Suomessa on elinvoimainen saamelaisyhteisö. Saamelaisnuoret käyvät kouluttautumassa etelässä. Perhe halutaan kuitenkin perustaa pohjoisessa lähellä omaa yhteisöä ja luontoa.
Monille on tärkeää jatkaa suvun perinteisiä elinkeinoja, elvyttää perinteisiä taitoja ja siirtää ne omille lapsilleen. Saamelaisnuoret ovat alkaneet jälleen puhua saamen kieltä keskenään. Saamen kieliä käytetään paljon digitaalisilla alustoilla, kuten sosiaalisessa mediassa.
Saamelaisuus ei Suomessa rajoitu vain saamelaisten kotiseutualueelle. Yli 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaiskeskittymiä on Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. Niissä on vireää ruohonjuuritason yhdistystoimintaa.
Etelään asettuneet saamelaiset opettelevat saamen kieliä virtuaalisesti verkossa ja saamenkäsitöitä iltakursseilla. Yhdistykset ovat ottaneet vastuuta saamenkielisten päivähoitopaikkojen järjestämisestä, jotta kieli siirtyy seuraaville sukupolville.
Saamelaiset ovat olleet Saamenmaalla ennen valtioiden rajojen tuloa, joten suvut asuvat kahta, jopa kolmea puolen rajaa. Pohjoismainen yhteistyö yli rajojen onkin päivittäistä ja tärkeää. Esimerkiksi Utsjoen ja Tanan kunnissa osa koulupäivistä on yhteisiä, joka viikko.
Saamelaiset ovat olleet Saamenmaalla ennen valtioiden rajoja.
Monet käyvät töissä Norjan tai Ruotsin puolella. Norjan ja Ruotsin saamenradioita kuunnellaan päivittäin. Yhteinen kieli, identiteetti ja historia yhdistävät rajoista huolimatta.
Saamelaisuus on suomalaisessa yhteiskunnassa paljolti näkymättömissä, eikä valtaväestöllä ole tietoa saamelaiskulttuurin elinvoimaisuudesta. Kouluissa opetetaan hyvin vähän saamelaisista.
Saamelaiskäräjillä ei ole budjettia omaan tiedotustoimintaan. Niinpä viihdeohjelmien ja Lapin matkailuelinkeinon levittämät stereotypiat ovat edelleen monille suomalaisille tärkeimpiä saamelaisuuden tietolähteitä. Saamelaisista on liikkeellä paljon valheellista tietoa myös verkossa, sosiaalisessa mediassa ja kuulopuheissa.
Saamelaisilla on oma elämäntapa ja yhteiskunta
Voi olla vaikeaa ymmärtää, mitä saamelaisuus tarkoittaa. Saamelaisuus ei ole ominaisuus, kuten silmien väri. Se ei ole vain vähemmistökieltä tai silloin tällöin päälle puettava saamenpuku.
Saamelaisuutta on koko elämä. Saamelaisuus on suomalaisuudesta kokonaan erillinen elämäntapa, jolla on oma historia, omat arvot ja oma ajattelutapa.
Saamelainen ja suomalainen elämäntapa perustuvat hyvin erilaisille perusolettamuksille maailmasta. Saamelaiselle “perinteinen” ei tarkoita muinaisjäännettä vaan se on elävää, jatkumo esiäitien ja -isien ajoista nykypäivän saamelaiselämään.
Valtaväestö ei tunne saamelaisuutta.
Esimerkiksi saamenpuku on perinteinen, vaikka sitä ei ole museoitu. Se elää jatkuvasti ajassa, materiaalien ja ompelukoneiden kehittyessä sekä muodin muuttuessa. Puvuissa kuitenkin säilytetään perinteisten mallien elementit. Kaikkein tärkeimpiin tapahtumiin, kuten häihin ja konfirmaatioon, pukeudutaan perinteisen mallin mukaisiin saamenpukuihin ja unohdetaan muotivillitykset.
Elinkeinot rakentuvat perinteisille arvoille, vaikka esimerkiksi poronhoito ja kalastus ovat motorisoituja. Saamelainen ei kuitenkaan ole tehotuottaja, jonka porot seisovat tarhassa pihassa ja lohet uivat kassikasvattamoissa.
Suomen perustuslaki takaa saamelaisille alkuperäiskansana oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Tämä oikeus ulottuu, vastoin yleistä käsitystä, koko Suomeen. Saamelaiskäräjien perustuslaillinen itsehallinto sen sijaan rajoittuu vain saamelaisalueelle.
Saamelaisilla on oma yhteiskuntansa, jonka kautta saamelaisyhteisö hahmottaa asemaansa Suomessa. Saamelaista yhteiskuntaa rakentavat saamelaisten omat instituutiot osana Suomea ja Pohjoismaita.
Saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous edustavat saamelaisia poliittisesti. Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja Inarin Saamelaisalueen koulutuskeskus kouluttavat ammattilaisia useille eri aloille. Saamelaismuseo Siida vastaa saamelaisen kulttuuriperinnön tallettamisesta. Yle Sápmi luo julkisen tilan yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Yle tuottaa sisältöjä kolmella saamen kielellä
Yle Sápmi on Suomen ainoa saamenkielinen päivittäismedia. Se tuottaa yleishyödyllistä palvelua, joka on avoin aivan kaikille.
Yle Sápmi tuottaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä esimerkiksi uutisia, ajankohtaisohjelmia, lasten- ja nuortenohjelmia sekä kulttuuri-, arkisto- ja hartausohjelmia. Sisältöjä tehdään radioon, televisioon ja verkkoon.
Yhteistyö Norjan NRK Sápmin sekä Ruotsin Sameradion & SVT Sápmin kanssa on päivittäistä. Pitkien välimatkojen päässä asuvan yleisönsä kanssa Yle Sápmi on jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun muassa sosiaalisen median kautta.
Yle Sápmi palvelee myös suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, sillä kahdet valtakunnalliset televisiouutiset, Yle Ođđasat ja Ođđasat, tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi. Myös verkkosisältöjä tuotetaan suomeksi.
Saamelaisyhteisöllä ympäri Suomea on monenlaisia odotuksia Yle Sápmin suhteen. Yle Sápmin odotetaan ylläpitävän ja kehittävän pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieliä sekä tukevan saamelaista kulttuuria ja identiteettiä. Yle Sápmin odotetaan tuottavan suomenkielisiä sisältöjä valtaväestön tietotarpeisiin – ja myös suomenkielisen saamelaisväestön tarpeisiin. Yle Sápmin odotetaan näkyvän ja kuuluvan.
Yleisö kuluttaisi enemmän sisältöjä kuin Yle Sápmin on mahdollista tuottaa. Eniten toivotaan lisää televisio-ohjelmia: saamen kielillä dubattuja animaatioita, ympärivuotista lastenohjelmaa, nuortenohjelmia ja keskusteluja. Siis lisää tarjontaa kaikenikäisille kaikilla kolmella saamen kielellä.
Saamelaiset 100 ja Yle Sápmi 70 vuotta
Vuosi 2017 antaa oivan mahdollisuuden arvioida saamenkielisen julkisen palvelun tulevaisuutta pitkällä aikavälillä. Vuosi 2017 ei ole vain Suomen satavuotisjuhla, vaan myös saamelaisten satavuotisjuhla ja Yle Sápmin 70-vuotisjuhla.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun saamelaiset kokoontuivat ensimmäiseen pohjoismaiseen poliittiseen kokoukseen Trondheimissä, Norjassa 6.-9.2.1917.
Vuonna 2017 tulee myös kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Suomessa aloitettiin säännölliset saamenkieliset radiolähetykset lokakuussa 1947 – vain vuosi Norjan jälkeen.
Vuonna 2017 on hyvä arvioida saamenkielistä julkista palvelua.
Yle Sápmin kehittämiseen voidaan hakea eväitä pohjoismaiselta tasolta. Suomen, Norjan ja Ruotsin tavoitteena on lähivuosina ratifioida pohjoismainen saamelaissopimus. Sopimuksen tarkoituksena on, että saamelaiset voivat säilyttää, harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan, kieliään ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtioiden rajat häiritsevät tätä mahdollisimman vähän.
Mediasta sopimuksessa todetaan, että valtiot edistävät laajaa saamenkielistä mediatarjontaa ja että saamelaisille annetaan mahdollisuus luoda ja käyttää omia tiedotusvälineitä, kuitenkin tiedotusvälineiden riippumattomuus huomioon ottaen.
Norjan ja Ruotsin julkisen palvelun saamelaistoimitusten asema eroaa monella tapaa ”pikkusisko” Yle Sápmista.
Norjassa NRK Sápmi on oma osastonsa muiden uutis- ja alueorganisaatioiden rinnalla, ei alla. NRK Sápmilla on noin sata työntekijää, ja sen päällikkö istuu NRK:n johtoryhmässä. Tavoitteena on tuottaa sekä saamenkielisiä sisältöjä saamenkielisille että norjankielisiä sisältöjä norjalaiselle valtaväestölle ja norjankielisille saamelaisille.
