Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Puhuuko avustaja vammaisen suulla omia ajatuksiaan?

Kuvituskuva
Kuvituskuva Kuva: Pixabay sanat,pelit

Fasilitoitu eli tuettu kommunikaatio on menetelmä, jossa vammainen henkilö viestii toisen henkilön avustuksella. Avustaja tukee avustettavan käsiä, joilla tämä osoittaa taulusta kirjaimia tai painelee tietokoneen näppäimiä. Menetelmä kuulostaa mahtavalta, koska sen avulla kommunikaatiokyvytön henkilö kykenee viestimään ajatuksiaan. Mutta kuka tilanteessa oikeasti viestii ja kirjoittaa, kysyy psykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

Fasilitointi on viime viikkoina noussut esille suomalaisen dokumenttielokuvan ”Salainen metsäni” vuoksi. Dokumentin päähenkilö on nuori autistinen mies, jonka avustaja auttaa häntä kirjoittamaan ajatuksia mm. rakkaudesta. Ilmiö ei ole uusi, sillä lähes kaksikymmentä vuotta sitten fasilitointi keräsi paljon huomiota Tuomas Alatalon julkaistua kirjan ”Olen ja saan sanoa”. Vaikeasti vammaisen Alatalon kykyjä epäiltiin ja julkisuudessa pohdittiin, oliko hän todella kirjoittanut kirjan itse.

Vammainen henkilö ei pystynyt vastaamaan kysymyksiin, joita avustaja ei ollut nähnyt.

Epäilyksiin onkin syytä, koska fasilitoinnissa avustaja voi vaikuttaa tekstiin paljon. Kontrolloiduissa testeissä on kerta toisensa jälkeen havaittu, että fasilitoinnissa syntyneet tekstit heijastelevat avustajan, eivät avustettavan tietoja. On vammaisten henkilöiden ihmisarvon kannalta tärkeää, että heidän ei väitetä viestivän asioita, jotka eivät perustu heidän omiin ajatuksiinsa.

Ulla Ojalammi ja Marjatta Leppänen Jyväskylän yliopistosta tekivät vuonna 2005 palkitun tutkimuksen, jossa he osoittivat, että fasilitoinnissa kommunikoi avustaja, ei vammainen. Vammainen henkilö ei pystynyt vastaamaan kysymyksiin, joita avustaja ei ollut nähnyt. Lääkärien, psykologien, puheterapeuttien sekä vammaisten järjestöt ovatkin varoittaneet fasilitoinnin käytöstä.

Kuvituskuva
Kuvituskuva Kuva: Pixabay, public domain Scrabble,kirjaimet

Fasilitointi herättää suuria tunteita ja monet käyttäjät ovat vakuuttuneita sen toimivuudesta. Kun kokeet kuitenkin osoittavat, että avustaja tuottaa tekstin, on hyvä kysymys, kuinka avustaja oikeastaan tuottaa tekstin? Onko kyse huijauksesta, herkkäuskoisuudesta vai liiallisesta auttamisenhalusta?

Taustalla sama ilmiö kuin meedioistunnoissa.

Kyse ei ole mistään edellä mainitusta, vaan fasilitoinnin taustalla on ilmiö nimeltä ideomotoriset liikkeet. Ilmiön kuvaili englantilainen lääkäri William Carpenter jo vuonna 1852. Carpenter oli aktiivinen skeptikko ja hän sai ajatuksen ideomotorisista liikkeistä perehtyessään viktoriaanisen ajan suosittuihin meedioistuntoihin.

Meedioistunnon alkaessa huone pimennettiin ja osallistujat painoivat kämmenensä pöydän pintaan. Kun seurue oli istunut hämärässä huoneessa jonkin aikaa, pöytä alkoi liikkua. Joskus pöydältä saattoi jopa kysyä kysymyksiä: pyörähdys myötäpäivään oli kyllä ja vastapäivään oli ei. Kukaan osallistujista ei mielestään pyörittänyt pöytää, joten ainoaksi selitykseksi jäivät huoneessa mellastavat henkiolennot.

Asiaa tutki Carpenterin lisäksi fyysikko Michael Faraday, joka osoitti kokeellisesti että osallistujat itse liikuttivat tiedostamattaan pöytää. Carpenter nimesi ilmiön ideomotoriseksi periaatteeksi. Sen perusajatuksena on liikkeiden kontrollointi tietoisuuden ulkopuolella.

Miten ihmeessä voimme toimia tiedostamatta?

