Hyppää pääsisältöön

Saako biisin nimi johtaa harhaan?

Iskelmälaulaja valoa vasten.
Iskelmälaulaja valoa vasten. Kuva: Seppo Sarkkinen / Jyrki valkama iskelmä

Cheek ja Elastinen joutuivat viime vuoden lopulla selittelemään yhteisen Sinuhe -biisinsä nimeä. Hämmennystä herätti, ettei Sinuhea mainita kappaleessa kertaakaan, eikä siinä liioin liikuta Egyptissä.

Nimen antaminen on vaikeaa - oli sitten kysymys lapsesta tai laulusta. Säveltäjä ja sanoittaja toivovat, että mahdollisimman moni löytää heidän teoksensa, ja että se jää kuulijalle mieleen. Hyvä nimi tukee näitä pyrkimyksiä. Mutta miten tavoittaa teoksen olennainen sisältö yhdellä tai muutamalla sanalla? Markkinoidaanko sävelteosta ylipäätään nimellä?

Profeettojen Sinuhe-kappaleen nimi selittyy kappaleessa useasti toistuvasta Niin on ollut, niin on aina oleva -fraasista. Se on lainattu Mika Waltarin tunnetuimmasta romaanista. Kyseessä on siis pieni nokkeluustesti, jolla duo on saanut lisähuomiota yhteiselle kappaleelleen.

Se on ehkä tahallaan vähän harhaanjohtava nimi. Se ei kerro kappaleesta kauheasti, mutta ainakin herättää huomiota.― Elastinen YleX:n haastattelussa

Vuosia sitten alle kouluikäinen tyttäreni neuvoi tunnettua taidemaalaria, ettei hänen kannattaisi antaa teoksilleen niin ilmeisiä nimiä. Jos taulussa näkyy ruusu ja peili, sitä ei tarvitse enää kertoa nimessä. Nimen pitää kertoa teoksesta jotain, jota ei voi nähdä. Taiteilija ei ollut siihen asti pitänyt nimeämistä tärkeänä, ja oli siksi mennyt sieltä missä aita on matalin. Lapsen kommentti sai hänet oivaltamaan, että nimi on katsojalle tärkeä avain teoksen tulkintaan.

Kuvataiteilija tai säveltäjä ei välttämättä ole sanataiteilija. Siksi hänelle voi olla vaikeata keksiä osuvia nimiä teoksilleen. Hyvä nimi kertoo jonkin olennaisen havainnon teoksen sisällöstä. Nimi voi olla esimerkiksi se ratkaisu, jota laulussa vasta etsitään, tai edustaa laajempaa ymmärrystä asiasta, josta laulu subjektiivisesti kertoo. Parhaimmillaan se ei kuitenkaan lukitse merkityksiä, vaan antaa kuuntelijan mielikuvitukselle liikkumatilaa.

Kappaleen nimi kuvastaa usein myös edustamansa musiikin lajia. Hevibiisi nimetään erilaisella logiikalla kuin iskelmä. On monia tapoja ratkaista nimeämisongelma. Seuraavanlaisia keinoja ehdottivat Mikserin keskustelupalstan muusikot:

Biisin nimi voi kuvastaa kappaleen tyylisuunnan lisäksi tapahtumia tai tunnelmia kappaleessa.

Usein kertosäkeen ensimmäinen tai viimeinen rivi/sana on hyvä.

Yritän välttää biisissä esiintyviä sanoja, eli en käytä kertsin ekaa sanaa/lausetta.

Adjektiivi + substantiivi -nimet ovat yleensä käyttökelpoisia.

Mietin, mistä biisi kertoo ja kuinka voisin sen ilmaista käyttämättä jo sanoituksessa esiintyvää ilmaisua.

Biisin nimi voi olla myös "puuttuva linkki", joka tuo merkityksen sanoitukselle.

Basisti Pekka Pohjolan kolmas soololevy on nimeltään Keesojen lehto. Albumin ja sen kappaleiden erikoiset nimet herättävät uteliaisuutta. Mitä ovat Keesot? Mikä on Oivallettu matkalyhty, ja millainen musiikki voi kuvata Sulamaan jätettyä kipua? Nimet vuonna 1977 julkaistulle levylle on säveltäjän tilauksesta kehittänyt muusikko Heikki "Hector" Harma.

Kun Harma sai levyn musikkin kuultavakseen, hän tiesi heti, ettei levyn instrumentaalisille proge-jazz-musiikkikappaleille voinut antaa tavanomaisia nimiä. Musiikin monimuotoinen ja mielikuvitusta kiihottava sävelkieli ohjasi hänet nimenannossa fantasiamaailmoihin. Harma ei halunnut ohjailla kuulijaa konkreettisiin merkityksiin sidotuilla nimillä. Hän halusi myös osoittaa kunniaa teoksen omaperäisyydelle.

Pohjola antoi Harmalle vapaat kädet ja myös hyväksyi epäröimättä hänen tarjoamansa psykedeeliset nimet. Nyt onkin melkein pakko kaivaa Keesojen lehto -levy esiin ja kuunnella minne Pohjolan musiikki ja Harman teosnimet mielikuvitukseni kuljettavat.

Muun muassa omat lukioaikaiset fantasiakirjoitukset ja Tolkienin maailma olivat taustavaikuttajina, kun Harma mietti kappaleille nimiä. Jos haluat kuulla mitä muuta Heikki Hector Harma kertoo Pasi Heikuralle Keesojen lehto -levyn kappaleiden nimeämisestä, kuuntele Aristoteleen kantapää -ohjelma.

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Miten kapula joutui kieleen?

    Kapulakielestä yleiskieleksi yhteistyöllä.

    Muuntojoustava palveluyhteenliittymä – mitä siitä pitäisi ajatella? Koskeeko se minua? Virkamiehiltä saa vaatia selkeää kielenkäyttöä.  Hallintolain yhdeksäs pykälä velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Selkeä kieli on tärkeä osa julkisen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.