Ruotsissa Sameradion & SVT Sápmi on osa Ruotsin radion aluetoimintaa ja osa SVT:n alue- ja vähemmistökielistä toimintaa. NRK Sápmin tapaan myös noin 40-henkinen Ruotsin saamelaistoimitus panostaa paljon valtakieliseen sisältöön verkossa.
Yle Sápmi on yksi Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan aluetoimituksista, ja sillä on noin 20 työntekijää. Yle Sápmin tehtävät ovat virallisesti rajallisempia kuin pohjoismaisten sisartoimitusten. Yleisradiolain mukaan julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee tuottaa palveluja saamen kielellä. Ylen strategiassa todetaan lisäksi – ottamatta kantaa kieleen – että Yle vastaa myös saamelaisten hyvästä palvelusta. Käytännössä tämä tapahtuu Yle Sápmin kautta.
Yle Sápmin tavoitteeksi ei kuitenkaan virallisesti ole asetettu saamelaissisältöjen tuottamista valtakielillä. Virallisesti ei myöskään mainita, että tehtäviin kuuluisi suomenkielisen saamelaisväestön palveleminen suomeksi, eikä siihen ole erikseen osoitettu resursseja.
Käytännössä Yle Sápmin toiminta on suomenkielisten aluetoimitusten toimintaa laajempaa. Yle Sápmi voidaankin rinnastaa ennemmin Svenska Yleen kuin esimerkiksi Yle Rovaniemeen.
Yle Sápmin toiminta ei rajoitu vain saamelaisalueelle eikä pelkästään uutis- ja ajankohtaissisältöihin. Yleisradion strategiassa todetaan, että Yle Sápmi palvelee saamenkielisiä koko maassa. Esimerkiksi Yle Ođđasat -televisiouutiset luotiin palvelemaan myös kaupungeissa asuvia saamelaisia.
Vaikka Yle Sápmin tehtävä rajoittuisi vain saamenkielisen yleisön palvelemiseen, nykymuodossaan Yle Sápmi ei pysty täyttämään edes kaikkia saamenkielisten tarpeita ympäri maata.
Yle Sápmi on Yleisradion julkisen palvelun ydintä, mutta sen asemaa Yleisradion sisällä ei ole kehitetty saamelaisen yhteiskunnan kehittyessä ja saamen kielten elpyessä.
Yle Sápmia on kehitettävä uusilla tavoilla
Yleisradion strategian iskulause Yle 2020: Suomalaisten keskellä saa Yle Sápmin yhteydessä ironisen merkityksen. Yle Sápmin kehittäminen saamelaisyhteisön tarpeiden mukaisesti on haastavaa osana Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan suomenkielistä alueorganisaatiota.
Suomenkielisen aluetoiminnan kehittämisen painopistealueet ovat hyvin erilaisia kuin saamenkielisen julkisen palvelun kehittämistarpeet. Viime vuosina aluetoiminnassa on muun muassa siirretty televisiouutisten studiotuotanto Tampereelle ja radiossa on kehitetty alueellisuutta.
Saamenkielisen julkisen palvelun kehittämistarpeet olisivat päinvastaisia: televisiotuotantoa pitäisi kehittää saamelaisalueella ja saamenradio ulottaa koko maahan. Lisäksi lasten- ja nuortenohjelmia tulisi lisätä ja radioarkisto digitoida.
Osana aluetoimintaa nämä aloitteet jäävät usein vaille huomiota ja resursseja – eihän aluetoimituksilla ole esimerkiksi lasten- ja nuortenohjelmia tai arkistotoimintaa, vaan ne kuuluvat Radio Suomelle, YleX:lle ja Elävälle Arkistolle.
Yle Sápmi on yksi keskeisistä saamelaisten ja alkuperäiskansojen instituutioista Suomessa ja Euroopassa. Yle Sápmin odotetaan kehittyvän samaa tahtia saamelaisen yhteiskunnan ja kielenelvytystyön kanssa.
Yle Sápmi on julkisen palvelun ytimessä. Saamenkielisen julkisen palvelun merkitystä saamelaisyhteisölle ja saamelaiskulttuurille ei kuitenkaan ole täysin tiedostettu.
Suomalaisten ja saamelaisten yhteinen satavuotisjuhla antaa mahdollisuuden arvioida saamenkielisen julkisen palvelun kehittämissuuntia ja asemaa seuraavien sadan vuoden aikana.
Pirita Näkkäläjärvi
Yle Sápmin päällikkö
Tällä hetkellä Pirita on opintovapaalla ja opiskelee toista maisterin tutkintoa London School of Economicsin media- ja viestintälaitoksella Lontoossa.
Tämä näkökulma on julkaistu Ajatuksia ajasta, demokratiasta ja Ylestä -artikkelikokelmassa.
