Hyppää pääsisältöön

Muistilla on oma tahto. Avaruusromua 19.3.2017

piirilevy, lähikuva
piirilevy, lähikuva Kuva: Yle piirilevyt

Miksi meidän muistimme kadottaa sen, minkä me itse haluaisimme säilyttää? Miksi meidän muistimme on oikukas? Miksi se kadottaa tärkeitä asioita ja kaivaa esiin sellaista, jonka me haluaisimme ehkä unohtaa? Miksi lapsuuden kesät tuntuvat niin pitkiltä? Miksi vanhetessa vuodet tuntuvat kuluvan aina vain nopeammin?

Tällaisia kysymyksiä nousee mieleen, kun selailee hollantilaisen professorin Douwe Draaisman Muistikirjaa.

”Muistillamme on oma tahto”, kirjoittaa Douwe Draaisma, Sanna van Leeuwenin suomentamassa kirjassa. ”Vaikka kuinka sanoisimme itsellemme: tämä minun täytyy muistaa, tämän hetken haluan säilyttää, tuon katseen, tämän tunteen, tämän kosketuksen - niin parin kuukauden tai ehkä jo parin päivän kuluttua huomaamme, ettemme saa muistoa enää takaisin niissä väreissä, sen tuoksuisena, sen makuisena kuin olimme toivoneet”, kirjoittaa Draaisma.

Hän myös toteaa, että meidän muistimme ei tottele käskyjä olla tallentamatta tiettyjä asioita: kunpa en olisi koskaan nähnyt, kuullut tai kokenut tätä, me ajattelemme usein. Kunpa olisin unohtanut sen. Muisti ei tottele meidän käskyjämme.

Mikään ei auta, sanoo Draaisma. Muisto pysyy tallessa ja palaa mieleemme täysin spontaanisti ja kutsumatta jonain yönä valveilla maatessamme. Muisti on kuin koira, sanoo Draaisma. Koira, joka häntäänsä heiluttaen noutaa meille jotakin, minkä olimme juuri heittäneet menemään, toivoen pääsevämme siitä eroon.

Ruotsalainen Lisa Nordström pohtii sitä, miten me käsittelemme muistojamme, miten me tulemme niiden kanssa toimeen. Miten me suodatamme niitä mielessämme. Hän kuvailee, kuinka meidän tietoisuutemme luo meidän jokaiselle muistollemme oman polun, muistipolun, ja kuinka meidän aivomme yrittävät aina seurata tuota polkua, ja kuinka vaikeaksi tuo polun seuraaminen ajan mittaan käy. Maailma muuttuu, me muutumme. Mikään ei pysy ennallaan. Muistot muuttuvat ja haalistuvat. Ne yhdistyvät ja vääristyvät. Ne harmaantuvat.

Lisa Nordström ei ole aivotukija, vaan säveltäjä, musiikin tekijä ja esittäjä. Ja näitä ajatuksia hän pohti ja halusi meidänkin pohtivan, kun hän esitti Euroopan yleisradioliiton EBU:n Taiteen syntymäpäivänä 2017 Tukholmassa teoksensa nimeltä Engram.

Matkustusta, ääniä ja ihmisiä. Näin määrittelee työtään italialaissyntyinen, tätä nykyä Dublinissa, Irlannissa asuva ja työskentelevä äänitaiteilija Susanna Caprara, joka esiintyy nimellä La Cosa Preziosa. ”Me matkaamme valoa kohti”, sanoo Caprara, ”asettuen, paeten, sisään ja ulos hengittäen”.

AVARUUSROMUA 19.3.2017 - OHJELMAN MUSIIKKI:
LISA NORDSTRÖM: Engram (Live from Stockholm, EBU Art’s Birthday 2017)
RUDOLF PEPUCHA, MARIAN ZAVARSKY & CO: Ravello (Live from Bratislava, EBU Art’s Birthday 2017)
SUSANNA CAPRARA (LA COSA PREZIOSA): Onironautica (Live from Limerick, EBU Art’s Birthday 2017)

BONUS! La Cosa Preziosa haastattelussa:

  • Kun tulevaisuus yllättää… Avaruusromua 30.7.2017

    Avaruusromua Toivon heinäkuussa: Onko meillä toivoa?

    Englantilainen filosofi Francis Bacon lietsoi 1600-luvulla edistysuskoa tulevaisuuteen. Hän oli sitä mieltä, että tieteellis-tekninen kehitys tulee viemään ihmiskunnan ennen näkemättömään aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Nyt meillä on tietokoneemme, älypuhelimemme ja koko digitaalinen maailmamme. Koneet pesevät vaatteemme ja astiamme, robotti-imurit siivoavat asuntomme ja robottileikkurit ajavat ruohikkomme. Pian junat ja autot liikkuvat ilman kuljettajaa. Onko ihminen onnellinen? Onko ihmisellä toivoa? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Roope Latvala - selkäänpuukotettu mies

    Miksi Roope Latvala lähti Children of Bodomista?

    Stonessa uransa aloittanut Roope Latvala on Suomen ehkä paras metallikitaristi. Tällä hetkellä hänen palveluksensa eivät kuitenkaan kelpaa kenellekään ja jopa vanhat ystävät ovat kääntäneet hänelle selkänsä. Alamäki alkoi keväällä 2015, jolloin Latvalan kerrottiin lähteneen Children of Bodomista. Se on Latvalan mukaan paskapuhetta. Nyt hän kertoo, mitä oikeasti tapahtui.

  • Matkailua, retroilua, outoja mutkia ja kummallinen vaskinen esine

    Avaruusromun heinäkuussa matkaillaan ja retroillaan.

    Avaruusromun heinäkuun toiveuusinnat tarjoavat matkailua, retroilua ja omituisella tavalla viihdyttävää kesämusiikkia. Trumpetisti Jon Hassell kutsuu elektronis-inhimillistä musiikkiaan futuristis-primitiiviseksi. Thomas Köner matkusti ympäri maapallon ja äänitti koko matkan. Ramp-yhtyeen miehet olivat mukana tuomassa Berliinin 1970-luvun kosmista musiikkia takaisin 2000-luvulle. Alan veteraani Steve Roach ihastui Roger Arrickin suunnittelemaan ja rakentamaan analogiseen syntesoijaan ja palasi sen myötä omaan menneisyyteensä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kun avaruuden sivilisaatio soittaa, älä vastaa

    Kiinan suosituin scifikirjailija Cixin Liu Worldcon75:ssa

    Kiinalainen tieteiskirjallisuus tekee samaan aikaan näyttävää esiinmarssia kuin Kiinan suurvalta-asema vahvistuu. Insinööri-kirjailija Cixin Liu voitti vuonna 2015 Hugon, yhden maailman suurista scifi-kirjallisuuspalkinnoista teoksellaan Three-Body Problem. Cixin Liun kekseliäs ja megalomaaninen scifi-eepos varoittaa avaruuden sivilisaatioista.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.