Hyppää pääsisältöön

Muistilla on oma tahto. Avaruusromua 19.3.2017

piirilevy, lähikuva
piirilevy, lähikuva Kuva: Yle piirilevyt

Miksi meidän muistimme kadottaa sen, minkä me itse haluaisimme säilyttää? Miksi meidän muistimme on oikukas? Miksi se kadottaa tärkeitä asioita ja kaivaa esiin sellaista, jonka me haluaisimme ehkä unohtaa? Miksi lapsuuden kesät tuntuvat niin pitkiltä? Miksi vanhetessa vuodet tuntuvat kuluvan aina vain nopeammin?

Tällaisia kysymyksiä nousee mieleen, kun selailee hollantilaisen professorin Douwe Draaisman Muistikirjaa.

”Muistillamme on oma tahto”, kirjoittaa Douwe Draaisma, Sanna van Leeuwenin suomentamassa kirjassa. ”Vaikka kuinka sanoisimme itsellemme: tämä minun täytyy muistaa, tämän hetken haluan säilyttää, tuon katseen, tämän tunteen, tämän kosketuksen - niin parin kuukauden tai ehkä jo parin päivän kuluttua huomaamme, ettemme saa muistoa enää takaisin niissä väreissä, sen tuoksuisena, sen makuisena kuin olimme toivoneet”, kirjoittaa Draaisma.

Hän myös toteaa, että meidän muistimme ei tottele käskyjä olla tallentamatta tiettyjä asioita: kunpa en olisi koskaan nähnyt, kuullut tai kokenut tätä, me ajattelemme usein. Kunpa olisin unohtanut sen. Muisti ei tottele meidän käskyjämme.

Mikään ei auta, sanoo Draaisma. Muisto pysyy tallessa ja palaa mieleemme täysin spontaanisti ja kutsumatta jonain yönä valveilla maatessamme. Muisti on kuin koira, sanoo Draaisma. Koira, joka häntäänsä heiluttaen noutaa meille jotakin, minkä olimme juuri heittäneet menemään, toivoen pääsevämme siitä eroon.

Ruotsalainen Lisa Nordström pohtii sitä, miten me käsittelemme muistojamme, miten me tulemme niiden kanssa toimeen. Miten me suodatamme niitä mielessämme. Hän kuvailee, kuinka meidän tietoisuutemme luo meidän jokaiselle muistollemme oman polun, muistipolun, ja kuinka meidän aivomme yrittävät aina seurata tuota polkua, ja kuinka vaikeaksi tuo polun seuraaminen ajan mittaan käy. Maailma muuttuu, me muutumme. Mikään ei pysy ennallaan. Muistot muuttuvat ja haalistuvat. Ne yhdistyvät ja vääristyvät. Ne harmaantuvat.

Lisa Nordström ei ole aivotukija, vaan säveltäjä, musiikin tekijä ja esittäjä. Ja näitä ajatuksia hän pohti ja halusi meidänkin pohtivan, kun hän esitti Euroopan yleisradioliiton EBU:n Taiteen syntymäpäivänä 2017 Tukholmassa teoksensa nimeltä Engram.

Matkustusta, ääniä ja ihmisiä. Näin määrittelee työtään italialaissyntyinen, tätä nykyä Dublinissa, Irlannissa asuva ja työskentelevä äänitaiteilija Susanna Caprara, joka esiintyy nimellä La Cosa Preziosa. ”Me matkaamme valoa kohti”, sanoo Caprara, ”asettuen, paeten, sisään ja ulos hengittäen”.

AVARUUSROMUA 19.3.2017 - OHJELMAN MUSIIKKI:
LISA NORDSTRÖM: Engram (Live from Stockholm, EBU Art’s Birthday 2017)
RUDOLF PEPUCHA, MARIAN ZAVARSKY & CO: Ravello (Live from Bratislava, EBU Art’s Birthday 2017)
SUSANNA CAPRARA (LA COSA PREZIOSA): Onironautica (Live from Limerick, EBU Art’s Birthday 2017)

BONUS! La Cosa Preziosa haastattelussa:

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Post Malonen traaginen ghettomelankolia ui ihon alle Levylautakunnassa

    Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho Levylautakunnassa

    Viikon levyuutuuksissa puhutti tunnelma, tunnettavuus, perinne ja vaikutteet. Kuunneltavana oli mm. maailman tällä hetkellä kuunnelluin biisi, suomalainen debyytti ja menestynyt vientituote. Levylautakunnassa uudelle musiikille altistettiin artistit Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho sekä Ylen toimittaja Juha Blomberg. Pisteet ja kommentit 1.

  • Taas matkalla! Avaruusromua 15.10.2017

    Avaruusromussa matkaillaan omatoimisesti ja uhkarohkeasti.

    Onko Berliini Euroopan olohuone? Miltä kuulostavat Schönhauser Allee tai Mehringdamm? Mitä japanilainen äänitaiteilija kuuli Turkissa? Miksi espanjalainen elokuvaohjaaja viihtyy Pamir-vuoristossa? Miksi hakeutua soittamaan hylättyyn varastoon Islannissa? Tai 700 vuoden ikäiseen englantilaiseen kirkkoon? Mitä kreikkalainen säveltäjä kuuli matkallaan maailman ympäri? Avaruusromussa matkaillaan omatoimisesti ja uhkarohkeasti. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Missä melodia, missä harmonia - Kivikasvot tiukkana Levylautakunnassa

    Kivikasvot kuuntelevat viikon levyuutuuksia

    Missä melodia - ei missään! Tv- ja musiikkiviihteen kulta-aikojen kuninkaat Fredi ja Ismo Sajakorpi Kivikasvoista eivät löytäneet paljoa hyvää sanottavaa viikon levyuutuuksista. Ja heillä jos kellä on kanttia sanoa, sillä herrat tekivät aikanaan musiikkiviihdettä, joka sai television ääreen jopa 2,5 miljoonaa katsojaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.