Shortdox 2017: Suomen finalistit

Kuuntele Suomen Shortdox -finaaliin 21.4.2017 osallistuvat teokset.

RAJALLA (Markku J Riipi)

Tekijän omakuva Kuva: Markku J Riipi shortdox, rajalla

Olen 49-vuotias viestintä- ja media-alan kouluttaja Kruunupyystä, joka opiskelle työn ohessa Lapin yliopistossa Soveltavan ääni-ilmaisun maisteriohjelmassa. Teokseni RAJALLA on audioruno, joka kertoo elämän viimeisestä päivästä välitilassa, elämän ja kuoleman rajalla.

MILLIMETRI ON PITKÄ AIKA (Emma Kontiokorpi, Pirjo Ojala)

jalat mattotelineellä shortdox, millimetri on pitkä aika

Millimetri on pitkä aika on tarina tavallisen nuoren naisen tavallisesta keskiviikosta, kun jaksamisen raja tuli vastaan. Elettiin sitä aikaa, kun Helsinkiin tuli matalalattiaraitiovaunut, ja enteili lähes maailmanloppua, jos myöhästyi yhdestä, vaikka parin minuutin päästä tuli seuraava.

Teokseen etsimme yksinkertaista äänimaisemaa arjesta, mikä kuvastaisi ristiriitaisia hetkiä välitilasta: se raja voi tulla vastaan vaikka sillä aikaa kun kahvi tippuu.

Emma Kontiokorpi, kirjoittaja, sittemmin karistanut kiireen kintereiltään & Pirjo Ojala, elokuvantekijä, aina joskus kiireinen.

VELI (Juha Kyyrö)

kaksi nuorta miestä, veljekset shortdox, veli

Juha Kyyrö, HEO:n radio- ja tv-journalismiopiskelija, kertoo teoksessaan Veli elämänpituisesta matkastaan isoveljensä rinnalla. Todellisuuden ja välittämisen rajoja koetellaan mutta veljeys pysyy ja vahvistuu.

POPPAMIES (Ellen Tuomaala)

joku eksoottinen puu Kuva: Ellen Tuomaala shortdox, poppamies

Olen tarinoiden metsästäjä-keräilijä. Keräilen koskettava tarinoita, jotka kiteyttävät jotain olennaista inhimillisestä elämästä ja jaetusta todellisuudesta. Ääni, äänimaisema ja äänidramaturgia ovat kiehtoneet minua niin kauan kuin muistan: veden, tuulen ja eläinten äänet, ihmisten puhe ja äänensävyt, radion äänitarinat.

Nyt olen päässyt ensimmäistä kertaa itse punomaan äänistä ja tarinasta kudoksen. Tarina muistuttaa, että jotkut rajat suojelevat ja ovat välttämättömiä, eikä tätä voi unohtaa ilman seurauksia.

LAATIKON ULKOPUOLELLA (Krista Kierikka)

nuori nainen tekee kärrynpyörää käytävällä Kuva: Krista Kierikka shortdox, laatikon ulkopuolella

Sara Juntunen katsoi maailmaa pari vuotta toisesta näkökulmasta. Uuteen ympäristöön astuttuaan hän teki havainnon. Dokumentin tekijä Krista Kierikka opiskelee visuaalisen journalismin maisteriohjelmassa Tampereen yliopistossa.

Musiikkikappaleet: Kevin MacLeod: Lobby Time (incompetech.com) ja Kevin MacLeod: Kool Kats (incompetech.com). Musiikki on lisensoitu Creative Commons Nimeä 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

ÄÄNET (Ville Lähde)

kerrostalo, yhdessä ikkunassa valo Kuva: Ville Lähde shortdox, äänet

Nimeni on Ville Lähde ja olen 33-vuotias mies Helsingistä. Minulla on avopuoliso ja kaksi lasta. Olen päätoimisesti töissä pienmeijerissä. Varsinkin aikaiset aamuyön tunnit meijerissä mahdollistaa radion kuuntelemisen ja viikossa vietän aikaa useita tunteja esimerkiksi Yle Areenan ohjelmien parissa. Radion kuunteluharrastuksen kautta olen itsekin ruvennut havainnoimaan ympärilläni olevia asioita enemmän kuuloaistin avulla ja uppoutunut sen kiehtovaan maailmaan. Teen myös paljon musiikkia ja pidänkin musiikin, puheen ja muiden äänitehosteiden yhdistelemisestä. Tällä tavoin voin luoda uusia maailmoita.

