Hyppää pääsisältöön

Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke nukkui kymmenen vuotta kemiallista unta

Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke nukkui 10 vuotta kemiallista unta
Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke nukkui 10 vuotta kemiallista unta Kuva: YLE nicklas wancke

Yle Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke käytti työrytminsä vuoksi unilääkkeitä säännöllisesti lähes kymmenen vuotta. Takuuvarma nukahtaminen oli elinehto, kun kello herätti töihin kolmelta yöllä viitenä päivänä viikossa. Professori, unitutkija Markku Partisen mukaan jatkuva unilääkkeiden käyttö on elimistölle haitallista. Pitkään jatkuneen unettomuuden syy tulisi aina selvittää.

Nukahtamisesta ja riittävästä unesta stressaaminen pitää nukkumatin varmasti loitolla. Öinen kellon vilkuilu ja huoli seuraavan päivän jaksamisesta olivat arkea myös Yle Aamu-tv:n juontajalle Nicklas Wanckelle. Monen vuoden ajan vain pilleri tarjosi takuuvarman unen. Nicklas käytti työrytminsä takia unilääkkeitä säännöllisesti lähes kymmenen vuotta.

– On pakko nukahtaa, kun tietää, että töihin pitää lähteä aamuyöllä ja työstä suoriutuminen edellyttää, että on koko ajan skarppina, Nicklas kertoo.

– Toisaalta en ole koskaan osannut tai halunnut mennä nukkumaan jo alkuillasta. Muutaman kerran menin töihin kahden tunnin unilla ja olo oli sen mukainen, Nicklas muistelee.

Nicklakselle ajatus kemiallisesta unesta oli kuitenkin aina vastenmielinen ja unilääkkeisiin liittyi myös sivuvaikutuksia.

– Kokeilin kolmea eri lääkettä, joista vain yksi toimi hyvin. Yhdestä olin seuraavan päivän ihan tokkurassa. Lääkkeet pitivät myös vaimon hereillä, koska kuorsasin. Se ei ole terveen unen merkki.

Pitkäkestoisen unettomuuden syy hyvä selvittää

Professori, unitutkija Markku Partinen on huolissaan pitkäkestoisesta unilääkkeiden käytöstä. Hänen mukaansa unilääkkeitä ei tulisi määrätä yli kuukauden pituiselle jaksolle. Lääkereseptejä ei pitäisi myöskään uusia rutiininomaisesti vaan pitkään jatkuvan unettomuuden syy tulisi aina selvittää. Nykyisten Käypä hoito -suositusten mukaan unettomuuden hoidossa olisikin pyrittävä keinotekoisen unen pidentämisen sijasta turvaamaan unen laatu.

– Tilapäinen unettomuus on normaali oire, jolla ihminen reagoi stressiin. Unettomuudesta on syytä huolestua, jos se kestää yli kuukauden ja toistuu vähintään 3-4 kertaa viikossa ja huonontaa päiväaikaista toimintakykyä, Partinen selvittää.

Unilääkkeet on tarkoitettu lyhytaikaiseen, alle kahden viikon käyttöön.― Unitutkija Markku Partinen

– Unilääkkeet on tarkoitettu lyhytaikaiseen, alle kahden viikon käyttöön. Pitkäaikaista, 2-3 kuukauden käyttöä on tutkittu, mutta yli vuoden kestoisia vertailevia lääkeainetutkimuksia ei ole tehty. Kuitenkin unilääkkeitä käytetään ja reseptejä uusitaan jopa vuodeksi kerrallaan.

– Noin joka kymmenes suomalainen kärsii pitkäaikaisesta unettomuudesta. Totta kai on potilaita, joille unilääkkeiden pitkäkestoinen käyttö on perusteltua, koska parempia vaihtoja ei ole, Partinen toteaa. Unilääkkeitä käyttää noin 5 % suomalaisesta työikäisestä väestöstä. Pohjoismaista vain Islannissa unilääkkeiden käyttö on yleisempää kuin Suomessa.

Uneen auttavien lääkkeiden kirjo on laaja

Unta edistäviä lääkkeitä on erilaisia ja niiden vaikutustapa ja vaikutuksen kesto­ vaihtelevat. Unilääkkeen ja nukahtamislääkkeen suurimpana erona on unettavan vaikutuksen kesto.

– Tilapäiseen, alle kaksi viikkoa kestävään unettomuuteen tulisi määrätä lyhytvaikutteisia unilääkkeitä.

Unilääkkeillä tarkoitetaan perinteisesti bentsodiatsepiinien kaltaisia, rauhoittavia lääkeaineita. Uuden polven unilääkkeillä eli ns. Z-lääkkeillä on perinteisiä unilääkkeitä vähemmän haittavaikutuksia. Näiden lisäksi markkinoilla on ns. aikabiologisilla unilääkkeitä kuten melatoniinia ja sen johdannaisia. Niiden tarkoituksena on rytmittää uni-valve -rytmiä eikä niitä käytetä varsinaisesti unen tuottamiseen.

Melatoniini rytmittää unta ja antaa merkin aivoille, että nyt on ilta, on siis aika nukkua.― Unitutkija, Markku Partinen

– Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet ovat meillä yleisimmin käytettyjä unilääkkeitä. Ne kuitenkin vähentävät tärkeää syvää unta ja REM-unen määrää. Lisäksi ne vaikuttavat haitallisesti muun muassa muistiin ja oppimiseen. Esimerkiksi ikäihmisille suosittelisin vaikka mieluummin yhtä pientä annosta alkoholia tai puolikasta särkylääkettä unilääkkeen sijaan. Molemmat parantavat unta. Edellyttäen tietysti, että henkilöllä ei ole alkoholiongelmaa.

