Hyppää pääsisältöön

Muistilla on oma tahto. Avaruusromua 19.3.2017

piirilevy, lähikuva
piirilevy, lähikuva Kuva: Yle piirilevyt

Miksi meidän muistimme kadottaa sen, minkä me itse haluaisimme säilyttää? Miksi meidän muistimme on oikukas? Miksi se kadottaa tärkeitä asioita ja kaivaa esiin sellaista, jonka me haluaisimme ehkä unohtaa? Miksi lapsuuden kesät tuntuvat niin pitkiltä? Miksi vanhetessa vuodet tuntuvat kuluvan aina vain nopeammin?

Tällaisia kysymyksiä nousee mieleen, kun selailee hollantilaisen professorin Douwe Draaisman Muistikirjaa.

”Muistillamme on oma tahto”, kirjoittaa Douwe Draaisma, Sanna van Leeuwenin suomentamassa kirjassa. ”Vaikka kuinka sanoisimme itsellemme: tämä minun täytyy muistaa, tämän hetken haluan säilyttää, tuon katseen, tämän tunteen, tämän kosketuksen - niin parin kuukauden tai ehkä jo parin päivän kuluttua huomaamme, ettemme saa muistoa enää takaisin niissä väreissä, sen tuoksuisena, sen makuisena kuin olimme toivoneet”, kirjoittaa Draaisma.

Hän myös toteaa, että meidän muistimme ei tottele käskyjä olla tallentamatta tiettyjä asioita: kunpa en olisi koskaan nähnyt, kuullut tai kokenut tätä, me ajattelemme usein. Kunpa olisin unohtanut sen. Muisti ei tottele meidän käskyjämme.

Mikään ei auta, sanoo Draaisma. Muisto pysyy tallessa ja palaa mieleemme täysin spontaanisti ja kutsumatta jonain yönä valveilla maatessamme. Muisti on kuin koira, sanoo Draaisma. Koira, joka häntäänsä heiluttaen noutaa meille jotakin, minkä olimme juuri heittäneet menemään, toivoen pääsevämme siitä eroon.

Ruotsalainen Lisa Nordström pohtii sitä, miten me käsittelemme muistojamme, miten me tulemme niiden kanssa toimeen. Miten me suodatamme niitä mielessämme. Hän kuvailee, kuinka meidän tietoisuutemme luo meidän jokaiselle muistollemme oman polun, muistipolun, ja kuinka meidän aivomme yrittävät aina seurata tuota polkua, ja kuinka vaikeaksi tuo polun seuraaminen ajan mittaan käy. Maailma muuttuu, me muutumme. Mikään ei pysy ennallaan. Muistot muuttuvat ja haalistuvat. Ne yhdistyvät ja vääristyvät. Ne harmaantuvat.

Lisa Nordström ei ole aivotukija, vaan säveltäjä, musiikin tekijä ja esittäjä. Ja näitä ajatuksia hän pohti ja halusi meidänkin pohtivan, kun hän esitti Euroopan yleisradioliiton EBU:n Taiteen syntymäpäivänä 2017 Tukholmassa teoksensa nimeltä Engram.

Matkustusta, ääniä ja ihmisiä. Näin määrittelee työtään italialaissyntyinen, tätä nykyä Dublinissa, Irlannissa asuva ja työskentelevä äänitaiteilija Susanna Caprara, joka esiintyy nimellä La Cosa Preziosa. ”Me matkaamme valoa kohti”, sanoo Caprara, ”asettuen, paeten, sisään ja ulos hengittäen”.

AVARUUSROMUA 19.3.2017 - OHJELMAN MUSIIKKI:
LISA NORDSTRÖM: Engram (Live from Stockholm, EBU Art’s Birthday 2017)
RUDOLF PEPUCHA, MARIAN ZAVARSKY & CO: Ravello (Live from Bratislava, EBU Art’s Birthday 2017)
SUSANNA CAPRARA (LA COSA PREZIOSA): Onironautica (Live from Limerick, EBU Art’s Birthday 2017)

BONUS! La Cosa Preziosa haastattelussa:

  • Saha ja Puu ja dueton voima

    Monna Kamu ja Iris Mattila Levylautakunnassa

    Nahkeaa pulssia ja villiä viulistia tarjottiin viikon Levylautakunnassa, jossa uutuuslevyjä kuuntelemassa olivat pianisti ja laulaja Monna Kamu, musiikkitoimittaja 'emerita' Iris Mattila ja rocketsivän hommia aloittava Kalevi Pollari. Pisteet ja kommentteja 1.

  • Sami Yaffa: Kuppikunnissa kiehuu, mikä avuksi?

    Kaksi pappia ja paholainen perustivat festivaalin

    Kahden papin ja paholaisen alulle panema Riosucion ystävyysfestivaali Kolumbiassa voisi toimia innoittavana esimerkkinä muulle maailmalle harmonisesta yhteiselosta, kirjoittaa Sami Yaffa. Samin Sound Tracker -kolumnit ilmestyvät viikoittain sarjan kolmannen kauden jaksojen myötä.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Elsa Saisio ja Mikko 'Peltsi' Peltola viikon hittiä etsimässä

    Levylautakunnassa Elsa Saisio ja Mikko 'Peltsi' Peltola

    Tulkinnan voimaa ja räjähtävää energiaa odottivat uutuuslevyiltä viikon vieraat, uutta Kaikki oikein -elokuvaa tähdittävä näyttelijä Elsa Saisio ja tv-tähti, Lappia tunnetuksi tekevä Mikko 'Peltsi' Peltola sekä musiikkitoimittaja Pekka Laine. Tulos ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?