Millainen lukija olet? Tee Kirjojen Suomen analyyttis-filosofinen testi!

Kirjojen Suomi

Katsele, kuuntele

101 kirjaa: 101 kirjaa: 2008 Sofi Oksanen: Puhdistus

101 kirjaa: 1939 Hella Wuolijoki: Niskavuoren leipä

Sadan vuoden kirjat: Sadan vuoden kirjat: 2008 Sofi Oksanen ja romaani Puhdistus

Sadan vuoden kirjat: Sadan vuoden kirjat: 1939 Hella Wuolijoki ja näytelmä Niskavuoren leipä

101 kirjaa: 1928 Aino Kallas: Sudenmorsian

Sadan vuoden kirjat: Sadan vuoden kirjat: 1928 Aino Kallas ja romaani Sudenmorsian

Sadan vuoden kirjat: Sadan vuoden kirjat: Kirja katsoo tulevaan

Volter Kilpi: Ylistalon tuvassa: Äänikirja

Kirjojen Suomi: Kirjallisia elämänohjeita

Sadan vuoden kirjat: Sadan vuoden kirjat: 2017 Riina Katajavuori, Salla Savolainen ja kuvakirja Mennään jo naapuriin

101 kirjaa: 101 kirjaa: 2017 Riina Katajavuori ja Salla Savolainen: Mennään jo naapuriin

Sadan vuoden kirjat: Sadan vuoden kirjat: 1917 Konrad Lehtimäki ja romaani Ylös helvetistä

Seuraa somessa

Näytä lisää

• 

  Antti Hurskainen: Sotakuvaston näyttäminen ei ole paras tapa kunnioittaa taistelun nähneitä

  Voisiko vuosilta 1939–1944 sulkea silmänsä mutta ei unohtaa?

  Antti Hurskainen pohtii esseessään, onko sotakuvaston näyttäminen paras tapa kunnioittaa taistelun nähneitä. Voisiko vuosilta 1939–1944 sulkea silmänsä mutta ei unohtaa? Tuntemattoman sotilaan Hietasen kohtalostakin pilkahtaisi valo.

  Kommentteja 4

• 

  Kuolisitko Suomen puolesta? Sodassa ja kirjallisuudessa isänmaata ei jätetä

  Suomelle ei ryttyillä – ja se näkyy kirjallisuudessa.

  Suomelle ei ryttyillä – ja se näkyy kirjallisuudessa. Sota on kirjallisuuden näkyvin aihe. Kansanedustaja ja saamelaiskirjailija kertovat omista näkökulmistaan, miksi nationalismi nostaa kirjallisuudessa päätään.

  Kommentteja 26

• 

  Kirjojen Suomi kiittää yhteisestä lukumatkasta - kirjallisuuden käsittely jatkuu Ylen kanavilla vuonna 2018

  Kiitos kuluneesta vuodesta

  Kirjojen Suomi oli itsenäisyyden juhlavuoden suuri kirjallisuushanke. Vuoden 2017 aikana luettiin 101 kirjaa, yksi kultakin itsenäisyytemme vuodelta. Kirjallisuuden käsittely jatkuu vuonna 2018 monipuolisesti Ylen tv- ja radiokanavilla sekä netissä.

• 

  Rap,riimi,runo-kilpailun voitti Jenni Paavonen, tuomari Paleface piti tasoa korkeana. Katso haastattelu ja lue voittajaruno!

  Kilpailun taso oli korkea.

  Kirjojen Suomi järjesti yläkoululaisille kirjoituskilpailun, jossa piti kirjoittaa uusi runo tai rap poimimalla sanoja tunnetuista klassikkorunoista. Voittajarunon kirjoitti Jenni Paavonen. Kilpailun tuomareina toimivat kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen ja kirjailija, räppäri Paleface.

• 

  Oletko dekkariguru? Testaa miten hyvin tunnet suomalaisen rikos- ja jännityskirjallisuuden!

  Dekkariseuran tiukka visa

  Milloin ensimmäinen suomalainen dekkari ilmestyi? Mikä on Jussi Vareksen kissan nimi? Kuka käytti nimimerkkiä Anna September? Testaa, miten hyvin hallitset kotimaiset dekkarit! Gurutason kysymykset on laatinut Suomen dekkariseura.

• 

  Hirvonen, Rauhala ja Liksom ovat Kirjojen Suomen lainatuimmat - kaikki e-kirjat luettavissa vuoden loppuun saakka!

