Hyppää pääsisältöön

Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua
EU:sta on väitetty monenlaisia asioita. Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua Kuva: YLE/Annukka Palmèn-Väisänen väittely,Euroopan unioni

Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Mutta fakta on edelleen fakta ja sen paikkansapitävyyden voi tarkistaa. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

– Kun meille tulee yleisöltä faktantarkistuspyyntö, selvitämme ensin onko kyseessä todellakin fakta, jonka voi tarkistaa, Tuomas Muraja kertoo.

Mikä on Faktabaari?

Mikä on Faktabaari?

  • Faktabaari on verkossa toimiva, joukkoistamista hyödyntävä faktantarkistuspalvelu. Se on kansalaispalvelu, jonne kuka tahansa voi lähettää tarkistettavaksi esimerkiksi poliitikon esittämän väitteen.
  • Faktabaarin esikuvia ovat amerikkalaiset Factcheck.org sekä Politifact.com
  • Faktabaari on toiminut aktiivisesti EU-parlamenttivaaleissa 2014, eduskuntavaaleissa 2015. Tulevien kunnallisvaalien alla Faktabaari aktivoituu taas hiukan uudessa muodossa.
  • Faktabaari valittiin vuoden 2014 journalistiseksi teoksi ja se on palkittu myös kansainvälisesti.

Kaikki puhe ei perustu faktoihin: on mielipiteitä, arvioita ja ennusteita. Niitä faktantarkistajat eivät käsittele. Faktabaarin toimitusprosessi alkaa siitä, että faktantarkistajat hakeutuvat tiedon alkulähteille.

– Tarkistaminen itsessään on mekaanista hommaa: etsimme kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä, asiantuntijaa tai tilastoa, joista tieto tarkistetaan. Näiden perusteellla annetaan vastaus, onko väite totta vai väärin, ja sitten on myös näitä 50 - 50 tapauksia eli osittain oikeita väitteitä.

– Vastaus saa journalistisen muotonsa, joka vielä lähetetään asiantuntijan tarkastettavaksi ja kun molemmat osapuolet hyväksyvät muodon, niin sitten se on valmis julkaistavaksi.

Tuomas Muraja
Toimittaja Tuomas Muraja ei usko ajatukseen totuudenjälkeisestä ajasta: "Eivät faktat ole minnekään kadonneet." Tuomas Muraja Kuva: YLE/Raili Löyttyniemi Tuomas Muraja

Monien huhujen ja paikkansapitämättömien väitteiden taustalla on usein äkkiväärä ja asiayhteydestä irrotettu tulkinta esimerkiksi jostakin EU-säädöksestä. Muraja itse on perehtynyt juuri EU-asioihin, mikä johtuu osin hänen taustastaan: hän toimi EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä vuosina 2007-2011.

Sinällään ei ole ihme, että esim. EU-säädöksiä tulkittaessa syntyy vääriä käsityksiä. Hallintokielessä ja lainsäädännössä pyrkimys yksiselitteisyyteen johtaa helposti paperinmakuisuuteen ja vaikeaselkoisuuteen. Direktiivit ovat usein niin vaikeita tulkita, että niistä tehdään helposti rajuja yksinkertaistuksia.

EU-direktiivit ovat usein niin vaikeita tulkita, että niistä tehdään helposti yksinkertaistuksia.

Nettipalstoilla levisi aikoinaan brittiläisistä iltapäivälehdistä peräisin oleva väite, jonka mukaan EU vaatii pesemään pyykkiä 20-asteisessa vedessä. Todellisuudessa EU ei puutu kotien pyykinpesuun mitenkään, mutta direktiivissä vaaditaan että pesukoneissa on käyttäjälle tarjolla 20 asteen pesuohjelma.

Faktabaari on penkonut monia muitakin EU-myyttejä, kuten esimerkiksi EU-lipun tähtien merkitystä, kasvisten kotiviljelyä ja saunankiukaiden päästöjä.

Vuonna 2016 tarkastettin väitteitä maahanmuutosta: ne liittyivät mm. maahanmuuttajien saamiin sosiaalietuuksieen ja heidän oikeudelliseen asemaansa.

