Hyppää pääsisältöön

Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.
Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä. Kuva: Yle Elävä arkisto. Iltatähti,1980-luku,rock,popmusiikki,Iskelmämusiikki,diskomusiikki,heavy rock

Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

Kaikki vuosien 1980–1983 Iltatähtien lähetysnauhoista eivät ole tallella. Kadonneita ohjelmia on tätä artikkelia varten kuitenkin mahdollisuuksien mukaan ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Toisaalta joitakin täydellisinä säilyneitä jaksoja on jouduttu lyhentämään tekijänoikeudellisista syistä. Muutamista lähetyksistä ei ole tallella mitään materiaalia. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa. Lisää kokonaisia Iltatähtiä eri vuosilta on nähtävänä Yle Areenassa.

Hyppää vuoteen 1982
Hyppää vuoteen 1983

Hassuja hattuja ja vitsinvääntöä

Jo kesällä 1973 startannut Iltatähti-sarja vetäytyi tauolle kevään 1979 lopussa. Puolentoista vuoden hiljaiselon kestäessä televisioitiin vain pari Iltatähden nimeä käyttänyttä Viihdekakkonen-lähetystä. Tänä aikana Ylen ainoa säännöllinen popmusiikkiohjelma oli Heikki Harman TV1:lle tuottama Tuubi.

Iltatähden säännölliset lähetykset alkoivat uudelleen joulukuussa 1980. Ohjelmaa esitettiin kerran kuussa 45–50 minuutin pituisena. Sitä toimittivat ohjaaja Jouko Konttinen, iskelmä- ja popjournalismin veteraani Erkki Pälli sekä tunnettu tiskijukka Joke Linnamaa.

Pipopäinen Joke Linnamaa jättikokoisissa sinisissä aurinkolaseissa.
Joke Linnamaa ja jättilasit. Pipopäinen Joke Linnamaa jättikokoisissa sinisissä aurinkolaseissa. Kuva: Yle kuvanauha Joke Linnamaa,1981,Iltatähti,juontajat,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto,aurinkolasit

Liinamaan juonnoissa ei ollut jälkeäkään eräiden aiempien juontajien (kuten Mikko Alatalon tai Sinikka Heinin) kriittisestä piruilusta muoti-ilmiöille. Artistien lyhyissä ja yleisluontoisissa esittelyissä pyrittiin lähinnä vitsikkyyteen, jota palvelivat myös hassut hatut ja pukimet, jättimäiset aurinkolasit jne.

Ensimmäiset "uuden" Iltatähden jaksot ovat tallella vain osittain. Joulukuussa 1980 ohjelmassa nähtiin merkittävä uuden aallon rockin ja diskopopin risteytys, kun iskelmätähtenä tunnettu Taiska tulkitsi Pelle Miljoona & 1980:n Tahdon rakastella sinua -hitin seksikkäissä trikoissaan go-go-tanssijoiden tukemana. SIG-yhtyeen kahdessa biisissä kamera tavoittaa playbackista huolimatta upeasti solisti Matti Inkisen nuoren antaumuksen ja innon. Ulkomaanvieraina ovat amerikkalainen Moon Martin ja brittiläinen ska-bändi Bad Manners.

Vuoden 1981 ensimmäisestä, "rytmimusiikin valovoimaisimpia artisteja" esitelleestä ohjelmasta on niin ikään arkistoitu vain osa. Mukana ovat suomalaisten rockabillyfanien suursuosikki Matchbox, Iltatähden tekijöiden kestosuosikki Tuulikki Eloranta sekä kitaristi Ile Kallion veljensä kanssa pystyyn panema Pera & Dogs. Huippusoittajista huolimatta Dogs ei koskaan noussut lentoon ja jäikin lyhytikäiseksi.

Syvältä kuin pyramidin sokkeloista ja kaikuna katakombeista nousee mystinen jyrinä.― Juontaja Joke Linnamaa Sarcofagus-yhtyeestä Iltatähdessä 17.2.1981

Helmikuun Iltatähdessä esiteltiin "luihin ja ytimiin tunkeutuvaa hevirokkia" koto-Suomesta. Helsinkiläinen Sarcofagus, jonka erikoisuutena oli liekehtivä kitara, innoitti Linnamaan pamisemaan suorastaan runollisesti "katakombien okulttisesta ja mystisestä jyrinästä".