  Kirjojen Suomi on tarjonnut ilmaisia e-kirjoja vuoden ajan

  Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Kirjoja on voinut lukea ilmaiseksi sähköisinä ja verkkokirjasto on avoinna vuoden loppuun saakka. Tähän mennessä kirjoja on lainattu 25 000 kertaa. Luetuimpia e-kirjoja ovat olleet Elina Hirvosen Kun aika loppuu (2015), Pauliina Rauhalan Taivaslaulu (2013) ja Rosa Liksomin Hytti nro 6 (2011).

  Kommentteja 1

• 

  "Minulle Katriina on The Kirja" - nostalgiaa ja suuria tunteita Seppo Puttosen verkkolukupiirissä

  Sally Salmisen Katriina kuvaa naisten historiaa.

  Seppo Puttosen vetämässä verkkolukupiirissä keskusteltiin Sally Salmisen unohdetusta klassikosta, romaanista Katriina (1936). On loppuyhteenvedon aika! Millaisia ajatuksia kirja lukupiiriläisissä herätti?

• 

  Laura Ruohonen: Sally Salmisen Katriina kuvaa historiaa, joka on jäänyt mieskirjailijoilta huomaamatta

  Unohdettu suurteos kuvaa naisten historiaa.

  Näytelmäkirjailija Laura Ruohoselle Sally Salmisen Katriina (1936) on ollut järisyttävä lukuelämys. Unohdettu suurteos kuvaa Suomen historiaa naisten näkökulmasta. Katriina on käsittelyssä myös Kirjojen Suomen seuraavassa verkkolukupiirissä. Tule mukaan!

• 

  Seppo Puttonen: Sally Salmisen Katriina on turhaan unohdettu suurteos

  Seppo Puttosen verkkolukupiirissä Sally Salmisen Katriina

  Kirjojen Suomen verkkolukupiirin kirjana on Sally Salmisen Katriina (1936). Oman aikansa bestseller on painunut sittemmin unholaan - aivan suotta. Lukupiirin vetäjä Seppo Puttonen haluaa tehdä Katriinan kunnianpalautuksen. Hän kertoo, mikä romaanissa on hienoa.

  Kommentteja 3

• 

  Sally Salminen: Katriina. Ulkopuolisuutta ja sisua saaristossa

  Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1936 teokseen.

• 

  Kirjojen Suomen vuoden 2017 kirja "Mennään jo naapuriin" kuvaa monikulttuurista Suomea

  Kirja, joka kuvaa kuluvaa vuotta 2017

  Politiikan murros, Turun puukotustragedia, ilmastonmuutos - mitä muistamme itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017? Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Viimeisenä listalle pääsee oman aikamme, vuoden 2017 osuvimmin taltioiva teos. Se on Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen monikulttuurista Suomea kuvaava lastenkirja Mennään jo naapuriin. Toimittaja Seppo Puttonen kertoo valintansa taustoista.

  Kommentteja 3

• 

  Kirjabloggarit: Vuotta 2017 kuvaa osuvimmin Ossi Nymanin Röyhkeys

  Ossi Nymanin Röyhkeys kuvaa aikaamme.

  Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Haastoimme bloggarit mukaan valitsemaan listan viimeistä kirjaa: teosta, joka kuvaa parhaiten omaa aikaamme, vuotta 2017. Kirjabloggarit äänestivät ajankohtaisimmaksi Ossi Nymanin romaanin Röyhkeys (2017). Röyhkeys sai eniten mainintoja myös Kirjojen Suomelle tulleissa ehdotuksissa.

  Kommentteja 1

• 

  Lapsen kurittaminen ei kannata, sen tiesi jo Teuvo Pakkala

  Lapsen kurittaminen ei kannata, sen tiesi jo Teuvo Pakkala

  Koivuniemen herra on jo Suomessa pantu eläkkeelle, mutta lapsia kasvatetaan edelleen kurittamalla. Ei kannattaisi. Sen osoittavat nykytutkimus ja Teuvo Pakkalan lapsinovellit, jotka hän kirjoitti 1800-luvun lopussa.

• 

  Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

  Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

  Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

• 

  Vedenpaisumuksessa on eeppinen laajuus, moraalinen tuomio, kauhu ja aikojen loppu -nykykirjallisuus kuvaa ilmastonmuutosta

  Lukuvinkkejä kotimaiseen ilmastofiktioon

  llmastonmuutos on tulevaisuutemme suurin uhkakuva. Aihe on noussut nykykirjallisuudessa suoranaiseksi trendiksi. Kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen tutkii ekodystopioita ja ympäristökatastrofeja suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän antaa viisi lukuvinkkiä kotimaiseen ilmastofiktioon.

• 

  Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa!

