Hyppää pääsisältöön

Saako biisin nimi johtaa harhaan?

Iskelmälaulaja valoa vasten.
Iskelmälaulaja valoa vasten. Kuva: Seppo Sarkkinen / Jyrki valkama iskelmä

Cheek ja Elastinen joutuivat viime vuoden lopulla selittelemään yhteisen Sinuhe -biisinsä nimeä. Hämmennystä herätti, ettei Sinuhea mainita kappaleessa kertaakaan, eikä siinä liioin liikuta Egyptissä.

Nimen antaminen on vaikeaa - oli sitten kysymys lapsesta tai laulusta. Säveltäjä ja sanoittaja toivovat, että mahdollisimman moni löytää heidän teoksensa, ja että se jää kuulijalle mieleen. Hyvä nimi tukee näitä pyrkimyksiä. Mutta miten tavoittaa teoksen olennainen sisältö yhdellä tai muutamalla sanalla? Markkinoidaanko sävelteosta ylipäätään nimellä?

Profeettojen Sinuhe-kappaleen nimi selittyy kappaleessa useasti toistuvasta Niin on ollut, niin on aina oleva -fraasista. Se on lainattu Mika Waltarin tunnetuimmasta romaanista. Kyseessä on siis pieni nokkeluustesti, jolla duo on saanut lisähuomiota yhteiselle kappaleelleen.

Se on ehkä tahallaan vähän harhaanjohtava nimi. Se ei kerro kappaleesta kauheasti, mutta ainakin herättää huomiota.― Elastinen YleX:n haastattelussa

Vuosia sitten alle kouluikäinen tyttäreni neuvoi tunnettua taidemaalaria, ettei hänen kannattaisi antaa teoksilleen niin ilmeisiä nimiä. Jos taulussa näkyy ruusu ja peili, sitä ei tarvitse enää kertoa nimessä. Nimen pitää kertoa teoksesta jotain, jota ei voi nähdä. Taiteilija ei ollut siihen asti pitänyt nimeämistä tärkeänä, ja oli siksi mennyt sieltä missä aita on matalin. Lapsen kommentti sai hänet oivaltamaan, että nimi on katsojalle tärkeä avain teoksen tulkintaan.

Kuvataiteilija tai säveltäjä ei välttämättä ole sanataiteilija. Siksi hänelle voi olla vaikeata keksiä osuvia nimiä teoksilleen. Hyvä nimi kertoo jonkin olennaisen havainnon teoksen sisällöstä. Nimi voi olla esimerkiksi se ratkaisu, jota laulussa vasta etsitään, tai edustaa laajempaa ymmärrystä asiasta, josta laulu subjektiivisesti kertoo. Parhaimmillaan se ei kuitenkaan lukitse merkityksiä, vaan antaa kuuntelijan mielikuvitukselle liikkumatilaa.

Kappaleen nimi kuvastaa usein myös edustamansa musiikin lajia. Hevibiisi nimetään erilaisella logiikalla kuin iskelmä. On monia tapoja ratkaista nimeämisongelma. Seuraavanlaisia keinoja ehdottivat Mikserin keskustelupalstan muusikot:

Biisin nimi voi kuvastaa kappaleen tyylisuunnan lisäksi tapahtumia tai tunnelmia kappaleessa.

Usein kertosäkeen ensimmäinen tai viimeinen rivi/sana on hyvä.

Yritän välttää biisissä esiintyviä sanoja, eli en käytä kertsin ekaa sanaa/lausetta.

Adjektiivi + substantiivi -nimet ovat yleensä käyttökelpoisia.

Mietin, mistä biisi kertoo ja kuinka voisin sen ilmaista käyttämättä jo sanoituksessa esiintyvää ilmaisua.

Biisin nimi voi olla myös "puuttuva linkki", joka tuo merkityksen sanoitukselle.

Basisti Pekka Pohjolan kolmas soololevy on nimeltään Keesojen lehto. Albumin ja sen kappaleiden erikoiset nimet herättävät uteliaisuutta. Mitä ovat Keesot? Mikä on Oivallettu matkalyhty, ja millainen musiikki voi kuvata Sulamaan jätettyä kipua? Nimet vuonna 1977 julkaistulle levylle on säveltäjän tilauksesta kehittänyt muusikko Heikki "Hector" Harma.

Kun Harma sai levyn musikkin kuultavakseen, hän tiesi heti, ettei levyn instrumentaalisille proge-jazz-musiikkikappaleille voinut antaa tavanomaisia nimiä. Musiikin monimuotoinen ja mielikuvitusta kiihottava sävelkieli ohjasi hänet nimenannossa fantasiamaailmoihin. Harma ei halunnut ohjailla kuulijaa konkreettisiin merkityksiin sidotuilla nimillä. Hän halusi myös osoittaa kunniaa teoksen omaperäisyydelle.

Pohjola antoi Harmalle vapaat kädet ja myös hyväksyi epäröimättä hänen tarjoamansa psykedeeliset nimet. Nyt onkin melkein pakko kaivaa Keesojen lehto -levy esiin ja kuunnella minne Pohjolan musiikki ja Harman teosnimet mielikuvitukseni kuljettavat.

Muun muassa omat lukioaikaiset fantasiakirjoitukset ja Tolkienin maailma olivat taustavaikuttajina, kun Harma mietti kappaleille nimiä. Jos haluat kuulla mitä muuta Heikki Hector Harma kertoo Pasi Heikuralle Keesojen lehto -levyn kappaleiden nimeämisestä, kuuntele Aristoteleen kantapää -ohjelma.

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Riina Katajavuori: Vihervaaran Anna

    Tyttökirjallisuus oli tärkeä, avartava puheenaihe.

    Olen rypenyt Emiliasta kertovissa Runotyttö-kirjoissa 8-vuotiaasta alkaen, kirjoittaa Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Riina Katajavuori.

  • Matkailua, retroilua, outoja mutkia ja kummallinen vaskinen esine

    Avaruusromun heinäkuussa matkaillaan ja retroillaan.

    Avaruusromun heinäkuun toiveuusinnat tarjoavat matkailua, retroilua ja omituisella tavalla viihdyttävää kesämusiikkia. Trumpetisti Jon Hassell kutsuu elektronis-inhimillistä musiikkiaan futuristis-primitiiviseksi. Thomas Köner matkusti ympäri maapallon ja äänitti koko matkan. Ramp-yhtyeen miehet olivat mukana tuomassa Berliinin 1970-luvun kosmista musiikkia takaisin 2000-luvulle. Alan veteraani Steve Roach ihastui Roger Arrickin suunnittelemaan ja rakentamaan analogiseen syntesoijaan ja palasi sen myötä omaan menneisyyteensä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.