Äänityössäni olen ottanut aiheeksi skitsofrenian ja isommassa kuvassa erilaisuuden. Normaalit ja ei-normaalit eivät ole koskaan samalla puolella ja heidän välissään on aina enemmän tai vähemmän konkreettinen raja. Olen saanut käyttööni todellisuuteen pohjaavia tarinoita, joita olen dramatisoinut työhöni sopivaksi. Äänityö liikkuu kahdessa kerronnan tasossa, joista toisessa luon puolisoni Raisa Hyvärin ääninäyttelemän hahmon kautta kuunnelman omaisen kuvan eräästä skitsofreenikosta. Toisessa kerronnan tasossa kerron itse merkitykselliseksi näkemiäni asioita kyseisestä sairaudesta.

RAJALLA MÄ VIELÄ KÄYN (Mervi Leino)

sormenpäät koskettavat toisia sormia Kuva: Mervi Leino shortdox, rajalla mä vielä käyn

Olen tehnyt radiodokumentteja vuosituhannen alusta lähtien. Päätyöni on ollut aina jossain muualla kuin dokumenteissa, mutta dokkari-intohimo on kulkenut koko ajan rinnalla, vakavana harrastuksena. Alussa aiheet olivat usein ulkomaille sijoittuvia. Nykyään ohjelmia syntyy enemmän kotimaasta, ja olen aivan oikeasti ymmärtänyt sen, että jokaisella ihmisellä on tarina taskussaan.

Joskus kahden ihmisen välinen yhteys voi olla niin vahva, ettei se katkea milloinkaan. Ei edes silloin, kun raja tulee vastaan. Dokumentti on kuvaus rajasta elämän ja kuoleman välillä. Joillekin se voi kertoa ”rajatilasta”, joillekin taas elämän rajallisuudesta.

OVI (Ella Karttunen, Pietu Korhonen)

puuovi Kuva: Ella Karttunen, Pietu Korhonen shortdox, ovi

Ovella voidaan aktiivisesti muodostaa raja kahden tilan välille. Se voi olla auki ja se voi olla kiinni, se voi olla vallankäytön väline ja merkitä konkreettista siirtymistä olosuhteesta toiseen: pimeydestä valoon, vangittuna olemisesta vapauteen, yksityisestä julkiseen. Teoksemme Ovi on lyhyt kertomus ensikertalaisen avantokokemuksesta tunteineen ja tuntemuksineen.

Ella Karttunen 33-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja joka viimeistelee opintojaan Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin maisterikoulutuksessa. Pietu Korhonen on 35-vuotias elokuvatyöläinen Helsingistä.

SINÄ, MINÄ JA HÄN (Maarit Mitrunen)

nainen istuu tuolilla selin jalat toisella tuolilla Kuva: Maarit Mitrunen shortdox, sinä,minä ja hän

Olen 29-vuotias sosiologian opiskelija Jyväskylästä. Kuulin Shortdox-kilpailusta ihan viime metreillä ja innostuin. Dokumentit sekä radion puheohjelmat ovat lähellä sydäntäni. Kilpailutyöhön valitsin kuitenkin ennemmin taiteellisen kuin journalistisen otteen, koska näin koin tavoittavani parhaiten jotakin henkilökohtaista ja aitoa.

Teoksen runkona toimii runo, jota en uskaltanut esittää runoklubilla, koska olen nössö. Äänitehosteisiin käytin sytkäriä, lasipulloja, kuohuviinilasia ja vettä, kitaraa sekä kuorsaavaa poikaystävää. Tämä oli ensimmäinen kokemukseni audiojuttujen editoimisesta. Tarina kertoo parisuhteesta, jossa tulee raja vastaan.

PEUKALO (Anu Jumppanen)

Valittu yleisöäänestyksellä

lapaset terassilla Kuva: Anu Jumppanen shortdox, peukalo

Vuonna 1952 Pekka Vänskä oli 13-vuotias koululainen, jonka peukalo leikkautui irti onnettomuudessa käsityötunnilla. Sormen lisäksi meni samalla jotain muutakin rikki. Sodan käyneen isän ankaran suhtautumisen onnettomuuteen poika ymmärsi vasta paljon myöhemmin. Ensin piti päästä pois kotoa ja näyttää, että pärjää omillaan.

Dokumentin tekijä opiskelee radiotoimittaja linjalla Laajasalon opistossa. Dokumentti on toteutettu dokumenttikurssin harjoitustyönä.