  Dystopia kiinnostaa nykyihmistä.

  Tulevaisuudesta varoittava fiktio myy ja innostaa. Margaret Atwoodin dystooppinen romaani Orjattaresi hyppäsi Donald Trumpin valtaan noustua myyntilistojen kärkeen. Myös George Orwellin Vuonna 1984 kiinnostaa lukijoita. Tässä muita dystopioita!

  Kommentteja 17

• 

  Emmi Itäranta: Elämme taitekohdassa, jonka seuraukset kurkottavat kymmenientuhansien vuosien päähän

  Suhteemme luontoon on muuttunut ja se näkyy kirjoissakin.

  Suhteemme luontoon on muuttunut ja se näkyy kirjallisuudessakin, kirjailija Emmi Itäranta kirjoittaa kolumnissaan. Pilkun jälkeen Yle Teemalla maanantaina 20.2. klo 21.

• 

  "Tärkeintä on kuvitella parempia tulevaisuuksia" - Emmi Itärannan verkkolukupiirissä pohdittiin ympäristöahdistusta ja terrorismia

  Verkkolukupiirin loppuyhteenveto: Kun aika loppuu.

  Kirjailija Emmi Itärannan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Elina Hirvosen romaani Kun aika loppuu (2015). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti? Keskusteluun voi edelleen osallistua!

• 

  Murhia ja pimeydessä vaanivia silmiä – Tove Jansson kirjoitti kauhua lapsille ja aikuisille

  Lepakoita, kahleita ja portaikkoa pitkin valuvaa verta

  Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson piirsi kahleita, tyrmiä ja portaikkoa pitkin valuvaa verta. Hän kirjoitti murhista ja hahmoista, joista ei aina tiedä varmasti, mitä tai keitä he edustavat. Ihminen on murskattavissa, hänet voi sahata. Muumin voi muuttaa hirviöksi. Miksi kauhu kiehtoi Janssonia? Muumiteosten mörkö pelottaa aivan syystä.

  Kommentteja 3

• 

  Miten Venäjää voi ymmärtää? Nykykirjallisuus auttaa. Lue ainakin nämä!

  Lukuvinkkejä venäläiseen nykykirjallisuuteen

  Suomalaiset tuntevat melko hyvin venäläiset klassikot, mutta huonommin nykykirjallisuutta. Sen lukeminen kuitenkin kannattaa, jos haluaa ymmärtää nyky-Venäjää. Lue Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen vinkit.

  Kommentteja 2

• 

  Onnea, isät! Valitsimme luettavaksi isyydestä kertovia e-kirjoja

  Isänpäiväksi kirjoja isyydestä

  Sunnuntaina vietetään isänpäivää. Valitsimme Kirjojen Suomen sadan vuoden kirjalistalta luettavaksi e-kirjoja, jotka kertovat isyydestä eri aikoina.

• 

  Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä: ”Toivon näkeväni omaehtoista, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa”

  Jukka Viikilä on Tanssiva karhu -raadin uusi puheenjohtaja

  Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee kolmihenkinen raati, jonka puheenjohtajana toimii Finlandia-palkittu kirjailija Jukka Viikilä.

• 

  Globaaleja uhkia ja maahanmuuttajia - nämä teokset kuvaavat 2010-lukua

  Mitä 2010-luvun kirjat kertovat ajastamme?

  Kirjojen Suomi -sarjaan valitut 2010-luvun teokset kertovat talouden taantuman vaikutuksista ihmisten arkeen, lasten kaltoinkohtelusta, uskonnollisen yhteisön kuristavasta ilmapiiristä, valeuutisten ja modernin informaatiosodankäynnin uhkista ja ilmastokatastrofin seurauksista. Kirjallisuutemme uusi ilmiö olivat muualta Suomeen muuttaneiden kirjailijoiden tärkeät teokset.

• 

  Tositelevisiota, maailmanlaajuisia uhkia ja miehen kriisi - näihin kirjoihin kiteytyy 2000-luku

  Kirjojen Suomen 2000-luvun kirjavalinnat

  Vuosituhannen ensivuosikymmenen tragedioita olivat New Yorkin terrori-isku, Intian valtameren maanjäristystä seurannut tsunami sekä Suomen koulusurmat. Kirjallisuus kertoi Neuvostoliiton romahduksesta, lamasta, tositelevisiosta, maahanmuutosta, tulevaisuuden uhkakuvista ja miehenä olemisen vaikeudesta. Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Tutustu 2000-luvun lukulistaan!

