Hyppää pääsisältöön

Likaisen rahan pesula: käsikirjoitus

Suomalainen turkishuutokauppa Saga Furs myy turkiksia Venäjälle. Maksut tulevat pahamaineisesta latvialaispankista. Maksaja: anonyymi postilaatikkoyritys.

Puhelimessa:
MOT: "Onko Kedassia tuttu?"
Saga Furs: "Mitä tarkoittaa tuttu?"
MOT: "Onko tuttu firma – tiedättekö kuka sen omistajat on?"
Saga Furs: "Sitä en… meidän oletus on että se on maksuja välittävä yhtiö."

Japanilaisen Makitan suomalainen tytäryhtiö tekee kaupat Venäjälle. Lasku: 15 miljoonaa euroa Maksu kiertää korruptiosta tunnetun Moldovan kautta.

Puhelimessa:
MOT: "Maksut on tullut sellaiselta firmalta kuin Westburn Enterprise limited. Kuulostaako tutulta?"
Makita: "Ei, mutta toki meillä on paljon asiakkaita."

Yritys myy lumikalustoa Venäjän valtion omistamalle hiihtokeskukselle. Maksu tulee Moldovasta.

Puhelimessa
Yrittäjä: "Niin kauan kun mulle tulee rahat tilille niin se on mulle hyvä asia. Mistä se tulee, sitä en voi heitä määrätä."

MOT: Likaisen rahan pesula

Laundromat, suomeksi Pesula. Näin kutsutaan Venäjän toistaiseksi suurinta rahanpesuvyyhteä.

Monimutkainen rahanpesukone pumppasi vuosia rikollista rahaa Venäjältä Eurooppaan - yhteensä 20 miljardia dollaria. Kone valkaisi rikollista rahaa käyttämällä postilaatikkoyrityksiä, valelainoja, lahjottuja tuomareita, pankkeja ja bulvaaneja.

MOT:llä on hallussaan Suomea koskevaa aineistoa. Sen mukaan kymmeniä miljoonia päätyi myös Suomeen – suomalaisyritysten kautta ja suomalaisten pankkien siunauksella.

Mutta palataan ensin alkuperäiselle rikospaikalle.

VENÄJÄ

Pesula-vyyhdin paljasti vuonna 2014 joukko eurooppalaisia ja venäläisiä toimittajia. Yksi heistä oli venäläislehden Novaya Gazetan tutkiva toimittaja Roman Anin.

Skype haastattelu
Roman Anin, tutkiva toimittaja, Novaya Gazeta:
"Well, it's one of the biggest money laundering case here in Russia. So we are talking about 20 billion US dollars. And the scheme was invented by notorious money launderers here in Russia. So the whole idea of the scheme was to kind of invent a system where you can send billions of dollars abroad on not legal terms but on some terms which seem to be legal."
(​"Pesula" on​ ​Venäjän suurimpia rahanpesujuttuja.Sen kautta pestiin​ ​20 miljardia dollaria. "Pesulan" keksivät​ ​kokeneet venäläiset rahanpesijät.​ ​Ideana oli perustaa järjestelmä, jonka avulla voisi lähettää​ ​miljardeja ulkomaille laittomasti, mutta lailliselta näyttävin keinoin.)

Paljastusten jälkeen sekä Venäjän että Moldovan viranomaiset aloittivat useita rikostutkintoja. Roman Aninista tuli Pesula-tapauksessa todistaja.

Tutkinnan alaisena on muun muassa venäläispankki Russkiy Zemelny Bank, jonka omistaja on vangittuna. Saman pankin hallituksessa istui Putinin serkku, Igor Putin.

Pesulan 20 miljardin dollarin rahat olivat peräisin useista eri rikoksista.

Roman Anin:
"We see some state contracts which were signed in Sochi for the Olympics. We see that one of the biggest parts of that money is for customs services. So called payments through freight forwarders, We are talking about tax evasion and we are talking about embezzlements in the banking industries."
(​Osa rahoista liittyi Sotšin​ ​olympialaisten toimeksiantoihin.​ ​Suuri osa​ ​meni "tullipalveluihin", näennäisiin rahtimaksuihin. Kyse on veronkierrosta​ ​ja pankkisektorin kavalluksista.)