Ohjelman muita esiintyjiä olivat mm. 19-vuotias tulokas Taru Saares, "katseenvangitsija" Sheena Easton ("valitettavasti uskollista tyyppiä”) ja kitaristi Heikki Silvennoisen Frendz-kokoonpano, "Suomen Fleetwood Mac".

Maaliskuun lähetyksessä Linnamaa vaihtelee tiuhaan asusteita. Jakson mielenkiintoisimpia nimiä on turkulainen Pasi & Mysiini, joka tietenkin juonnetaan sisään asiaankuuluvalla Basimycin-vitsillä. Bändi kannattelee mainiolla svengillä Pasi Raappanan karhealla Andy McCoy -aksentilla laulamia persoonallisia slangitekstejä.

Ohjelman päävieras on hyvässä vedossa oleva, Dave Lindholmilla vahvistettu Sleepy Sleepers. Kauhu-, hevi- ja germaaniparodioiden välissä Sliipparit tekevät Linnamaan kanssa tv-journalismin roolijakoa murtavan pilahaastattelun. Toisin kuin Linnamaa spiikeissään ilmoittaa, lähetyksessä ei nähty Gibson Brothersin ja Iron Maidenin videoita, koska filmit eivät ehtineet ajoissa Tampereelle.

Alatalon ja kriittisen analyysin paluu

Mikko Alatalo, joka juonsi Iltatähteä pitkään 1970-luvulla, palasi ruotuun huhtikuussa 1981, aluksi kuulemma tosin vain "tuuraajan paikalle". Ensimmäisessä hänen isännöimässään ohjelmassa kuultiin mm. Pave Maijasen suurhitti Pidä huolta. Ulkomaisina studiovierana nähdään Beatles-coveryhtye (mutta karvoitukseltaan huomattavasti beatleista poikkeava) The Bootles sekä Tomas Ledin. Uusien tähdenlentojen sarjassa esittäytyy suomalainen Birgitta.

Syksyllä 1981 lähetykset jatkoivat noin 40-minuuttisina kerran kuussa, kaksi parhaassa. Taustajoukkoihin oli nyt värvätty Katso-lehden arvostettu musiikkitoimittaja Markku Tuuli, ja muutos juontojen asiapitoisuudessa olikin huomattava.

Pop-kulttuurin arviointia ilman ennakkoluuloja, asiatietoa ilman otsaryppyjä, mutta ennen kaikkea musiikkia suoraan ajan hermolta.― Iltatähden 8.9.1981 lehdistötekstistä
Mikko Alatalo lukee spiikkejä korteilta Iltatähdessä.
Mikko Alatalo lukee Iltatähden juontoja. Mikko Alatalo lukee spiikkejä korteilta Iltatähdessä. Kuva: Yle kuvanauha Mikko Alatalo,1982,Iltatähti,juontajat,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto

Syyskuun Iltatähden lupaamista ajan hermolla olevista musiikkiesityksistä on tallella vain muutama. Luotettava boogiekone Ronski Gang yllättää levytysuransa lähes ainoalla suomenkielisellä kappaleella Oo mitä sä oot. Pirteää suomidiscoa edustaa Satu Pentikäinen.

Lokakuinen lähetys oli kokonaisuudessaan omistettu iskelmän ja rockin luonteen setvinnälle. Kapinasta, viihteellisyydestä, sanomasta ja bisneksestä keskustelevat studiossa Tapani Kansa sekä Eppu Normaali -yhtyeen Juha Torvinen ja Pantse Syrjä. Osoittautuu, että "harmittoman iskelmän" piiriin luettu Kansa on rokkareita huomattavasti yhteiskuntakriittisempi ja arvostelee heitä jyrkemmin myös levyteollisuutta. Keskustelijoiden itsensä lisäksi teemaa kuvittavat Rollarit ja diskotulokas Emilia.