• 

  Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku

  Lukulista 1990-luvulle

  1990-luvun alussa Suomessa koettiin lama. Vuosikymmenen lopulla talous lähti nousuun teknologian kehityksen ja kännyköiden ansiosta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuuden. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.

• 

  Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

  Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

  John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään.

  Kommentteja 6

• 

  Selkä edellä historiaan – näihin kirjoihin kiteytyy 1970-luku

  Millaisena sinä muistat 1970-luvun? Osallistu keskusteluun!

  Kun hahmotetaan 1970-lukua kirjallisuuden kautta, on ymmärrettävä, mitä kysymyksiä edellinen vuosikymmen petasi. Kirjojen Suomi -sarjassa ollaan päästy 1970-luvulle, josta on jäänyt elämään useita hienoja teoksia.

• 

  Lempeä, sotaa ja demokratiaa – näihin teoksiin kiteytyy 1960-luku

  Millaisena sinä muistat 1960-luvun? Osallistu keskusteluun!

  Ihmiskunnan historian vaarallisin päivä, ensimmäinen ihmisen avaruuslento, Berliinin muuri, Vietnamin sota ja seksin vallankumous – nämä olivat 1960-luvun alun isoja mielipiteitä muokkaavia asioita.

• 

  Nämä kirjat paransivat sodan traumat

  Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle

  Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!

• 

  Sodan keskellä kaivattiin harmitonta jännitystä ja romantiikkaa

  Sota muokkasi 1940-luvun kirjallisen maiseman.

  Sota on tärkeä aihe kotimaisessa kirjallisuudessa, ja se näkyy myös 101 kirjaa -listalla, johon valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. 1940-luvusta kului lähes puoli vuosikymmentä sotavuosien kärsimyksissä, ja listalle valitsimme saman verran sotakirjoja kuin sotavuosia oli.

• 

  Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan

  Lukulista 30-luvulle.

  Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

• 

  Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla

  Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

  Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

• 

  Vapauden huumasta kansan kahtiajakoon - Suomen itsenäistymisen ajat

  Kirjat kertovat itsenäistymisen ajasta

  Suomen itsenäistyessä puolet väestöstä oli alle 25-vuotiaita. Nuoret naiset ja miehet hakivat ystävyyttä sanomalehtien kirjeenvaihtoilmoituksilla, tapailivat toisiaan tanssikursseilla tai huvitilaisuuksissa ja jonottivat katsomaan elokuvaa Rasputinista. Vuoden 1917 alun orastavaa vapauden huumaa hillitsivät muun muassa ratkaisematon torpparikysymys, kieltolaki ja ruokapula.

• 

  Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

  Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

  Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  Kommentteja 2

• 

  Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

  Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

  Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  Kommentteja 7

• 

  Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

  Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

  Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

• 

  Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden 2017 lista on yllätyksellinen ja hieno

  Vuosi 2017 on ollut upeiden romaanien aikaa

  Tämän vuoden todella upeiden romaanien joukosta on ollut varmaan tuskallista rajata vain kuusi teosta, jotka nousivat ehdokkaiksi.

  Kommentteja 7

• 

  Kirjallisuuden ystävien Pätemistesti – uskallatko listata lukemasi?

  Oletko superlukija?

  Luuletko lukevasi paljon? Tee Kirjojen Suomen Pätemistesti ja tarkista, miten lukenut todella olet!

  Kommentteja 5

• 

  Miten hyvin tunnet Tuntemattoman sotilaan? Testaa tietosi!

  Tee Tuntematon Sotilas -kirjatesti

  Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954. Miten hyvin sinä muistat romaanin sisällön? Tarkista tilanteesi testin avulla!

  Kommentteja 35

• 

  Millainen lukija olet? Tee Kirjojen Suomen analyyttis-filosofinen testi!

  Testaa, millainen kirjallisuus sinua kiehtoo!

  Rentoudutko mieluummin murhamysteerin, molekyybiologian, kiihkeän romanssin vai lohikäärmeiden parissa? Tee Kirjojen Suomen leikkimielinen testi ja kerro kaikille, millainen kirjallisuus saa sinut syttymään!

• 

  Kuka saa kirjallisuuden Nobelin 2017?

  Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja julkistetaan klo 14

  Ruotsin akatemia ilmoittaa torstaina klo 14 tämänvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen esittelee ennakkosuosikkeja ja pohtii, mitkä seikat vaikuttavat valintaan.

• 

  "Romaani kuvaa sitä, kuinka vaikeaa on nuorena naisena vaeltaa" - Maija Vilkkumaan verkkolukupiirissä keskusteltiin sukupolvista ja selviytymisestä

  Maija Vilkkumaan verkkolukupiirin loppukeskustelu

  Muusikko Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaani Sonja O. kävi täällä (1981). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti niissä, jotka lukivat sen vuosien jälkeen uudestaan ja niissä, jotka tarttuivat siihen ensi kerran? Keskusteluun voi edelleen osallistua!

• 

  "Tämä kirja ei minun äijänlihaani säväyttänyt" – Sonja O:ta ylistettiin ja haukuttiin tuoreeltaan

  Maija Vilkkumaan lukupiirissä luetaan Sonja O. 28.9.

  Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä luetaan syyskuussa Anja Kaurasen esikoisteos Sonja O. kävi täällä. Vuonna 1981 romaani nostatti kohun jo ennen ilmestymistään. Suomi oli tuohon aikaan vielä melko konservatiivinen maa; räväkkä ja avoimen seksuaalinen naispäähenkilö sekä ihastutti että järkytti.

• 

  Maija Vilkkumaa: Sonja O. oli esikuva kaikille asennemuijille

  Lukupiiri kirja on luettavana täältä. Tule mukaan!

  Kirjojen Suomen syyskuun verkkolukupiirin kirjana on Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä. Lukupiirin vetäjä Maija Vilkkumaa kertoo, miksi hän valitsi Sonja O:n. Lukupiiri kirja on luettavana täältä. Tule mukaan!

  Kommentteja 1

• 

  Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

  Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

  Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  Kommentteja 13

• 

  Reidar Palmgren: Isyys on suuri lahja ja hirvittävä tragedia

  Lapsen rakkaudessa on aina aikaraja.

  Vanhemman rakkaus lasta kohtaan on luja, ehdoton ja ikuinen. Traagista tässä on, että lapsen puolelta siteessä on aikaraja. Aikuistuessaan hän lakkaa rakastamasta takaisin, kirjailija Reidar Palmgren kirjoittaa kolumnissaan.

  Kommentteja 9

• 

  Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

  Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

  Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  Kommentteja 64

• 

  Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

  Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

  Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  Kommentteja 3

• 

  Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

  Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

  Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  Kommentteja 80

• 

  Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

  Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa.

  Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta.

• 

  Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

  Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

  Yleisö on äänestänyt Vuosisadan kirjaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Onnea, Sinuhe! Voittaja julkistettiin Vuosisadan kulttuurigaalassa 18.10.2017. Toiseksi eniten ääniä sai Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja kolmanneksi Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla.

• 

  Lue nämä – tiedät mistä puhutaan

  Seppo Puttosen tärpit kirjasyksyyn

  Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen listasi viisitoista teosta, jotka puhuttavat syksyllä 2017. Mitä sinä odotat kirjasyksyltä?

  Kommentteja 4

• 

  Niillas Holmbergin kahdeksan vinkkiä saamelaiskirjallisuuteen

  Ota saamelainen kirjallisuus haltuun näillä kirjoilla!

  Runoilevan muusikko-näyttelijän Niillas Holmbergin kahdeksan vinkkiä saamelaiseen kirjallisuuteen

  Kommentteja 1

• 

  Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

  Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

  Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

• 

  Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

  Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

  Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  Kommentteja 1

• 

  Kjell Westö: Jos annamme periksi pelolle ja vihalle, kaupunkimme menevät kiinni

  Lue Kjell Westön kolumni ja kuuntele Kirjakerho-ohjelma

  Kjell Westö kirjoittaa kolumnissaan rakkaudestaan suurkaupunkeihin. Kuuntele myös ohjelma, jossa Westö kiertää öistä Helsinkiä!

  Kommentteja 4

• 

  Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

  Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

  Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

• 

  Paul, mitä ajattelet ihmiselämästä nyt? Näin sujui Sauli Niinistön ja Paul Austerin tapaaminen

  Lue ja katso, mistä Niinistö ja Auster keskustelivat

  Maailmanpolitiikka kohtasi sattuman presidentti Sauli Niinistön ja kirjailija Paul Austerin keskustelussa. Lue juttu tai katso keskustelu kokonaisuudessaan täältä.

  Kommentteja 1

• 

  Mikä on Kirjojen Suomi?

  Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

  Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  Kommentteja 9

• 

  Kirjojen Suomen kumppanit

  Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

  Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!

• 

  Tutustu Suomi 100 -juhlavuoden kirjallisuustapahtumiin

  Kirjojen Suomi on osa virallista Suomi 100 -ohjelmistoa.

  Ylen Kirjojen Suomi on osa virallista Suomi 100 -ohjelmistoa. Tutustu myös muihin Suomi 100 -ohjelmiston kirjallisuustapahtumiin!