Hyppää pääsisältöön

Juntti, Hörhö ja Pöljä

Lomamatka 80-luvulle reunion kokouksessa Laila ja Jane pitelevät korviaan.
Lomamatka 80-luvulle reunion kokouksessa Laila ja Jane pitelevät korviaan. häpeissään

Asutko paikkakunnalla, jonka nimeä et kehtaa kertoa? Vai oletko erityisen ylpeä persoonallisesta ja mieleen jäävästä kotipaikkakuntasi nimestä?

Hyvä nimi on osuvasti paikkaa ja sen tarkoitusta kuvaava sekä mieleenjäävä. Nimen avulla on aikanaan merkitty kulkureittejä ja esimerkiksi eroteltu toisistaan hyödyllisiä ja hankalia paikkoja. Erikoinen nimi on saattanut kuvata paikan herättämiä tunteita ja ollut lisäksi tarttuva. Kuten Paskalampi, joita on Suomessa satoja. Monet nimet, jotka nykyihmisen korvaan vaikuttavat hävyttömiltä, eivät olleet alun perin tarkoitettu härskeiksi. Esimerkiksi alapää on jostain katsottuna alempana oleva paikka ja perä eli perse on viitannut paikkaan, joka on jonkun takana eli perällä.

Nuuksion kansallispuisto
Nuuksion kansallispuisto Kuva: Jouni Immonen / Yle espoo,Lenkkeily

Paikannimien tehtävänä on yksilöidä paikka. Alunperin niiden avulla kohde voitiin tunnistaa ulkonäön tai ominaisuuksien perusteella. Kulkemisen kannalta tärkeät paikat, kuten vesireitit, ovat saaneet nimensä ensimmäisinä. Esimerkiksi merkitykseltään hämärtynyt nimi Päijänne on Suomen vanhimpia paikannimiä.

Pilvinen päivä Päijänteellä
Pilvinen päivä Päijänteellä Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Päijänne,Jyväskylä,vesistöt,järvi,kesä,veneily,Pilvi,sää

Maanmittauslaitos aloitti sotien jälkeen 1940-luvulla suururakan maan 1600-luvulla käynnistyneen kartoituksen saattamiseksi ajantasalle. Kolutessaan korpimaita maanmittaajat törmäsivät mitä ihmeellisempiin ja siveettömimpiin paikannimiin, joista monia yritettiin Helsingin yliopistolla saattaa salonkikelpoisiksi – turhaan. Syrjäseuduilla nimet ovat kulkeneet perimätietona sukupolvelta toiselle. Tiedossa on, että Peräsuolijoki ei tarkoita peräsuolta, vaan että paikka on Suolijoen perä- eli takamaata.

Perinnäinen paikannimistö kertoo seudun menneisyydestä, kielestä ja kulttuurista. Nimet ovatkin historiamme vanhinta dokumenttiaineistoa, arvokasta kulttuuriperintöä. Ne ovat viesti menneestä tulevaan, pala paikallista kulttuuria ja historiaa. Siksi niitä ja niihin liittyviä tarinoita pitää arvostaa, suojella ja säilyttää. Kotimaisten kielten keskuksen Paikannimet - verkkonäyttelyn löydät täältä.

Kari Mikolan laatimia kartakkeita paikannimien sijottumisesta Suomessa
Kari Mikolan laatimia kartakkeita paikannimien sijottumisesta Suomessa Kuva: Metla / Kari Mikkola kartat,paikannimet,Metsäntutkimuslaitos,kartake

Luonnonvarakeskuksen tutkija, biologi Kari Mikkola kiinnostui jo lapsena kartoista. Niinpä oli luontevaa, että hän päästyään käsiksi Maanmittauslaitoksen nimitietokantoihin intoutui laatimaan erilaisia kartakkeita paikannimien perusteella. Kuten esimerkiksi Suomen kartta, johon on punaisella täplällä merkitty paikannimet, joissa on sana äijä ja sinisellä täplällä paikannimet, joissa on sana ukko.

Kari Mikkolan laatimia paikannimikartakkeita
Kari Mikkolan laatimia paikannimikartakkeita Kuva: Metsäntutkimuslaitos / Kari Mikkola Metsäntutkimuslaitos,Paikannimi,kartake

Paikkatietoanalyytikko Mikkolan kartakkeet osoittavat kuinka paljon tietoa paikannimiin on talletettu. Toivottavasti tulevaisuudessa tutkimukseen saataisiin mukaan myös kielitieteilijöitä ja historiantutkijoita. Paikkanimikartakkeissa esiin nousee suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten alueiden lisäksi erilaisia aika- ja kulttuurikerrostumia. Vanhimmat paikannimet on annettu jo kolme vuosituhatta sitten - ja kielellä, jota emme enää tunne. Ketkä olivat tätä tuntematonta kieltä puhuvat varhaiset suomalaiset?

Kuulijamme Risto Jalkanen oli törmännyt Mikkolan tutkimuksiin. Hän toivoi, että Aristoteleen kantapää tekisi aiheesta ohjelman. Pasi Heikura tarttui toiveeseen ja otti yhteyttä Mikkolaan. Jos haluat tietää esimerkiksi, miksi Ruotsi-alkuisia nimiä on eniten Itä-Suomessa, kuuntele ohjelma.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.