin instrumentin ja äitini vei minut musiikkiopiston soitinkokeilupäivään. Muistan, että äitini olisi halunnut minun aloittavan sellon soiton, mutta itse pidin enemmän oboesta. Se vaikutti silloin vähän samalta kuin nokkahuilu, jota olimme soittaneet ala-asteen musiikintunneilla.

Oboen lisäksi soitan todella vähän nokkahuilua, pianoa, viulua ja klarinettia. Kaikilla näillä on jossain vaiheessa tullut esiinnyttyä.

Raaseporissa aloitin Anna-Kaisa Pippurin oppilaana ja nyt Akatemialla olen Jorma Valjakan oppilaana.
Olen kolmannen vuoden opiskelija ja tarkoitus olisi nyt valmistua kandiksi, B-tutkinto on huhtikuun alussa.

Lempisäveltäjä?

Jotenkin aina tulee mieleen R.V. Williams, kun minulta kysytään tätä. Teosten harmoniat ja sävyt uppoavat aina. Williamsin oboekonsertto on ehdottomasti yksi suosikeistani. Kaikki romantiikan aikainen musiikki iskee minuun.

Idoli?

Pidän todella paljon Stefan Schillin levytyksistä. Olin myös viime vuonna Crusell-viikoilla, jossa Schilli piti mestarikurssia. Loppukonsertissa Schilli esitti Williamsin oboekonserton. Se oli mielettömän hyvä esitys.

Harrastukset?

Harrastan hieman liikuntaa. Lenkkeilen ja käyn uimassa. Keväällä olisi tarkoitus juosta puolimaraton Helsinki City Run. Tykkään valokuvata ja katsoa leffoja. Biljardia on myös tullut pelattua viime aikoina.

Mikä sinusta tulee isona?

Minusta tulee oboisti. Aina toivoo tietysti, että saisi jostain orkesteripaikan. Pidän nykyään myös paljon opettamisesta. Jos kaikki menee hyvin, niin teen isona näitä molempia.

Mitä vielä?

Tykkään hatuista ja minulla on kissa nimeltä Räikkönen.

Jan Salminen oli Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon kahvilassa 15.3.2017. Hän soitti ohjelmassa Benjamin Brittenin teoksesta Six Metamorphoses after Ovid osan Pan.

Lisää ohjelmasta

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.