Moody Bluesin musiikki on rahaviihdettä miljoonille.― Juontaja Mikko Alatalo Iltatähdessä 3.11.1981

Marraskuun Iltatähdessä oli hampaissa Moody Blues – takavuosien progressiivisen popin lippulaiva, sittemmin esimerkki isolla rahalla tuotetusta aikuisten viihteestä Vastapainoa tälle "rahaviihteelle" edusti J. Karjalainen, joka kertoo haastattelussa uusimman levynsä syntyneen huvin vuoksi ja vähällä rahalla. Tämä Iltatähti-vierailu on tiettävästi Karjalaisen varhaisin Ylen arkistoista löytyvä tv-esiintyminen. Stevie Wonderin Martin Luther Kingille omistama Happy Birthday nimetään myönteiseksi esimerkiksi diskomusiikista: sitä ei ole tehty "pelkkää hyppimistä varten".

Joulukuun 1. päivänä esitetyn jakson aiheena oli teknorock eli muodikas uusromantiikka tai uusfuturismi. "Onko teknorock koneiden sana ihmisten yrityksille vallata musiikkia takaisin", ohjelma kysyi, mutta vastaukset eivät ole säilyneet jälkipolville. Jäljellä on vain pari katkelmaa, joissa nähdään mm. imatralainen futubändi Stressi.

Kauhu, pelko, anarkia ja tuhon uhka ovat hevirokin vallitsevia piirteitä.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 29.12.1981

Vuoden viimeinen Iltatähti (29.12.1981) nosti isosti esiin raskaan musiikin ja erityisesti Motörheadin. Alatalo mainitsee sen yhdeksi lähivuosien pahamaineisimmista rockyhtyeistä, ja bändin rumpali Philthy Animal vastaa syytöksiin. Ohjelma käsittelee myös heavyn mystiikkaa ja okkultismia, ja osansa saa myös Toyah Willcox, jonka biisien maailmasta puuttuu "järjestys, elämän mielekkyys ja tietoisten päämäärien etsintä". Ainoa kotimainen esiintyjä on Tuomari Nurmioon rinnastettu Kumma Heppu ja Lopunajan voidellut.

Hampaissa ylikansallisuus ja pessimismi

Vuonna 1982 Iltatähden kuukausittaiset lähetykset jatkuivat, keväällä 40 minuutin ja syksyllä noin 45 minuutin mittaisina. Tammikuisesta jaksosta ovat jäljellä vain Hassisen Koneen ja Ten Pole Tudorin musiikkiesitykset sekä juonnot, joissa tavallista teoreettisemmin puidaan rockvideoiden eskapistista fantasiamaailmaa J. R. Tolkienin mielipiteiden valossa. Nykyrockin keskeiseksi (ja ilmeisen negatiiviseksi) piirteeksi nimetään John Foxxin ja monen muunkin edustama pessimismi.

Helmikuun lähetyksessä taitetaan jälleen peistä iskelmästä. Studiossa aiheesta keskustelevat sanoittaja Vexi Salmi ja "punktohtorina" tunnettu filosofi Esa Saarinen. Viimemainitun korvissa suomalaiskansallinen iskelmä henki konservatiivisuutta ja itsemurhamentaliteettia. Jakson musiikillinen skaala ulottuu Olavi Virrasta ja Reijo Kalliosta Taiskaan, Kisuun, Abbaan ja Sidi & Hermottomiin.

Disko on pahimmillaan konemaista rytmijumputusta, jonka tekstit ovat täyttä soopaa.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 27.3.1982

Kussakin kevään ohjelmassa oli teemana jokin musiikillinen ilmiö. Maaliskuussa reposteltiin diskokulttuuria, "ylikansallista vapaa-ajan kulttuuria", jota leimasi maasta toiseen samanlaisena kuuluva bassorummun mätke. Diskoa puolustavat Earth, Wind & Firen jäsenet sekä Iltatähden ex-isäntä, dj Joke Linnamaa, joka tarinoi myös suomidiskon historiasta. Musiikkinäytteissä nähdään mm. funkbändi Steel Cityn solistina laulava vaaleatukkainen Kaija Koo.

Diskon jälkeen oli käsittelyvuorossa punk, johon Iltatähti oli 1970-luvulla suhtautunut hieman vinoillen ja epäillen. Nyt tyylin "repivyyttä" ymmärrettiin, ja punkin kapina laskelmoivaa musiikkiteollisuutta ja yleisöstä vieraantuneita tähtiä vastaan nähtiin suopein silmin. Haastateltavana on punklehti Hilseen ex-toimittaja Kimmo Miettinen. Toukokuisesta hevijaksosta ei valitettavasti ole säilynyt kuin genren kotimaisen ylpeyden Zero Ninen esitys.