Ideomotorinen ilmiö on ristiriidassa arkikokemuksen kanssa. Jos päätän nostaa kahvikupin tai kannatella kauppakassia, teen päätöksen toiminnasta tietoisesti. Olennaista on kuitenkin se, mitä on piilossa tämän näennäisen yksinkertaisen toiminnon alla.

Esimerkiksi käden liikuttaminen on monimutkainen prosessi. Siinä käden lihasten täytyy toimia täydellisessä synkroniassa. Jopa käden paikallaan pitäminen vaatii monimutkaista laskentaa. Jotta tietoisuus ei ylikuormittuisi kaikesta tarvittavasta laskennasta, tämä monimutkaisuus on piilotettu tiedostamattomalle tasolle. Tiedostamattomalla tasolla aivot raksuttavat täysillä, jotta käsi todella pysyisi suorassa eikä alkaisi kallistumaan oikealle tai vasemmalle. Lihasten täytyy jatkuvasti tehdä pieniä korjausliikkeitä, jotta käsi pysyisi paikallaan.

Kuvituskuva
Kuvituskuva Kuva: Pixabay kädet,kahvikuppi

Kuten ideomotorisen liikkeen nimikin kertoo, henkilön ideat eli tiedot voivat vaikuttaa näihin tiedostamattomiin liikkeisiin. Esimerkiksi pyörivän pöydän tilanteessa pöydän on osoitettu pyörähtelevän osallistujien tietojen perusteella. Samalla tavalla fasilitoidussa kommunikaatiossa on havaittu, että jos vammaiselle henkilölle näytetään eri tietoja kuin avustajalle, sormi liikkuu jälkimmäisen tietojen mukaan.

Koska ideomotoriset liikkeet ovat huomaamattoman pieniä, ei henkilö välttämättä edes huomaa, että käsi liikkuu. Ja koska henkilö ei tietoisesti komenna kättään liikkumaan, ei hän myöskään koe vaikuttavansa pöydän pyörimiseen tai tuettavan henkilön käden liikkeeseen. Kun pöytä tai sormi kuitenkin liikkuu, tulee henkilölle voimakas illuusio ulkoisesta vaikuttavasta voimasta.

Myös vettä etsivän taikavarpu liikkuu tämän vuoksi.

Illuusio ulkoisesta vaikuttavasta voimasta on helppo kokea myös perinteisen puisen taikavarvun avulla. Kun varvulla etsitään kesämökin kaivonpaikkaa, tulee varvun liikahtaessa voimakas illuusio siitä, että joku ulkoinen voima veti sen puoleensa.

Itse asiassa varpu on ideomotoristen liikkeiden vahvistin. Kun puusta tehdyn varvun jännittää eteensä, se on tilassa jossa pienikin tiedostamaton liike singauttaa sen ylös tai alas. Samalla varpu kädessä seisovalle kaivonkatsojalle tulee illuusio magneettisesta voimasta, joka veti varvun puoleensa.

Voiko fasilitoidusta viestinnästä olla haittaa?

On ymmärrettävää, että fasilitoitu kommunikaatio houkuttelee. Se tarjoaa innostavan mahdollisuuden viestiä ja tuntuu illuusioiden vuoksi uskottavalta.Vaikka fasilitointi on vaikuttavan tuntuinen ja toivoa herättävä menetelmä, siitä voi pahimmillaan olla haittaa. Eräässä tapauksessa avustaja oli viestin perusteella kuvitellut, että avustettava haluaa harrastaa tämän kanssa seksiä. Myöhemmin kävi ilmi, että viestit eivät olleet peräisin avustettavalta vaan avustajan omista toiveista.

Vaikeasti vammaisten henkilöiden kommunikaatiokyvyn parantaminen on tärkeä ongelma, jonka ratkaisemisen pitää perustua tieteellisesti tutkittuun tietoon.

psykologi Jukka Häkkinen
Psykologi Jukka Häkkinen psykologi Jukka Häkkinen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Kirjoittaja: Jukka Häkkinen

Prisma Studion oma psykologi Jukka Häkkinen tietää, mikä on katseidemme ja silmänliikkeidemme salaisuus. Häkkinen tutkii kuvien havaitsemista sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta Helsingin yliopistossa. Jukka on toiminut myös skepsiksen puheenjohtajana, joten yliluonnolliset ilmiöt ja niiden psykologiset taustat ovat tuttuja juttuja. Häkkinen on perehtynyt myös ufosieppauksiin, enneuniin ja valemuistoihin.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.