Näin pesula toimi.

Grafiikka:

Pesulan kuvio
Pesulan kuvio Kuva: Miiku Lehtelä rahanpesu


Vuodesta 2010 vuoteen 2015 laitonta rahaa lähetettiin Venäjältä yhteen Euroopan köyhimmistä maista, reilun kolmen miljoonan asukkaan Moldovaan. Moldova on myös Euroopan korruptoituneimpia maita.

Moldovalaiset tuomarit teettivät valelainasopimuksia kymmenille Britanniaan rekisteröidyille postilaatikkoyrityksille. Anonyymit yritykset maksoivat toisilleen tekaistuja lainoja. Toiminta näytti ulospäin täysin lailliselta, koska sopimuksissa oli tuomareiden leimat. Rikollinen raha saatiin näyttämään puhtaalta.

Valelainat maksettiin postilaatikkoyritysten tileille latvialaiseen Trasta Komercbanka-nimiseen pankkiin. Näin rahat saatiin sisälle Euroopan unionin pankkijärjestelmään.

LATVIA

Sanita Jemberga on latvialainen toimittaja. Hän on tutkinut maansa pankkeja ja rahanpesua 20 vuotta.

Jemberga vie meidät rahanpesukierrokselle Riian vanhaan kaupunkiin.

Sanita Jemberga, tomituspäälliikö Baltian tutkivan journalismin keskus:
"There was a bank, there was a bank, that’s the stock exchange. That street it was a bank after bank after bank. The banking sector is huge for a small country. There has been more than 40 banks. There is less than two million people."
(​Tuossa oli pankki,sen vieressä oli pankki.​ ​Tässä oli pörssi.​ ​Seuraavalla kadulla​ ​oli pankkeja vieri vieressä. ​Pankkisektori on​ ​pienelle maalle valtava.​ ​Latviassa oli yli 40 pankkia, ja täällä​ ​on alle kaksi miljoonaa asukasta.)

Latvian ylisuuresta pankkialasta tuli surullisen kuuluisa venäläisten ja entisen Neuvostoliiton alueiden kansalaisten rahanpesusta.

Sanita Jemberga
“The biggest bank had a slogan: “We are closer than Switzerland”. So we are closer than Switzerland, we speak Russian, we are cheaper and our regulating government did absolutely nothing to fight it for many many years."
(​Erään pankin mainoslause oli:​ ​"Lähempänä kuin Sveitsi."​ ​Latvia on lähellä, täällä puhutaan​ ​venäjää, hintataso on alhainen, eivätkä viranomaiset vuosikausiin​ ​puuttuneet rahanpesuun mitenkään.)

Kierros tuo meidät rahanpesijöiden suosikkipankkiin.

Sanita Jemberga:
"Here we are. This is the original house of Trasta – it started here. This is how the Latvian money laundering machine looks like."
(​Tämä on Trasta-pankin​ ​alkuperäinen rakennus.​ ​Täältä kaikki alkoi.​ ​Tältä näyttää​ ​latvialainen rahanpesukone.)

Pankin kautta kulkivat rahavirrat ns. Magnitskyn tapauksessa. Venäläinen asianajaja Sergei Magnitsky tutki suurta veropetosta ja joutui vankilaan, missä kuoli epäselvissä oloissa.

Latvialaiset pankit ovat saaneet touhuta vapaasti kymmeniä vuosia. Nyt Latvian finanssivalvonta on herännyt – erityisesti Yhdysvaltojen painostuksen vuoksi.

Viime vuosina kahdeksantoista latvialaispankkia on saanut sakkoja. Euroopan keskuspankki eväsi Trastan toimiluvan vuosi sitten Latvian finanssivalvonnan pyynnöstä.

Maija Treja, johtaja, riskien valvonnan osasto, Latvian finanssivalvonta:
"Yes, it was withdrawn in March 2016."
(​Toimilupa peruttiin​ ​maaliskuussa 2016.)

MOT:
"That’s a very serious measure."
(​Se on hyvin vakava toimi.)

Maija Treja:
"Sure."
(Niin.)

MOT:
"Is this bank under investigation right now?"
(​Tutkitaanko Trastan toimia​ ​tällä hetkellä?)

Maija Treja:
"This bank is under liquidation. It doesn’t exist anymore. The bank didn’t make the adequate conclusions, it didn’t remedy the deficiencies, and the result was revocation of licence. "
(​Pankki pantiin selvitystilaan.​ ​Sitä ei enää ole.​Trasta jätti korjaamatta​ ​toiminnan puutteet, joten toimilupa peruttiin.)

Viimeinen pisara Finanssivalvonnalle oli Pesula-vyyhti.

MOT:
"20 billion USD?"
(​20 miljardia dollaria​ ?)

Maija Treja:
"Yes."
(Kyllä.)

MOT:
"That’s a huge sum."
(Se on ​on valtava summa.)

Maija Treja:
"It’s a terrible sum."
(​Se on hirvittävä summa.)

MOT:
"How was it possible for this big, systematic money laundering machine to work for several years and using a Latvian bank?"
(​Miten valtava,järjestelmällinen rahanpesu saattoi jatkua useita vuosia​ ​latvialaisen pankin avustuksella?)

Maija Treja:
"It was because all the deals were to some extent explained by some false agreements. For some time, it works. But I would say that the bank first of all didn’t pay enough attention."
(​Kaikki rahansiirrot kyettiin​ ​jossain määrin selittämään tekaistujen sopimusten avulla.​ ​Se toimi jonkin aikaa. Sanoisin,​ ​että pankki laiminlöi valvonnan.)

MOT:
"It seems that the regulators were asleep."
(​Viranomaiset taisivat nukkua.)

Maija Treja:
"It would be little bit hard for me to comment on that. I didn’t represent regulators at those times."
(​En voi kommentoida sitä, sillä en ollut silloin​ ​töissä finanssivalvonnassa.)

MOT:
"But you have a theory why…?"
(​Onko teillä teoria asiasta?)

Maija Treja:
"Probably it was a question of resources, because the number of the banks was exceeding heavily the capability of FCMC."
(​Varmaan oli resurssipulaa.)

Mutta mitä näille 20 miljardille dollarille sen jälkeen tapahtui?

MOT on saanut haltuunsa tiedostot, jotka näyttävät miten rahavirrat ovat kulkeneet Moldovasta ja Latviasta eteenpäin useaan eri EU-maahan ja EU:n ulkopuolelle vuosina 2013 ja 2014.

Rahaa on virrannut 28 suomalaiseen tai Suomessa toimivaan ulkomaiseen yritykseen – yhteensä 19 miljoonaa euroa.

Grafiikka:
Suomen kartta. Rahavirtoja seuraaviin paikkakuntiin: Vantaa, Helsinki, Oulu, Jyväskylä, Turku, Lappeenranta, Sipoo, Hämeenlinna, Mustasaari, Muurame, Tuusula, Salo, Klaukkala, Kotka

Maksajina ovat Britanniaan rekisteröidyt postilaatikkoyritykset, jotka ovat tutkinnan alaisina Moldovassa.

Rahat tulevat latvialaisesta Trasta Komercbankasta ja moldovalaisesta Moldinconbankista.

Maija Treja, johtaja, riskien valvonnan osasto, Latvian finanssivalvonta:
"Moldindconbank was a bank that was involved in Russian Laundromat. But it was also involved in the next case, which was related to three Moldovan banks for this one billion transaction, which resulted after three years’ money laundering schemes."
(​Pankkeja oli niin paljon, ettei Latvian finanssivalvonta​ ​kyennyt valvomaan kaikkia. Moldindconbank osallistui​ ​venäläiseen "Pesulaan".Se oli myös osallisena jutussa, jossa kolme moldovalaista pankkia siirsi varoja ulkomaille​ ​miljardin arvosta.​ ​Ne oli hankittu rahanpesulla​ ​kolmen vuoden aikana.)

MOT:
"So both these banks are known for being involved in money laundering?"
(​Molempien pankkien tiedetään siis osallistuneen rahanpesuun?)

Maija Treja:
"Yes, we can say so."
(​Näin on.)

Aineistossamme on sekä pieniä että keskisuuria yrityksiä hyvin erilaisilta toimialoilta.

Kolme yritystä toimii turkisalalla, neljä huolinta- ja logistiikka-alalla, kuusi rakennusalalla. Rahoja on maksettu myös juomatehtaalle ja tapahtumajärjestäjille.

Näytän aineiston rahanpesuun erikoistuneelle valtionsyyttäjä, Ritva Sahavirralle.

Ritva Sahavirta:
"Ainakin se että on erilaisia, variaatioita. Kuulostaa ammattimaiselta. Riskiä jaetaan, menee eri paikkaan. Jos joku jää kiinni niin siitä ei suoraan voi vetää johtopäätöksiä. Nääkö on maksajia?"

MOT:
"Joo, nämä on maksajia. Postilaatikkoyrityksiä jotka ovat tutkinnan alaisina. Samoja nimiä jotka maksaa eri firmoille."

Ritva Sahavirta:
"Sehän on mielenkiintoista kun ne on kuitenkin niin eri toimialoilla."

Kyseiset suomalaisyritykset eivät välttämättä ole tietoisesti syyllistyneet rikokseen.

Ritva Sahavirta:
"Pesuhan tapahtuu niin, että se jos se nyt sieltä latvialaisen pankin asiakkaan tililtä tulee ja jos siinä olis kysymys rahanpesusta niin sen se rahanpesä –pesijähän vaihtaa sen sen tota rikoshyötynä tulleet varat johonkin, mitä se sitt sielt suomalaiselta yhtiöltä saakaan, tavaraa tai palvelua tai mitä tahansa, ett siinähän vaan tapahtuu tämmönen vaihto ja se edelleen jää rahanpesijälle se se hyöty ja voitas jos se olis rahanpesua niin voitas häneltä konfiskoida, jos tää suomalainen olis 24:56 olis tässä vilpittömässä mielessä. Mutta jos sitt taas asiakirjojen perusteella ja muun selvityksen perusteella näyttäs siltä, että se suomalainen osapuoli on tienny, ett täss on kysymyksessä rahanpesua ja on siihen ikään kun rahanpesutarkotuksella siihen osallistunu niin sillonhan meillä olis siinä Suomessa tapahtunu rahanpesutapaus."

Suurin summa, 15 miljoonaa euroa, on mennyt japanilaisomisteisen Makitan suomalaiselle tytäryhtiölle. Makita on myynyt sähkötyökaluja Venäjälle ja maksut ovat tulleet Makitan tilille Nordeaan. Maksajina on kaksi eri postilaatikkoyritystä.

Puhelimessa Laura Kawashi, talousjohtaja, Makita Oy_

Laura Kawashi:
"Makita, Laura hei."

MOT:
"No, täällä on Minna Knus MOT-ohjelmasta hei."

Laura Kawashi:
"Hei."

MOT:
"Olen tekemässä ohjelmaa venäläisestä rahanpesuvyyhdistä, ja muulla on aineisto, joka näyttää miten rahat ovat tulleet Suomeen. Makita Oy:n kautta on tullut 79 maksua Modinconbankin kautta Moldovasta. Kuulostaako tutulta?"

Laura Kawashi:
"No ei ihan suoralta kädeltä."

Sovimme, että lähetän tiedot pankkimaksuista, ja Makitan talousjohtaja lupaa palata kun on selvittänyt kauppojen taustoja.

Myöhemmin käy ilmi että kaupat on tehty kalustevalmistajan kanssa, joka ei enää ole Makitan asiakas.

Grafiikka:
Sähköpostiviesti:
”Pankista ei ole pyydetty näihin maksuihin liittyen lisätietoja.”
Laura Kawashi, Makita Oy

Kaikki suomalaisyritykset eivät ole yhtä yhteistyöhaluisia.

YRITYS 1: ”Kaikki on kunnossa. Kiitos paljon tiedosta."
MOT: "Ette halua auttaa tässä? "
YRITYS 1: "En halua."
MOT: "Miksei? "
YRITYS 1: "Ei kiinnosta tämä"
MOT: "Mutta suomalaiset yritykset ovat hyvin avoimesti auttanut tässä koska tämähän on..."
YRITYS: …piip piip piip...

YRITYS 2: "On täysin mahdotonta jäljittää niiden maksuja. Silloin kun puhutaan venäläisistä. Millä me pystytään? Jos joku maksaa jonkun rahasuorituksen, meillä ei ole mitään konstia selvittää mistä se raha on tullut asiakkaan tilille. HAHAHA!"

YRITYS 3: "Emme siihen otettu kantaa, se rahanpesu ei meille kuulu, ne kulki vaan meidän kautta."

Turkishuutokauppa Saga Furs on saanut yhteensä lähes puoli miljoonaa euroa Kedassia limited-nimiseltä yritykseltä kymmenessä erässä. Rahat on maksettu Saga Fursin tilille, OP-Pohjolaan.

Saga Furs on luvannut selvittää kauppoja ja nyt varatoimitusjohtaja Juha Huttunen soittaa takaisin.

Puhelimessa
Juha Huttunen:
"Juha Huttunen Saga Fursista hei."

MOT:
"Hei."

Juha Huttunen:
"Näiden tietojen perusteella pystyttiin katsomaan ketä nämä asiakkaat ovat. Kyse on viisi meidän asiakkaista. Osa hyvinkin pitkäaikaisia parhaillaan vuosikymmeniä meiltä nahkaa ostaneita asiakkaita. Ja heille tulleita maksuja."

MOT:
"Entäs Kedassia ltd joka on maksanut. Onko tuttu?"

Juha Huttunen:
"Siitä on tullut maksuja kuten näkyy, mutta ei erityisen tuttu tai mitenkään erityisen hälytystä aiheuttava. "

MOT:
"Mutta jos on viisi erilaista asiakasta niin miksi kaikki maksetaan Kedassia LTD:stä?"

Juha Huttunen:
"Se on normaalia turkiskaupassa ympäri maailmaa, on brokeri kerros joka käy kaikissa huutokaupoissa ympäri maailmaa, ostaa nahkoja ostaa ja maksut tulee eri tahoilta."

MOT:
"Tiedättekö kuka sen omistajat on?"

Juha Huttunen:
"Sitä en…meidän oletus on että se on maksuja välittävä yhtiö. Meillä on asiakkaiden tunnistamisvelvollisuus, eli tunnistamme ne jotka ostavat nahkoja. Mutta tähän ei ole syytä reagoida Kedassiaan. Meiltä tulee valtavasti maksuja ympäri maailmaa. Yksi yksittäinen maksaja ei ole kiinnostava."

Saga Fursia on aikaisemmin tutkittu rahanpesu tapauksen yhteydessä.

Silloin niin sanotun Magnitsky-tapauksen rahoja virtasi Saga Fursiin turkiskauppojen kautta - myös tuolloin latvialaisen Trasta komercbankan kautta. Keskusrikospoliisi totesi, että rahat olivat laittomia mutta että Saga Furs ei ollut tietoinen rahanpesusta. Esitutkintaa ei koskaan aloitettu.

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen johtaja Pekka Vasara ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta puhuu turkisalasta yleisesti.

Pekka Vasara, rahanpesun selvittelykeskuksen johtaja, KRP:
"Jos me ollaan toimialalla jossa otetaan vastaan vaikka käteismaksuja tai tällaisia huutokauppamaksuja, niin jonkin näköinen niin kuin tunnistaminen olis sielläkin tapahduttava jotta tää rahanpesuriski olisi pienempi, ett se olis se ainoo tai niin kuin ehkä paras keino lähteä tätä estään."

Vasara tuntee Pesula-tapauksen ennestään.

Pekka Vasara:
"No sanotaan että meillä on ollut kansainvälistä yhteistyötä tän asian tiimoilta mutta sen niin kuin pidemmälle en voi mennä."

MOT:
"Eli moldovalaisten viranomaisten kanssa."

Vasara:
"Joo."

Sen sijaan KRP:llä ei ole nähty pankkiaineistoa aikaisemmin.

Pekka Vasara:
"No kuulostaa aika suuren luokan rahanpesulta."

Suomessa jos ajatellaan jo että 15 000 euroa tuottaa tuomion törkeästä rahanpesusta niin täällä heilahtais niin kuin suuri osa näistä summista yli tämän.

Eräs yritys myi lumikalustoa venäläisvaltion omistamalle hiihtokeskukselle Komiin. Maksu tuli Moldovasta suomalaisyrityksen Nordea-tilille Helsinkiin.

Roman Anin, tutkiva toimittaja, Novaja Gazeta:
"This is a typical modus operandi for Russian officials. So instead of signing contract with a direct supplier you sign a contract with a bogus or shell company, shell offshore company and you infiltrate the price. Then, you know, the gap remains on offshore accounts. And then it's usually wired to officials in kickbacks or bribes."
(​Tämä on tyypillistä​ ​venäläisille virkamiehille.​ ​Sopimusta ei tehdä​ ​tavarantoimittajan kanssa, vaan veroparatiisissa sijaitsevan​ ​postilaatikkoyrityksen kanssa, ja hinta pumpataan ylös. Sopimushintojen erotus​ ​jää veroparatiisitileille, ja niistä varoista maksetaan​ ​virkamiesten lahjukset.)

Lumetusjärjestelmää myyvän yrityksen toimitusjohtaja on yllättynyt että maksajayritys on tutkinnan alaisena. Hälytyskellot eivät ole soineet.

Toimitujsjohtaja:
"Jos mä lähtisin utelemaan niin A) tämä ei kuulu sulle yhtään, B) jatketaanko kaupantekoa? Niin kauan kun me toimitaan Suomen lakien mukaan. Kun mä teen kaupat, sovitaan kauppakirjat, summat."

MOT:
"Kenen vastuulla on taistella rahanpesua vastaan?"

Tj:
"Hyvä kysymys. En katso olleeni osallisena rauhanpesussa."

Yrityksen toimitusjohtaja palaa asiaan myöhemmin sähköpostitse. Hän on selvittänyt kaupan välikäsiä. Vaikka ostaja on hiihtokeskus, välikätenä on toiminut Alkor-niminen yhtiö. Venäjän kaupparekisterin mukaan Alkor on autojen välittäjä.

Grafiikka:
Sähköpostiviesti:
Lumetusyrityksen toimitusjohtaja: Jos totta puhutaan, minun tapauksessa värinä alkoi siinä kohtaa kun sinä soitit.
Näin myöhemmin ajatellen olisi kenties ollut aihetta kysyä asiakkaalta mikä oli tämä firma joka maksun maksoi. Toki varmasti selitys olisi ollut valmiina. Minuun se olisi mennyt varmasti täydestä, kun ei ole juuri tiedossa mikä firma on pesukone ja mikä ei.

Pekka Vasara:
"Olis hyvä hyvä niin kuin pohdiskella sitä, ett minkä takia valtion yritys tai valtion kanssa läheisessä kanssakäymisessä oleva yritys haluaa tehdä maksusuoritukset veroparatiisin kautta, että silloin ei ainakaan pitäisi voida vedota siihen, että on niin hankalaa järjestää niitä maksuyhteyksiä siellä päin."

MOT:
"No mitä tämä kaikki kertoo näistä yrityksistä, onks ne ollut sinisilmäisiä?"

Pekka Vasara:
"Ainakin sellainen käsitys tuntuu, että bisnestä on haluttu tehdä ja ei ole kauheesti välitetty siitä, että kuinka se maksu on tehty. Siis lainsäädännön mukaan ei mitään semmoista velvoitetta oo, niin paljon tästä ilmiöstä tuotu esille ja siitä on keskusteltu että ainakin sen oman yrityksen niin kuin maineriskin ja juuri tän mahdollisen vahingonkorvausriskin takia niin tällaisia järjestelyitä ei varmaankaan niin kuin nykyään ehkä niin helposti pitäis tehdä kuin joitain kymmeniä vuosia sitten."

Tavoitimme listalta 15 yritystä. Niistä 11 oli valmiita selvittämään maksuja. Kaikissa tapauksissa yritysten mukaan oli kyse oikeista kaupoista. Vain Makita Oy oli saanut tietoa maksavien postilaatikkoyritysten nimistä. Muut suomalaisyritykset eivät niitä tunnistaneet. Suomalaispankit eivät ole ottaneet yhteyttä yrityksiin kyseisistä maksuista.

Suurin osa maksuista Suomeen on kulkenut Nordean kautta.

Grafiikka:
MAKSUT SUOMEEN
Nordea: 16 miljoonaa EUR
OP Pohjola: 1,5 miljoonaa EUR
Danske bank: noin 400 000 EUR
Skandinaviska enskilda: 400 000 EUR
Svenska handelsbanken: 300 000 EUR

MAKSUT YHTEENSÄ
Nordea: 50 miljoonaa EUR
Danske bank: 740 miljoonaa EUR

Käyn tapaamassa sekä OP Pohjolan että Danske bankin edustajia. He pitävät aineistoja hyvin kiinnostavina, mutta korostavat, että lain mukaan heillä on velvollisuus tunnistaa vain asiakas – ei maksajaa.

Pankkisalaisuuden takia he eivät voi kommentoida asiaa julkisesti.

Nordean edustajat eivät sen sijaan suostu edes taustatapaamiseen.

Grafiikka
Sähköpostiviesti:
”Materiaalin näyttäminen meille ei ole tässä oleellista, koska emme voi kuitenkaan kommentoida sitä mitenkään.”
Kati Tommiska, viestintäpäällikkö, Nordea

Pankeilla on velvollisuus ilmoittaa rahanpesuepäilyistä Keskusrikospoliisin rahanpesun selvityskeskukseen.

Suomen finanssivalvonta FIVA valvoo että pankit noudattavat rahanpesulakia.

Maarit Pihkala, johtava lakimies, Finanssivalvonta:
"Finanssisektorin on, on katsottu olevan erittäin keskeisessä roolissa, eräänlaisessa portinvartijan roolissa, koska hyvin paljon maksuliikennettä kulkee juuri niiden kautta. Ja, ja maksuthan on yleensä niitä, niitä keskeisiä, keskeisiä asioita, joita rahanpesussa käytetään."

Teemme testin. Tarkoituksena on tallettaa 1000 euroa käteistä tuttavan tilille.

Lauri Miettinen: "Haluan tallettaa 1000 euroa."
Nordean pankkivirkailija:"Käteistä?"
Lauri Miettinen: "Joo, käteistä."
Nordean pankkivirkailija: "Sitten mä joudun tekemään kysymyksiä."
Lauri Miettinen: "Miksi kysyt? Onko tämä nyt rahanpesun estämisen takia?"
Nordean pankkivirkailija: "Kyllä."

Lauri Miettinen:" Ei ne huolinut mun rahoja."
Minna Knus-Galán: "Ei vai? Mitä he kysyivät?"
Lauri Miettinen: ”Mikä on rahojen alkuperä? Mihin tarkoitukseen…. Onko kuittia."

Rahojen tallentaminen ei tavalliselta asiakkaalta suju noin vain. Pankki haluaa selvityksen rahojen alkuperästä ja siitä miksi ne talletetaan tilille.

Vaihdamme pankkia ja tiliä. Tällä kertaa haluamme tallettaa 1000 euroa tallettajan omalle tilille.

Lauri Miettinen: ”Haluaisin tallettaa 1000 euroa omalle tilille”.
OP Pohjolan pankkivirkailija: "Omalle tilille?"
Lauri Miettinen: "Joo."
OP Pohjolan pankkivirkailija: "Jess."

Lauri Miettinen: ”Eivät kysyneet mitään.”

Joissakin tapauksissa pankit myös kyselevät rahoista kun tallettaa käteistä omalle tilille. Tällä kertaa OP Pohjola ei kysellyt mitään.

Pankkien uteluille on selvä syy: laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Uusi tiukempi laki astuu voimaan kesällä. Silloin on odotettavissa vielä tarkempia selvityksiä asiakkailta.

Pankit eivät kuitenkaan halua kertoa koska ja missä tilanteissa lisäselvityksiä vaaditaan.

Maarit Pihkala, Finanssivalvonta:
"Vois ajatella, että pankkien olis parempi keskittyä suuriin teko… tekijöihin, eikä ihmetellä, miksi Matti Meikäläinen haluaa laittaa tuhat euroa tyttären tilille."
"Perustiedot on oltava kaikista asiakkaista. Eli silloin kun asiakassuhdetta perustetaan, niin, niin tietty, tietty käsitys asiakkaasta täytyy olla. Ja, ja sitten asiakassuhteen aikana, jos tiedot muuttuu, niitä on päivitettävä, mutta kysymykset on sääntelyn mukaan niin, niin esitettävä."

Olisiko suomalaisten pankkien hälytyskellojen pitänyt soida kun rahavirtoja tuli Trastan kaltaisesta pankista?

Sanita Jemberga, tutukiva toimittaja, Latvia:
"They must have known what the reputation of Trasta Commerce bank was. And it´s difficult for me to imagine that they would do banking with a bank they didn´t know."
(​Suomalaispankkien on täytyny​t ​tuntea Trasta-pankin maine.​ ​On vaikea uskoa, että suomalainen pankki työskentelisi tuntemattoman pankin kanssa.)

Roman Anin, tutkiva toimittaja,Venäjä:
"Every single bank in the world knows that an UK company with an account in a Latvian bank in 90 per cent is money laundering. It's so easy for the compliance department in the bank, to check whether the company exists or not, whether the company is dormant or not."
(​Kaikissa pankeissa tiedetään, että latvialaisen pankkitilin omistavista brittiyhtiöistä 90 prosenttia​ ​osallistuu rahanpesuun. Pankkien valvontaosastojen on helppo tarkistaa, onko jokin yritys oikeasti olemassa ​vai postilaatikkoyritys.)

Pekka Vasara, KRP:
"Pankkienhan täytyy tuntea vaan se Suomessa tapahtuva asiakkuussuhde, elikkä tän suomalaisyrityksen maksuliikenne ja jos sitten tän suomalaisen yrityksen maksuliikenne on sellainen, että sinne ulkomailta tulee maksuja eri puolilta niin tietysti olisi silloin mahdollisesti kysyttävä siltä yritykseltä, että kuinka paljon nää maksuliikenne muualta tapahtuvana kohdistuu siihen teidän myyntiinne vaikka Venäjälle ja pyrittävä sitä kautta ehkä selvittämään että oisko tää niin kuin jollain tavoin epäilyttävää tai ainakin epätavallista liiketoimintaa, jos huomattavan suuri osa maksuista tulee sitten ihan muualta kuin mihin ne tavarat on myyty."

Salassapitovelvollisuuden takia pankit eivät kerro ovatko he tehneet ilmoituksia Latviasta ja Moldovasta tulevista maksuista.

Kaksi Nordean asiakasta pistää silmään. Delawaren osavaltiossa rekisteröity Farrington Corporate Holdings sekä Quantum Developments Ltd, Seychelleiltä. Molemmat ovat pahamaineisia veroparatiiseja.

Pekka Vasara, KRP:
"Tämmöisen veroparatiisiyhtiöltä tulleen maksun suoritus veroparatiisiyhtiölle niin niin kukaan muu ei varmaankaan tuu siinä ees ees minkään näköistä lisäselvitystä tekemään, kuin se suomalainen pankki."

MOT:
"Ja se on tässä tapauksessa se on Nordea."

Pekka Vasara:
"Joo. Kyllä näyttää siltä, että Suomeenkin voidaan tällaisia aika suuria summia rahoja tuottaa, ilman että enempää ruvetaan kyselemään että mikä tässä liiketoimessa on niin kuin se peruste."