– Melatoniini rytmittää unta ja antaa merkin aivoille, että nyt on ilta, on siis aika nukkua, Partinen selvittää.

Melatoniinin käyttöön ei liity lääkeriippuvuuden kehittymisen riskiä. Melatoniinia saa sekä ravintolisänä että reseptilääkkeenä.

– Lääkärin määräämästä melatoniinista potilas voi olla varma, että lääke myös sisältää 3 mg puhdasta melatoniinia, jos reseptissä niin lukee. Ravintolisän vahvuudesta ei ole varmoja takeita.

Nicklas Wancken työrytmi ei ole vuosien varrella muuttunut, mutta reseptilääkkeet ovat vaihtuneet melatoniiniin.

– Melatoniini toimii minulle todella hyvin. Olinkin aika hämmästynyt, kun lääkärini mielipide oli, että hän ei voi sitä minulle kirjoittaa, koska melatoniinin vaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa. Siinä meni kyllä lääkäri vaihtoon.

Markku Partinen ymmärtää osittain kollegan päätöstä.

– Yli 55-vuotiaille melatoniinin käytössä ei ole ongelmia. Nuorilla ihmisillä melatoniinista saattaa sen sijaan aiheutua pitkäkestoisessa käytössä haittavaikutuksia. Varmaa tietoa ei ole, koska pitkäaikaisia tutkimuksia ei ole tehty.

Unettomuuden hoidossa käytetään myös masennuslääkkeitä, mutta erittäin pieninä annoksina. Näin siksi, että pieni määrä lääkettä vaikuttaa elimistön histamiinikanavien kautta unettavasti. Lääkkeen normaali, masennuksen hoitoon käytettävä määrä on huomattavasti suurempi ja voi jopa huonontaa unta.

Unettomuuden hoidossa käytetään masennuslääkkeitä, mutta erittäin pieniä annoksia.― Unitutkija Markku Partinen

Toleranssi kasvaa, riippuvuus lisääntyy

Unilääkkeiden säännöllisessä käytössä sietokyky kasvaa ja lääkkeeseen syntyy riippuvuussuhde. Uni saatetaan varmistaa ylittämällä annostus. Nicklas Wancke käytti unilääkkeitä viisaasti lääkärin ohjeiden mukaan.

– Tiedostin toleranssin ja riippuvuusvaaran ja olin todella tarkka pillerimäärän kanssa. Väsyneenä nukahtamiseen riitti puolikas tabletti, Nicklas kertoo.

Unilääkkeiden väärinkäytöstä on Partisen mukaan kyse silloin, kun lääkärin määräämä annostus ylitetään.

– Yliannostus ei paranna unettomuutta, päinvastoin. Ahdistus lisääntyy, toleranssi kasvaa ja lääkeriippuvaisen on saatava lisää lääkettä mistä tahansa.

Lääkkeettömien menetelmien käyttö yleistyy

Partinen suosittelee unettomuuden hoitoon aina ensisijaisesti miedompia, lääkkeettömiä vaihtoehtoja. Partisen mukaan tällä hetkellä osaamista ei terveydenhoitopiireissä vielä ole riittävästi, mutta kouluttaminen edistyy ja projekteja on käynnissä. Tietoisuus unettomuuden hoidosta on myös yksi hallituksen kärkihankkeista ja pyrkimyksenä on, että vuoteen 2019 mennessä osaaminen olisi juurtunut myös terveyskeskuksiin.

– Lääkkeettömiä menetelmiä ovat esimerkiksi unen tarkka kartoitus, erilaiset rentoutusmenetelmät, huolien kartoittaminen, erilaiset terapiat ja unen rajoittaminen. Jos huomaa pyörivänsä sängyssään jatkuvasti vailla unta, apua kannattaa hakea, muistuttaa Partinen.

HAASTATTELU:
Aamu-tv:n juontaja Nicklas Wancke
Professori, unitutkija Markku Partinen

LÄHDE:
Duodecim

Akuutti – elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!

  • Kansanparantajia, aktivisteja ja parantavaa perunaa – Mosambikissa tieto on terveyttä

    Mosambikissa malarian riski on maailman suurin.

    Mosambik on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä maasta. Kotimantereellaan Afrikassa se kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, joissa olot ovat haastavat ja esimerkiksi malarian riski maailman suurin. Elinolojen parantamiseen tähtäävässä FDC-järjestössä työskentelevä lääkäri Julia Magaia kertoo, että juuri malarian, hivin ja tuberkuloosin kaltaiset tarttuvat taudit ovat ripulitautien ohella isoimmat kansanterveysongelmat.

  • Varpusparvi hotellihuoneen pöntössä – Mitä reissussa uskaltaa syödä?

    Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma.

    Maha kuralla ja kaikki suun kautta sisään nautittu tuntuu valuvan pikavauhtia pönttöön. Vatsassa kouristelee ja rantapäivä vaihtuu hotellihuoneen vessan läheisyydessä norkoiluksi. Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma. Sekoittiko ruoka pakin vai onko kyse jostain vakavammasta?

  • Matkailijoiden tuomat eksoottiset sairaudet ovat jo arkipäivää

    Suomessa eksoottiset sairaudet ovat jo tuttu juttu.

    Ihmiset liikkuvat maapallolla enemmän kuin koskaan. Pelkästään suomalaiset tekevät vuodessa noin 9 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Virukset, bakteerit ja loiset hyppäävät helposti matkustajien kyytiin ja siirtyvät uusille alueille. Vielä suuremman tartuntatautiriskin kantavat ihmiset, jotka liikkuvat ympäri maailmaa pakon sanelemina. Esimerkiksi ilmastonmuutos pakottaa ihmisvirrat liikkeelle.