Hyppää pääsisältöön

Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

Mikä onkaan Mika Waltarin esikoisteos? Se ei suinkaan ole kaupunkilaisten boheemielämästä kertova Suuri illusioni vaan tilaustyönä vuonna 1925 tehty uskonnollinen Jumalaa paossa. Pappi Kari Kanalaa, kirjailija Katja Kettua sekä koomikko Teemu Vesteristä Waltarin peittelemä esikoisteos huvittaa.

Teksti: Pauliina Grym

Mika Waltari oli vasta 17-vuotias kirjoittaessaan Jumalaa paossa -pienoisromaaninsa Suomen Merimieslähetysseuralle. Waltarin oma isä Toimi ja setä Toivo olivat kummatkin saaneet pappiskoulutuksen.

Ajatus tilata Waltarilta uskonnollinen tarina Merimieslähetysseuran julkaisuohjelmaan oli lähtöisin Toivo-sedältä. Waltari on itse kuvaillut juonta seuraavasti: "Päähenkilö pakenee Jumalaa, äidin, kodin vaikutusta, palaa sitten onnistuneesti Jumalan valtaan."

Waltari ei myöhemmin liiemmin tuonut kirjoitelmaansa esille. Se kuuluukin kirjailijan vähemmän tunnettuihin töihin.

Stand up -koomikko Teemu Vesterinen, kirjailija Katja Kettu ja kirkkoherra Kari Kanala suhtautuivat nuoren Waltarin kirjoitelmaan Pilkun jälkeen -ohjelmassa kriittisesti mutta lämpimästi.

– Hyvä, jos se teitäkin vähän huvitti, sanoo Katja Kettu. – Mutta tiedättekö, millaisen sikermän Waltari heti tämän jälkeen kirjoitti? Hän esitteli sen Nuoren voiman liiton Porvoon-kokouksessa, ja sikermän nimi oli Lauluja Saatanalle. Se taisi olla suuri vastareaktio esikoisromaanille, jota hän kyllä myöhemmin pehmenteli ja katuikin.

Kettu huomauttaa, ettei esikoisjulkaisun päähenkilö Aarne lopulta päässyt kovin kauas Jumalasta. Jumala tarkkailee herkeämättä tilannetta kuin antiikin Kreikan jumalat konsanaan.

Kiitos Jumalalle ja merimieslähetykselle

Vuonna 1875 perustettu Suomen Merimieslähetysseuran nimellä perustettu Suomen Merimieskirkko on Kanalalle tuttu, sillä hän on itse ollut töissä Merimieskirkossa yli viisi vuotta, sekä Lontoossa että Hampurissa. Waltarin kirjan Merimieskirkko tuntui hänestä vieraalta.

– Kirjahan loppuu ihan mahtavasti: ”Tästä kaikesta saamme kiittää Jumalaa ja merimieslähetystä”. Jos ei tuon suurempaa mainosta ole olemassa, yllätyn. Hänen setänsä Toivo Waltarihan oli aikanaan Hampurissa, ja sitä kautta tämä kirja on myös tehty. Mutta miten maailma voi muuttua niin nopeasti? ihmettelee Kanala alle sadan vuoden kehitystä.

– Ja kyllähän Waltari tätä kirjasta piilotteli, ei sitä missään näkynyt. Esikoisenakin mainittiin kaikkialla Suuri illusioni.

Keskustelun polttoaineena toimivat:


Mika Waltari
: Jumalaa paossa, 1925
Miina Supinen: Säde, 2013
Kari Hotakainen: Jumalan sana, 2011

– Waltari oli niin nuori, kun se tuon pykäsi, muistuttaa Pilkun jälkeen -juontaja, kirjailija Niina Repo.

– Häntä hyväksikäytettiin, tokaisee Kanala.

Vain iPhone puuttuu

Koomikko Teemu Vesterinen vertaa Waltarin pienoisromaania mainostoimiston harjoitustyöhön. – Se oli vähän liian pitkä ja vähän liian alleviivaava, luonnehtii Vesterinen.

Saarijärveltä kotoisin oleva koomikko sanoo tunnistavansa kirjan ankaran Jumalan omasta lapsuudestaan, vaikka itse kasvoikin maallistuneessa perheessä.

– Me kuuluimme kirkkoon, mutta ei oikeasti oltu uskossa. Mutta kyllä tuota Jumalaa paossa -kirjassa kuvattua meininkiä hohkasi varsinkin vanhemmista ihmisistä. Kirjan kuvaama meininki oli kyllä kuitenkin jo koomista, sanoo Vesterinen.

– Tarina kärsimyksineen, vapautuksineen ja käännytyssanomineen oli niin onnistunut, että siitä puuttui enää se, että se sälli olisi keksinyt vielä iPhonenkin, keksii Vesterinen.

Kettu huomauttaa, että esikoisteoksen petollinen nainen toistuu Waltarin kirjoissa myöhemminkin.

– Päähenkilön vaellusviettihän laukeaa siitä, että hän näkee mielitiettynsä, tehtaanomistajan tyttären, suuteleva jotakuta poikaa poskelle. Tämä paljastuu myöhemmin tytön veljeksi, kuvailee Kettu tapahtumia, jotka johtivat osaltaan Aarnen karkaamiseen merille ja hairahtumiseen synnin teille.

– Tyttö on kuitenkin niin puhtoinen, että odottaa neljä vuotta kunnes poika palaa. Pojan äiti tietää rukouksessa, että poika on tulossa takaisin, laittaa lettutaikinan tulille ja isäkin raitistuu saman tien. Tehtaan omistajakin ymmärtää, että siinäpä vasta kunnon poika, summaa Kettu Waltarin esikoisteoksen juonen.

Suuri illusioni ilmestyi jo vuonna 1928 ja Appelsiininsiemen kolme vuotta myöhemmin. Tavattoman tuottelias Mika Waltari (1908–1979) kirjoitti uransa aikana romaanien lisäksi myös muun muassa runoja, novelleja, pienoisromaaneja, satuja, näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia.

Pilkun jälkeen -ohjelman Jumalallisuus meissä -jaksossa käsiteltiin myös Miina Supisen uuden ajan uskontoja ja uskomuksia kuvaavaa Sädettä (2013) ja Kari Hotakaisen talousjärjestelmää ja julkisuutta ruotivaa Jumalan sanaa (2011). Katso Pilkun jälkeen Yle Teemalta 20.3. klo 21. Ohjelma on jo nähtävänä Yle Areenassa.

Jaksossa mainitut kirjat/kirjailijat:

Mika Waltari: Jumalaa paossa, 1925
Miina Supinen: Säde, 2013
Kari Hotakainen: Jumalan sana, 2011

Raamattu: alkaen n. 400-luvulta eaa.
Paavo Rintala: Sissiluutnantti, 1963
Hannu Salama: Juhannustanssit, 1964
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi, 1975
Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä, 1981
Markku Envall: Samurai nukkuu, 1989
Lassi Nummi: Requiem, 1990
Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä, 2003
Katja Kettu: Kätilö, 2011
Pauliina Rauhala: Taivaslaulu, 2013
Katja Kettu: Yöperhonen, 2015
Kari Kanala ja Ville Kormilainen: Anova saa ja nuuhkiva löytää – Koiraihmisen rukouskirja, 2016
Pentti Saarikoski
Juhani Aho
Ilmari Kianto
Mika Waltari
Antti Holma

Yle Areenan juhlapaketti Kirjojen Suomi

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi? Haastattelussa Anu Kaaja

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

Kirjojen Suomi

  • Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Yleisö on äänestänyt Vuosisadan kirjaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Onnea, Sinuhe! Voittaja julkistettiin Vuosisadan kulttuurigaalassa 18.10.2017. Toiseksi eniten ääniä sai Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja kolmanneksi Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla.

  • Emmi Itäranta: Planeetta jolla elämme on muuttumassa toiseksi

    Emmi Itärannan verkkolukupiirissä pohditaan ilmastonmuutosta

    Kirjojen Suomen verkkolukupiirissä luetaan Elina Hirvosen romaani Kun aika loppuu (2015). Lukupiirin vetäjä, kirjailija Emmi Itäranta on käsitellyt omissa teoksissaan ilmastonmuutosta. Siksi hän valitsi luettavaksi Elina Hirvosen lähitulevaisuuteen sijoittuvan tarinan.

  • Lapsen kurittaminen ei kannata, sen tiesi jo Teuvo Pakkala

    Lapsen kurittaminen ei kannata, sen tiesi jo Teuvo Pakkala

    Koivuniemen herra on jo Suomessa pantu eläkkeelle, mutta lapsia kasvatetaan edelleen kurittamalla. Ei kannattaisi. Sen osoittavat nykytutkimus ja Teuvo Pakkalan lapsinovellit, jotka hän kirjoitti 1800-luvun lopussa.

  • Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan – lue 30-luvun klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 30-luvulle.

    Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • "Romaani kuvaa sitä, kuinka vaikeaa on nuorena naisena vaeltaa" - Maija Vilkkumaan verkkolukupiirissä keskusteltiin sukupolvista ja selviytymisestä

    Maija Vilkkumaan verkkolukupiirin loppukeskustelu

    Muusikko Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaani Sonja O. kävi täällä (1981). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti niissä, jotka lukivat sen vuosien jälkeen uudestaan ja niissä, jotka tarttuivat siihen ensi kerran? Keskusteluun voi edelleen osallistua!

  • Kuka saa kirjallisuuden Nobelin 2017?

    Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja julkistetaan klo 14

    Ruotsin akatemia ilmoittaa torstaina klo 14 tämänvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen esittelee ennakkosuosikkeja ja pohtii, mitkä seikat vaikuttavat valintaan.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!