Viimeinen syksy: syntikkapoppia ja sosiaaliantropologiaa

Syyskauden 1982 avasi Kaseva-yhtyeen konserttitaltiointi Tampereen messuilta. Edellisen vuosikymmenen suomirocksuosikki oli ainoa kotimainen nimi, jolle 1980-luvun Iltatähti soi oman erikoisohjelman. Alkuperäinen lähetysnauha on kadonnut, mutta ohjelmasta vuonna 1984 televisioitu lyhennetty versio on onneksi arkistoitu.

Sri Lankassa kuvatut Duran Duranin näkymät ovat saamassa meillä oman eksoottisen vastineensa. Sleepy Sleeperskin haki uralleen lisävauhtia Riosta.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 2.11.1982

Loput syksyn 1982 ohjelmat olivat melkoista musiikillista sillisalaattia. Lokakuun jaksossa jaellaan myönteisiä arvioita suuntaan jos toiseenkin: syntetisaattoribändi ABC saa kehuja mielikuvitusrikkaudestaan, Suomessa vieraileva Duran Duran tarttuvista sointi- ja sävelmaisemistaan, Meiju Suvas "laskelmoimattomasta viehätyksestään".

Välillä juhlitaan jazzravintola Groovyn viisivuotistaivalta ja Beatlesin ensilevyn 20-vuotispäivää. Syntikkapopille vastapainoa tarjoavat mm. Rion matkalta palannut Sleepy Sleepers, CCR-vaihettaan vahvasti elävä Kari Peitsamo sekä Alatalon kanssa duetoiva iskelmäkuningas Jamppa Tuominen.

Sama kirjava linja jatkui 2. marraskuuta lähetetyssä Iltatähdessä. Mukana oli edellisessäkin ohjelmassa esiintynyt kestotähti Cliff Richard, tällä kertaa haastattelun kera. Saksalaisen hittibändi Trion, Kate Bushin, Peter Gabrielin, George Thorogoodin ym. rinnalla tarjoiltiin Popedaa ja Kake Randelinia.

Marraskuun lopussa televisioidussa, normaalia naispitoisemmassa Iltatähdessä esiintyivät mm. Abba, Kim Carnes, Yazoo sekä aiemmin lähinnä mallina tunnettu Martina Kallionalusta, jonka ympärille Alataloakin säestänyt kosketinsoittaja Masi Luoma kokosi Martiz-nimisen yhtyeen. Jakson historiallisesti mielenkiintoisin osuus on "sosiaaliantropologinen raportti" rockbändien SM-kilpailusta Seinäjoella. Mukana mittelössä olivat mm. sellaiset uraansa aloittelevat kokoonpanot kuin Yö, 22-Pistepirkko ja Liisa Akimofin johtama Tavaramarkkinat. Näistä etenkin kahden viimemainitun pääsy finaaliin nostatti närää kisapaikan käytävillä.

Iltatähti sammuu lopullisesti

Iltatähden viimeinen kevät alkoi 5. tammikuuta lähetetyllä jaksolla, jossa Syksyn sävel -voittaja Mika Sundqvist esitteli steppijalkineiksi kehittämiään "jytäkenkiä". Paula Koivuniemi esittää sittemmin evergreeniksi muodostuneen Aikuisen naisen. Muita esiintyjiä ovat mm. englantilainen Abba-kopio Buck's Fizz ja Princen tuottama alusvaatetrio Vanity 6. Matin ja Tepon Mä joka päivä töitä teen -kappaleesta Alatalo lohkaisee: ”Hyvä tietää näin tes-neuvottelujen edellä, että joku on solidaarinen myös työnantajalle.”

Musasta pitäis tänne vekkariin saada jonkunlainen sätky.― Remu Aaltonen Iltatähdessä 5.1.1983

Seuraava Iltatähti nähtiin jo kolmen viikon päästä. Tämänkertainen ulkomainen vieras oli hollantilainen Taco, joka sekoitti amerikkalais-saksalaisen viihdeperinteen menestyksekkäästi teknorockiin suurhitillään Puttin' on the Ritz. Vanha kunnon Hector esittää hassuun ääntämykseen perustuvan tragikoomisen rakkauslaulun Piironkinjalka. Hieman tuntemattomamman Marja Kosken ohjelma kertoo "löytäneen paikkansa viihdelaulajiemme joukossa". Kotimainen päävieras on kuitenkin suomirockin tervaskanto Hurriganes, jonka pomo Remu Aaltonen viihdyttää katsojia myös filosofisilla mietteillään musiikista ja elämästä.

Helmikuisen Iltatähden kotoinen päänimi oli jälleen J. Karjalainen, jonka Tatsum Tisal -biisi inspiroi Alatalonkin sonnustautumaan beduiiniksi. Karjalaisen lisäksi ohjelmassa olivat mukana mm. Fabulous Thunderbirds, Kajagoogoo, Leena Nilsson, Kinks, Dire Straits,Men at Work sekä "punkin vanhat pierut" Lords of the New Church.

Tämä oli Iltatähden viimeinen "normaali" lähetys. Toukokuussa 1983 nähtiin vielä kaksi erikoisohjelmaa Los Angelesin musiikkielämästä ja elokuvamusiikista. Sen jälkeen Iltatähden taivallus päättyi. Myöhemmin samana vuonna lopetti myös TV1:n lähettämä Tuubi.

Viimeisten ohjelmien tullessa ulos Iltatähti oli pyörinyt ruudussa kymmenen vuoden ajan lukuunottamatta taukoa vuosina 1979–1980. Suurimman osan 1970-lukua se oli ollut Yleisradion ainoa säännöllinen popmusiikkiohjelma. Varsinaista seuraajaa se ei saanut – pitkäikäistä makasiinityyppistä ohjelmaa, joka olisi yrittänyt kertoa laveasti ja edes jossain määrin kriittisellä otteella koko "kevyen musiikin" uusista ilmiöistä. Heli Nevakareen vuosina 1987–1993 vetämä Rockstop keskittyi nimensä mukaisesti rockiin.

Iltatähden pitkäaikaisin juontaja Mikko Alatalo pestattiin vuonna 1985 juontajaksi Hittimittariin, Yleisöäänestyksiin perustuva musiikkivideo-ohjelma tarjosi hänelle uuden foorumin musiikkiteollisuuden toimintatapojen ja videobiisien ”muovisen maailman” kepeään piikittelyyn.

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Iltatähti 9.12.1980 Taiska: Tahdon rakastella sinua, Etsin tietä itseeni: Moon Martin: Five Days Of Fever, Signal for Help; Mika Sundqvist & Nonstop Band: Nowhere Man; SIG: Elämä vie mua, Marianne; Abba: On And On; Bad Manners: Lip Up Fatty, Special Brew; George Benson: Give Me the Night. Haastateltavina Moon Martin, Mika Sundqvist ja Douglas Trendle. Ohjelmassa on lisäksi esitetty ote elokuvasta Blues Brothers.
Iltatähti 20.1.1981 Matchbox: Midnite Dynamos, Checkin’ Out, When You Ask About Love; Tuulikki Eloranta: Kun rakastuu, Sen siitä sait, Tanssimaan; Pera & Dogs: Christine, Hello People; Talking Heads: The Great Curve. Ohjelmassa on lisäksi esiintynyt Veepee Lehto.
Iltatähti 17.2.1981 Sarcofagus: Deadly game, Insane rebels; Sheena Easton: One man woman, 9 to 5; Taru Saares:En koskaan, Sana vain; The Police: Dedododo Dedadada; Frendz: Playing House, Take Your Time, Circus Love; Earth, Wind & Fire: Let Me Talk. Ohjelmassa on lisäksi esitetty ote elokuvasta Jazz Singer.
Iltatähti 17.3.1981 Pasi & Mysiini: Ei fillarii, Tiukkaa penaalii; Crystal Gayle: Too Many Lovers; Rod Stewart: Passion; Eini: Mua kohtele näin, Anteeksi suo; Sleepy Sleepers: Nein nein nein, Keskiyön aikaan, Hevi tappaa. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Gerard McMahon & Kid Lightning.
Iltatähti 14.4.1981 Pave’s Mistakes: Pidä huolta, TV Man; The Bootles: Help, What Can I Do; Phil Collins: In the Air Tonight; Birgitta: Usko pois; Iron Maiden: Wrathchild; Tomas Ledin & Good Time Band: Lookin’ for a Good Time, Give a Little Love, Sensuella Isabella; Kim Wilde: Kids in America.
Iltatähti 8.9.1981 Ronski Gang: Lotta Lies, Oo mikä sä oot; Satu Pentikäinen: Tuus vähäsen lähemmäs, Yhdessä pystymme siihen. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Dire Straits, Toyah, Kim Wilde ja Ami Aspelund.
Iltatähti 6.10.1981 Eppu Normaali: Ripa Rapa, Delirium tremens; Tapani Kansa: Erkki 15, Lapsuuteni sunnuntait; Emilia: Satan in Love; The Rolling Stones: Start Me Up. Haastateltavina Mikko Syrjä, Tapani Kansa ja Juha Torvinen.
Iltatähti 3.11.1981 The Beatles: Back in the USSR; Paul Oxley’s Unit: Terry’s Inside; City of Dreams; The Moody Blues: The Voice; J. Karjalainen & Mustat lasit: Elina anna tukkasi kasvaa, Karilla on saksofoni; Bow Wow Wow: Chihuahua; Stevie Wonder: Happy Birthday. Haastateltavana J. Karjalainen.
Iltatähti 1.12.1981 Stressi: Harri; Dave Stewart & Colin Blunstone: What Becomes of the Brokenhearted. Haastateltavana Sal Solo. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Kraftwerk, Classix Nouveaux, Rick Wakeman ja Duran Duran
Iltatähti 29.12.1981 Motörhead: The Bomber, Ace of Spades; Ian Gillan: No Laughing in Heaven; Toyah: Thunder in the Mountains; Frank Zappa: You Are What You Is; Kumma Heppu ja Lopunajan voidellut: Kuvia, Minä ja hän. Haastateltavana Phil Taylor.
Iltatähti 23.1.1982 Tenpole Tudor: Swords of a Thousand Men; Hassisen Kone: Julkinen eläin, Levottomat jalat. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet John Foxx, Kiss, Thomas Dolby, Kim Carnes, Lene Lovich ja Human League.
Iltatähti 17.2.1982 Olavi Virta: Sinun silmiesi tähden; Meiju Suvas: Tahdon sinut; Rachel Sweet: Then He Kissed Me, Be My Baby, Taiska: Tahdon rakastella sinua; Sheena Easton: Just Another Broken Heart; Sidi & Hermottomat: Otto; Reijo Kallio: Syyskonsertto; Kisu: Girls; Abba: One of Us.
Iltatähti: Disko 27.3.1982 Kool & The Gang: Steppin' out; Lio: Amoureux solitaires; Aneka: Japanese Boy; Earth, Wind & Fire: Let's Groove; Steel City: Radio Girls; Jokke Seppälä & Proto: Find My Girl; Secret Service: Flash in the Night. Haastateltavina Joke Linnamaa, Verdine White ja Philip Bailey.
Iltatähti: Punk 13.4.1982 Sex Pistols: Anarchy in the UK; Lama: Väliaikainen, Tänään kotona; Problems: Ekstaasi, Rotta; Stranglers: Straighten Out; Damned: Blackout; Boomtown Rats: Never in a Million Years. Haastateltavana Kimmo Miettinen.
Iltatähti 22.5.1982 Zero Nine: Dreamless World. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Rainbow, The Oz, Def Leppard, Iron Maiden, AC/DC, Girlschool, Kiss, Whitesnake, Rush ja The Rolling Stones.
Iltatähti Special: Kaseva 26.1.1984 (alkuperäinen versio 25.9.1982) Kaseva: Kamut, Striptease tanssija, Pena, Naula läpi pään, Joku jota rakastan, Kun maailma elää, Meidän huoneessa, En päivällä sua nää, Äijä lähti tänään, Nallekarhu.
Iltatähti 5.10.1982 ABC: Look of Love; Meiju Suvas: Yks kaks kokonaan; Duran Duran: My Own Way, Hungry Like the Wolf, Sleepy Sleepers: Come On Honey: Gusse Rössi: Indiana; The Beatles: Love Me Do, Simple Minds: Promised You a Miracle, Dexy's Midnight Runners: Come On Eileen, Kari Peitsamo Revival: Jytäorkesteri tulee taas, Cliff Richard: Where Do We Go From Here; Mikko Alatalo ja Jamppa Tuominen: Pohjoisen laulu; Jamppa Tuominen: Kerro kuiskaten tunteesi. Haastateltavina Simon Le Bon ja Nick Rhodes.
Iltatähti 2.11.1982 Trio: Da Da Da; Popeda: Kuulat sekaisin; Talk Talk: Talk Talk; Sidi & Hermottomat: Sininen huone; Kate Bush: The Dreaming; Peter Gabriel: Shock the Monkey; Cliff Richard: We Don´t Talk Anymore, The Only Way Out; Nancy Nova: No No No; Kake Randelin: Malaila; Dire Straits: Private Investigations; George Thorogood: Ain't Nobody But You. Haastateltavana Cliff Richard.
Iltatähti 30.11.1982 Erich Dorf Band: Let's Dorf; Martiz: Musta Cupido; Golden Earring: Twilight zone; Abba: The day before you came; Yazoo: Don't Go; Toto: Rosanna; Kim Carnes: Voyeur; Tavaramarkkinat: Tilikirja; Yö: Yhden illan varietee; JSS: Kirjeitä Kaarinalle; 22-Pistepirkko: Jealouse & Joey; Stevie Wonder: Do I Do. Haastattelussa Popmuusikot ry:n puheenjohtaja Kimmo Salminen.
Iltatähti 5.1.1983 Kim Carnes: Voyeur; Mika Sundqvist: Huonosti menee mutta menköön; Sting: Spread a Little Happiness; Roxy Music: Avalon; Paula Koivuniemi: Aikuinen nainen; Vanity 6: He's So Dull; Billy Joel: Pressure; The Motels: Only the Lonely; Buck's Fizz: My Camera Never Lies; Matti ja Teppo: Mä joka päivä töitä teen; Pedro Hietanen ja Harri Marstio: Tennessee Waltz. Haastattelussa Kim Carnes ja Mika Sundqvist.
Iltatähti 25.1.1983 Hector: Piironkinjalka; Kiss: Love It Loud; Lionel Richie: Truly; Marja Koski: Sun laivarantaan jäädä täytyi; Pat Benatar: Shadows of the Night; Hall & Oates: Maneater; Phil Collins: Thru These Walls; Hurriganes: Last Night, Let’s Have a Party. Haastateltavina Remu Aaltonen ja Taco. Ohjelmassa on lisäksi esitetty Tacon musiikkivideo Puttin’ on the Ritz.
Iltatähti 22.2.1983 Fabulous Thunderbirds: How Do You Spell Love; Robert Palmer: Pride; Leena Nilsson: En tahdo mennä kotiin; Don Henley: Johnny Can't Read; Lords of the New Church: Open Your Eyes; Kajagoogoo: Too Shy; Men at Work: Who Can It Be Now; J. Karjalainen: Tatsum Tisal; Dire Straits: Twistin' by the Pool; Sakari Kuosmanen: Kyyneleet; Kinks: Come Dancing.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Lue lisää:

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset, ja sen juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Mukana mm. Hullujussi, Juice Leskinen & Coitus Int, Niemen, Procol Harum, Kaseva, Irwin, Albert Järvinen, M. A. Numminen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Vuonna 1975 Iltatähti-ohjelma tarjoili "rytmimusiikin rautaisannoksia" parhaimmillaan jopa kahdesti kuussa. Folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III ja Professori Pitkätukka.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

TV2:n Iltatähti-musiikkiohjelmalla oli vuonna 1976 enemmän lähetyksiä kuin koskaan muulloin. Se koki musiikkipoliittiseksi tehtäväkseen nostaa esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Jälkipolville säilyneisiin arkistoaarteisiin kuuluvat mm. Sorvali–Hurmerinta Bandin, Nono Söderbergin, Royalsin, Piirpauken, Steeleye Spanin, Chicago Overcoatin ja Kontravirtasen esiintymiset.

Lue lisää:

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Iltatähden tuttu isäntä Mikko Alatalo jätti musiikkisarjalle vuonna 1977 jäähyväiset ja teki tilaa seuraajalleen Sinikka Heinille. Samaan aikaan ohjelman katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Säilyneiden tallenteiden harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

    Epätyypillisiä kesäruokia tehdään Turkka Aaltosen ohjeilla.

    Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään kaksi harvoin nähtyä ruokaohjelmaa, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin.

Lue lisää:

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Äänestä radiodraamasuosikkisi Areenaan!

    Löytyykö suosikkinäyttelijäsi radiodraaman äänestyslistalta?

    Nyt voit päättää, mitä julkaisemme Areenaan suven sydämessä. Äänestykseen on valittu 16 erilaista radiodraamaa eri vuosikymmeniltä, joista sinä voit valita kolme suosikkiasi . Äänestysaikaa on kaksi viikkoa 25.6 asti.

  • Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön

    Juhannusjuna matkasi Suomen halki kesällä 2012.

    Kesällä 2012 Yleisradio ja keskieurooppalainen kulttuurikanava Arte toteuttivat läpi yön kestäneen Juhannusjuna-lähetyksen. Matka alkoi aattoiltana Helsingin rautatieasemalta ja päättyi 13 tuntia myöhemmin juhannuspäivän aamuaurinkoon Rovaniemelle.

  • Juhannusvalmisteluja Lohjanjärvellä 1950

    Leo Hildén tallensi keskikesän juhlan odotuksen

    Keskikesän juhlaan liittyy perinteisesti ilon lisäksi aimo ripaus hartautta. Näin juhannukseen valmistauduttiin Lohjanjärven rannalla vuonna 1950.

  • Seurasaaren juhannus

    Monet viettävät myös häitään tunnelmallisella saarella.

    Seurasaari oli helsinkiläisten suosima vapaa-ajanviettopaikka jo 1800-luvulla. 1900-luvulla alueelle perustettiin museo.

  • Keskiyön aurinko Aavasaksalla 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta vuodelta 1965 tiivistää 12 minuuttiin suomalaisen keskikesän juhlan. Siinä on kaikki: lipunnosto, juhlapuhe, urheilukilpailu, lavatanssit, rakastuneet parit ja juopuneet nuoret.

  • Juhannus Helsingissä 1949

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!”

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!” kuuluu kaupunkilaisten tunnuslause juhannuksena. Näin oli myös juhannuksena 1949, jolloin kaunis kesä hemmotteli helsinkiläisiä ja muita suomalaisia.

  • "Rodney Harrington" yöttömässä yössä

    Peyton Place -sarjan tähden vierailu Suomessa 1970.

    Peyton Place -sarjan tähti Ryan O´Neal kiisi vuonna 1970 helikopterilla ja vesitasolla tanssilavalta toiselle ihmetellen suomalaista juhannusta, Koskenkorvaa ja saunaintoa.

  • "Virginialainen" juhannusvieraana

    James Druryn vierailu Suomessa 1971.

    Tv-lännensarjan tähti James Drury tuotiin Suomeen näytteille kesällä 1971. Vieras luki paperista suomenkielisen tervehdyksensä juhannuslavojen kiitollisille yleisöille.

  • Suomi juhlii – juhannus

    Mirja Metsolan palkittu dokumentti Vuonislahden juhannuksest

    Mirja Metsolan dokumentti on kuvattu Pohjois-Karjalassa, Vuonislahden kylässä, Pielisjärven rantamaisemassa. Kolin mahtavan vuoren häämöttäessä vastarannalla juhannusjuhla toteutuu lähes täydellisenä.

  • Jos ei sauna auta

    Mitä sauna meille merkitsee?

    Miksi sauna on meille niin rakas paikka, että ilman sitä emme voi elää? Jos ei sauna auta -ohjelmassa vuodelta 1977 pohditaan saunomisrituaalin kansallista merkityksellisyyttä ja istutaan löylyn lämmössä eri-ikäisten saunojien kanssa. Filosofisin ja tieteellisin äänepainoin puhuvat professorit ja tutkijat. Armi Ratia kertoo lauteilla käymistään neuvotteluista.

  • Perinteiset hämäläiset juhannushäät

    Toimittaja Carl-Erik Creutzin raportti hämäläishäistä.

    Juhannus on meillä herttainen -ohjelmassa seurataan hämäläisiä juhannushäitä legandaarisen Carl-Erik Creutzin selostamana.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.