Hyppää pääsisältöön

Saako biisin nimi johtaa harhaan?

Iskelmälaulaja valoa vasten.
Iskelmälaulaja valoa vasten. Kuva: Seppo Sarkkinen / Jyrki valkama iskelmä

Cheek ja Elastinen joutuivat viime vuoden lopulla selittelemään yhteisen Sinuhe -biisinsä nimeä. Hämmennystä herätti, ettei Sinuhea mainita kappaleessa kertaakaan, eikä siinä liioin liikuta Egyptissä.

Nimen antaminen on vaikeaa - oli sitten kysymys lapsesta tai laulusta. Säveltäjä ja sanoittaja toivovat, että mahdollisimman moni löytää heidän teoksensa, ja että se jää kuulijalle mieleen. Hyvä nimi tukee näitä pyrkimyksiä. Mutta miten tavoittaa teoksen olennainen sisältö yhdellä tai muutamalla sanalla? Markkinoidaanko sävelteosta ylipäätään nimellä?

Profeettojen Sinuhe-kappaleen nimi selittyy kappaleessa useasti toistuvasta Niin on ollut, niin on aina oleva -fraasista. Se on lainattu Mika Waltarin tunnetuimmasta romaanista. Kyseessä on siis pieni nokkeluustesti, jolla duo on saanut lisähuomiota yhteiselle kappaleelleen.

Se on ehkä tahallaan vähän harhaanjohtava nimi. Se ei kerro kappaleesta kauheasti, mutta ainakin herättää huomiota.― Elastinen YleX:n haastattelussa

Vuosia sitten alle kouluikäinen tyttäreni neuvoi tunnettua taidemaalaria, ettei hänen kannattaisi antaa teoksilleen niin ilmeisiä nimiä. Jos taulussa näkyy ruusu ja peili, sitä ei tarvitse enää kertoa nimessä. Nimen pitää kertoa teoksesta jotain, jota ei voi nähdä. Taiteilija ei ollut siihen asti pitänyt nimeämistä tärkeänä, ja oli siksi mennyt sieltä missä aita on matalin. Lapsen kommentti sai hänet oivaltamaan, että nimi on katsojalle tärkeä avain teoksen tulkintaan.

Kuvataiteilija tai säveltäjä ei välttämättä ole sanataiteilija. Siksi hänelle voi olla vaikeata keksiä osuvia nimiä teoksilleen. Hyvä nimi kertoo jonkin olennaisen havainnon teoksen sisällöstä. Nimi voi olla esimerkiksi se ratkaisu, jota laulussa vasta etsitään, tai edustaa laajempaa ymmärrystä asiasta, josta laulu subjektiivisesti kertoo. Parhaimmillaan se ei kuitenkaan lukitse merkityksiä, vaan antaa kuuntelijan mielikuvitukselle liikkumatilaa.

Kappaleen nimi kuvastaa usein myös edustamansa musiikin lajia. Hevibiisi nimetään erilaisella logiikalla kuin iskelmä. On monia tapoja ratkaista nimeämisongelma. Seuraavanlaisia keinoja ehdottivat Mikserin keskustelupalstan muusikot:

Biisin nimi voi kuvastaa kappaleen tyylisuunnan lisäksi tapahtumia tai tunnelmia kappaleessa.

Usein kertosäkeen ensimmäinen tai viimeinen rivi/sana on hyvä.

Yritän välttää biisissä esiintyviä sanoja, eli en käytä kertsin ekaa sanaa/lausetta.

Adjektiivi + substantiivi -nimet ovat yleensä käyttökelpoisia.

Mietin, mistä biisi kertoo ja kuinka voisin sen ilmaista käyttämättä jo sanoituksessa esiintyvää ilmaisua.

Biisin nimi voi olla myös "puuttuva linkki", joka tuo merkityksen sanoitukselle.

Basisti Pekka Pohjolan kolmas soololevy on nimeltään Keesojen lehto. Albumin ja sen kappaleiden erikoiset nimet herättävät uteliaisuutta. Mitä ovat Keesot? Mikä on Oivallettu matkalyhty, ja millainen musiikki voi kuvata Sulamaan jätettyä kipua? Nimet vuonna 1977 julkaistulle levylle on säveltäjän tilauksesta kehittänyt muusikko Heikki "Hector" Harma.

Kun Harma sai levyn musikkin kuultavakseen, hän tiesi heti, ettei levyn instrumentaalisille proge-jazz-musiikkikappaleille voinut antaa tavanomaisia nimiä. Musiikin monimuotoinen ja mielikuvitusta kiihottava sävelkieli ohjasi hänet nimenannossa fantasiamaailmoihin. Harma ei halunnut ohjailla kuulijaa konkreettisiin merkityksiin sidotuilla nimillä. Hän halusi myös osoittaa kunniaa teoksen omaperäisyydelle.

Pohjola antoi Harmalle vapaat kädet ja myös hyväksyi epäröimättä hänen tarjoamansa psykedeeliset nimet. Nyt onkin melkein pakko kaivaa Keesojen lehto -levy esiin ja kuunnella minne Pohjolan musiikki ja Harman teosnimet mielikuvitukseni kuljettavat.

Muun muassa omat lukioaikaiset fantasiakirjoitukset ja Tolkienin maailma olivat taustavaikuttajina, kun Harma mietti kappaleille nimiä. Jos haluat kuulla mitä muuta Heikki Hector Harma kertoo Pasi Heikuralle Keesojen lehto -levyn kappaleiden nimeämisestä, kuuntele Aristoteleen kantapää -ohjelma.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava ja lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.