Faktat ovat aikaan sidottuja

Faktat voivat myös muuttua tilanteen muuttuessa tai tutkimustiedon lisääntyessä. Se, että Turku on Suomen pääkaupunki, oli joskus faktaa, mutta ei pidä enää paikkaansa. Direktiivit ja lait muuttuvat, tai tutkimus todistaa jonkin aiemman väitteen vääräksi - faktat ovat aina aikaan sidottuja.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin nousevat asiat eivät myöskään ole yksiselitteisiä: mm. työllisyys-, energia-, vero- ja päästölukuja tilastoidaan useilla toisistaan poikkeavilla tavoilla.

Esimerkiksi työttömyyslukuja tilastoivat Suomessa sekä Tilastokeskus että työ- ja elinkeinoministeriö, joiden luvut poikkevat toisistaan esimerkiksi siksi, että laitokset määrittelevät työttömyyden eri tavalla.

Ristiriitoja syntyy, kun ihmiset lukevat eri tilastoja ja tulkitsevat niitä eri tavoin.

Faktabaarin tarkistamia EU-väitteitä

"EU-lipun 12 tähteä symboloivat apostoleja"

Väite on totta
EU-lipun tähdet symboloivat kuitenkin myös muita asioita. Tähdet muodostavat ympyrän, joka edustaa Euroopan kansojen unionia. Tähtien lukumääräksi on vahvistettu kaksitoista, joka on täydellisyyden ja yhtenäisyyden vertauskuva. Luku tuo myös mieleen apostolit, Jaakobin pojat, Herakleen urotyöt, kuukaudet vuodessa ja niin edelleen.

Lue koko Faktabaarin selvitys.

"EU pakottaa juomaan kylmää kahvia"

Väite ei pidä paikkaansa.
Muutama suomalaislehti siteerasi väärin saksalaista Bild-lehteä kertomalla, että EU kieltäisi kahvinkeittimet, jotka eivät sammu automaattisesti. EU-komission esityksen mukaan laite saa kuitenkin olla sellainen, että sen voi kytkeä pois päältä, minkä suomalaislehdet jättivät uutisoimatta. Lainsäädännön tarkoituksena oli rohkaista valmistajia tuottamaan energiaa säästäviä kodinkoneita.

Lue koko Faktabaarin selvitys.

"Meluisa tuulivoima kasvattaa päästöjä"

Väite ei pidä paikkaansa.
Tuulivoimalat tuottavat sähköä saasteettomasti ja vähentävät sähköntuotannon tarvetta hiilellä, öljyllä ja kaasulla. Tuulivoima on polttoainevapaata energiaa, josta ei synny päästöjä, melua lukuun ottamatta.

Lue koko Faktabaarin selvitys.

Myyvä vai totuudenmukainen media?

Raflaavat otsikot ja aiheet ovat medioiden kilpailussa keino saada lisää lukijoita ja klikkauksia. Torpedoiko faktantarkistus iskevät vaalisloganit ja mehevät klikkiotsikot?

– Ensisijainen tavoitteemme Faktabaarissa on toimia positiivisena pelotteena, Muraja kertoo.

– Että esim. nyt kuntavaalien alla ehdokkaat tietäisivät, että heitä syynätään vähän tarkemmin ja näin pidettäisiin kurissa ne suurimmat sammakot. Ehkä se jo parantaa yhteiskunnallista keskustelua, kun tiedetään, että joku tarkkailee.

Ehkä se jo parantaa yhteiskunnallista keskustelua, kun tiedetään, että joku tarkkailee.

Muraja ei pidä myyvää ja totuudenmukaista journalismia toisiaan poissulkevina eikä valemediaa laatumedian uhkaajana.

– En näe tässä niin suurta ristiriitaa kuin moni luulee. Se on pieni ryhmä, joka masinoi ajatusta, että valemediat olisivat kovasti luettuja ja uskottuja. Jopa niiden juttujen jakajat ehkä tietävät, että kaikki ei ole kohdallaan. Siellä taustalla voi olla tämmöinen perusherraviha, halu näpäyttää.

Silti Murajaa huolestuttaa se, että jopa poliitikot ja päättäjät ovat antaneet ymmärtää, että laatumediaan ei voida luottaa.

Yhdysvalloissa uusi presidentti Donald Trump suhtautuu mediaan vihamielisesti ja jakelee tiedotustilaisuuksissa puheenvuoroja sen mukaan, mitä mediaa hän itse pitää luotettavana - ja samaa tapahtuu Suomessakin.

–Tätä puhetta tavataan jo ministeritasolla. On koko yhteiskuntaa horjuttava asia, jopa turvallisuuspoliittinen kysymys, kun annetaan se mielikuva, että ei voi luottaa laatumediaan, joka tekee erinomaista journalistista työtä. Silloin käytetään samaa retoriikkaa kuin roskamedia, eli yritetään horjuttaa, annetaan vaikutelma että kaikki mediat jollain tavalla vääristelevät.

Miten tunnistaa disinformaatio?

Faktabaarin väellä on työhönsä koulutus ja tukena laaja asiantuntijaverkosto. Mutta miten tavallinen mediankuluttaja pystyy erottamaan faktan valeuutisista?

Tuomas Muraja kiertää usein koulussa kertomassa faktantarkistuksesta. Hän kertoo antavansa yksinkertaiset ohjeet disinfomaation tunnistamiseksi.

Tuomas Murajan ohjeet väärän tiedon tunnistamiseen

1 ) Tutki otsikkoa

– Jos otsikko on liian latautunut, ihmeen ajankohtainen, liian hyvää ollakseen totta, niin silloin kannattaa suhtautua epäillen.

2) Sisältö ja lähteet

– Harva edes lukee tekstiä, jos otsikko on raflaava. Onko sisältö yhden ihmisen mielipide, onko muita näkökulmia? Mitä lähteitä on käytetty, ovatko lähteet luotettavia?

3) Kuvat

– On helppo tarkistaa liittyvätkö kuvat oikeasti juttuun, esim. Googlen kuvahaulla. Ja kuvahuijauksen voi keksiä ihan tavallinen mediankäyttäjä, niin kuin se suomalainen koulupoika, joka paljasti erään uutiskuvaksi väitetun kuvan olevankin Titanic-elokuvasta.

Apua faktojen tarkistamiseen saa myös Faktabaarin laatimasta kaikille avoimesta Faktantarkistyksen käsikirjasta.

– Jos uutinen läpäisee tämän seulan, se ehkä on oikea ja sitä voi jakaa. Aina kannattaa miettiä, kuka hyötyy, jos jaan tätä, ja haluanko tukea hyötyjää.

Ihminen mielellään jakaa sitä, mikä tukee omia ajatuksia. Sosiaalien median algoritmien ansiosta esim. Facebook tuo käyttäjän nähtäväksi sisältöä, joka sopii käyttäjän maailmankuvaan.

Aina kannattaa miettiä, kuka hyötyy, jos minä jaan tätä, ja haluanko tukea hyötyjää.

Somen kaikukammioista tai kuplista puhutaan paljon, mutta voiko niistä oikeasti rimpuilla irti? Ystäväpiiri valikoituu pitkälti työpaikan, asuinpaikan ja koulutuksen mukaan, ja niihin vaikuttaminen vaatii suurempia siirtoja kuin pelkät medianlukuvinkit.

Tuomas Muraja on huolissaan koulutuksen rapautumisesta, joka vaikuttaa myös yleissivistykseen ja sitä kautta medialukutaitoon.

– Meillä näkee jopa poliitikkoja jotka eivät itsekään ymmärrä asioita, joista puhuvat. Edes perustuslaki ja sen merkitys ei ole kaikilla hallussa, lakien laki jota ei noin vain muuteta. Ja jos päättäjät eivät asioita ymmärrä, niin se heijastuu kansaankin.

Muraja ei allekirjoita ajatusta totuudenjälkeisestä ajasta.

– Se on pötypuhetta, laiskaa ajattelua. Eivät faktat ole mihinkään kadonneet. Tietoahan on tarjolla älytön määrä. Journalismin merkitys on vain kasvanut, koska tarvitaan ammattilaisia selittämään maailmaa ja suodattamaan tietomäärästä olennainen.

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.