Hyppää pääsisältöön

Juntti, Hörhö ja Pöljä

Lomamatka 80-luvulle reunion kokouksessa Laila ja Jane pitelevät korviaan.
Lomamatka 80-luvulle reunion kokouksessa Laila ja Jane pitelevät korviaan. häpeissään

Asutko paikkakunnalla, jonka nimeä et kehtaa kertoa? Vai oletko erityisen ylpeä persoonallisesta ja mieleen jäävästä kotipaikkakuntasi nimestä?

Hyvä nimi on osuvasti paikkaa ja sen tarkoitusta kuvaava sekä mieleenjäävä. Nimen avulla on aikanaan merkitty kulkureittejä ja esimerkiksi eroteltu toisistaan hyödyllisiä ja hankalia paikkoja. Erikoinen nimi on saattanut kuvata paikan herättämiä tunteita ja ollut lisäksi tarttuva. Kuten Paskalampi, joita on Suomessa satoja. Monet nimet, jotka nykyihmisen korvaan vaikuttavat hävyttömiltä, eivät olleet alun perin tarkoitettu härskeiksi. Esimerkiksi alapää on jostain katsottuna alempana oleva paikka ja perä eli perse on viitannut paikkaan, joka on jonkun takana eli perällä.

Nuuksion kansallispuisto
Nuuksion kansallispuisto Kuva: Jouni Immonen / Yle espoo,Lenkkeily

Paikannimien tehtävänä on yksilöidä paikka. Alunperin niiden avulla kohde voitiin tunnistaa ulkonäön tai ominaisuuksien perusteella. Kulkemisen kannalta tärkeät paikat, kuten vesireitit, ovat saaneet nimensä ensimmäisinä. Esimerkiksi merkitykseltään hämärtynyt nimi Päijänne on Suomen vanhimpia paikannimiä.

Pilvinen päivä Päijänteellä
Pilvinen päivä Päijänteellä Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Päijänne,Jyväskylä,vesistöt,järvi,kesä,veneily,Pilvi,sää

Maanmittauslaitos aloitti sotien jälkeen 1940-luvulla suururakan maan 1600-luvulla käynnistyneen kartoituksen saattamiseksi ajantasalle. Kolutessaan korpimaita maanmittaajat törmäsivät mitä ihmeellisempiin ja siveettömimpiin paikannimiin, joista monia yritettiin Helsingin yliopistolla saattaa salonkikelpoisiksi – turhaan. Syrjäseuduilla nimet ovat kulkeneet perimätietona sukupolvelta toiselle. Tiedossa on, että Peräsuolijoki ei tarkoita peräsuolta, vaan että paikka on Suolijoen perä- eli takamaata.

Perinnäinen paikannimistö kertoo seudun menneisyydestä, kielestä ja kulttuurista. Nimet ovatkin historiamme vanhinta dokumenttiaineistoa, arvokasta kulttuuriperintöä. Ne ovat viesti menneestä tulevaan, pala paikallista kulttuuria ja historiaa. Siksi niitä ja niihin liittyviä tarinoita pitää arvostaa, suojella ja säilyttää. Kotimaisten kielten keskuksen Paikannimet - verkkonäyttelyn löydät täältä.

Kari Mikolan laatimia kartakkeita paikannimien sijottumisesta Suomessa
Kari Mikolan laatimia kartakkeita paikannimien sijottumisesta Suomessa Kuva: Metla / Kari Mikkola kartat,paikannimet,Metsäntutkimuslaitos,kartake

Luonnonvarakeskuksen tutkija, biologi Kari Mikkola kiinnostui jo lapsena kartoista. Niinpä oli luontevaa, että hän päästyään käsiksi Maanmittauslaitoksen nimitietokantoihin intoutui laatimaan erilaisia kartakkeita paikannimien perusteella. Kuten esimerkiksi Suomen kartta, johon on punaisella täplällä merkitty paikannimet, joissa on sana äijä ja sinisellä täplällä paikannimet, joissa on sana ukko.

Kari Mikkolan laatimia paikannimikartakkeita
Kari Mikkolan laatimia paikannimikartakkeita Kuva: Metsäntutkimuslaitos / Kari Mikkola Metsäntutkimuslaitos,Paikannimi,kartake

Paikkatietoanalyytikko Mikkolan kartakkeet osoittavat kuinka paljon tietoa paikannimiin on talletettu. Toivottavasti tulevaisuudessa tutkimukseen saataisiin mukaan myös kielitieteilijöitä ja historiantutkijoita. Paikkanimikartakkeissa esiin nousee suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten alueiden lisäksi erilaisia aika- ja kulttuurikerrostumia. Vanhimmat paikannimet on annettu jo kolme vuosituhatta sitten - ja kielellä, jota emme enää tunne. Ketkä olivat tätä tuntematonta kieltä puhuvat varhaiset suomalaiset?

Kuulijamme Risto Jalkanen oli törmännyt Mikkolan tutkimuksiin. Hän toivoi, että Aristoteleen kantapää tekisi aiheesta ohjelman. Pasi Heikura tarttui toiveeseen ja otti yhteyttä Mikkolaan. Jos haluat tietää esimerkiksi, miksi Ruotsi-alkuisia nimiä on eniten Itä-Suomessa, kuuntele ohjelma.

Kommentit
  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri