Johanna Vehkoo
Yle
Mitä haittaa siitä on, jos ihmiset jakavat valeuutisia Facebookissa? Onko sillä suurta merkitystä, jos joku uskoo sitkeästi vääräksi todistettuun tietoon? Valeuutisilla ja muulla väärällä tiedolla saattaa olla vakavia seurauksia tosielämässä. Valheenpaljastaja käy läpi neljästä eri maasta tapauksia, jotka osoittavat, miten disinformaatiolla voidaan manipuloida mieliä ja lietsoa väkivaltaa.
1. Intia: Whatsapp-viestit yllyttävät väkivaltaan
Intiassa huhut ja valeuutiset leviävät tyypillisesti älypuhelinten ja erityisesti Whatsapp-viestisovelluksen avulla.
Facebookin käyttö ei ole maassa aivan yhtä yleistä kuin Whatsappin, jossa ihmiset kuuluvat tyypillisesti useisiin ryhmiin pitääkseen yhteyttä perheenjäsenten ja tuttavien kanssa. Intia on Facebookin omistamalle Whatsappille maailman tärkein markkina: sovelluksella on maassa noin 160 miljoonaa käyttäjää.
Tietyissä Intian osissa viranomaiset ovat useita kertoja sulkeneet pääsyn internetiin estääkseen huhujen leviämisen.
Pahimmissa tapauksissa Whatsappin kautta levitetyt huhut ovat johtaneet levottomuuksiin, väkivaltaisiin yhteenottoihin ja kuolemantapauksiin.
Esimerkiksi Uttar Pradeshin maakunnassa jaettiin marraskuussa 2016 laajalti huhua, jonka mukaan suolavarastot olisivat ehtymässä ja suola loppumassa kaupoista. Kun väkijoukot ryntäsivät Kanpurin kaupungissa ostamaan suolaa, 52-vuotias nainen tuli työnnetyksi viemäriaukkoon. Hän kuoli välittömästi.
Helmikuussa 2015 Mumbain poliisi joutui rauhoittelemaan ihmisiä, jotka uskoivat, että kaupungissa oli liikkeellä naisista koostuva jengi, joka sieppasi lapsia. Paniikki oli lähtöisin kiertävistä Whatsapp-viesteistä.
Whatsappin kautta leviäviä huhuja on vaikeampi jäljittää kuin vaikkapa Twitterissä tai Facebookissa jaettuja. Syynä on se, ettei sovellus ole avoin, vaan viestejä lähetetään suljetuissa, korkeintaan 256 hengen ryhmissä. Kaikki viestit ovat kryptattuja eli salattuja.
Whatsappilla ei myöskään ole mitään suosittujen aiheiden listaa tai avointa hakutoimintoa.
Intiassa poliisi on pidättänyt useita Whatsapp-ryhmien hallinnoijia, vaikka he eivät pysty vaikuttamaan siihen, mitä kukin ryhmän jäsen kirjoittaa.
Viranomaiset ovat useita kertoja sulkeneet pääsyn internetiin tietyissä Intian osissa muun muassa estääkseen huhujen leviämisen.
2. Myanmar: Valeuutiset lietsovat muslimivihaa
Myanmarissa vain yhdellä prosentilla väestöstä oli pääsy internetiin ennen vuotta 2014. Maailmanpankin arvion mukaan nyt, vain kaksi vuotta myöhemmin, verkkoa käyttää joka viides myanmarilainen.
Verkon avautuminen ja sosiaalisen median käytön räjähdysmäinen kasvu ovat luoneet vapaan temmellyskentän myös valeuutisten ja vihan levittäjille. Uusien netinkäyttäjien on erityisen vaikea erottaa totuudenmukaista tietoa sepitteestä.
Uusien netinkäyttäjien on erityisen vaikea erottaa totuudenmukaista tietoa sepitteestä.
Rohingya-muslimien vainosta on uutisoitu paljon kansainvälisesti. Muslimivähemmistöä vastaan käydään verkossa jatkuvaa disinformaatiokampanjaa, joka perustuu muun muassa terrorismilla pelotteluun. Sosiaalisen median vihakampanjoilla on ollut seurauksia myös tosielämässä.
Esimerkiksi 2016 kesäkuussa yli 200-henkinen buddhalaisryhmä tuhosi koteja kylässä, johon oli Facebook-huhujen mukaan rakenteilla muslimikoulu. Yli 40 kyläläistä joutui pakenemaan kodeistaan.
3. Yhdysvallat: Salaliittoteorioilla on todellisia seurauksia oikeille ihmisille
Joulukuussa 2016 Comet Ping Pong -nimisen washingtonilaisen pizzerian asiakkaat kauhistuivat, kun sisään käveli mies kädessään rynnäkkökivääri.
Washington DC:n poliisiviranomaisten mukaan mies ampui yhden tai useampia laukauksia. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut välikohtauksessa. 28-vuotias hyökkääjä oli saapunut Pohjois-Carolinasta asti. Poliisi löysi ravintolasta vielä toisen aseen ja kolmannen miehen autosta.
Mies kertoi poliisille saapuneensa selvittämään internetistä lukemiaan salaliittoteorioita ja valeuutisia, joiden mukaan Comet Ping Pongin kellarissa toimisi Hillary Clintonin vaalitiimin pyörittämä pedofiilirinki. "Pizzagateksi" nimetty salaliittoteoria on esimerkki siitä, miten jopa epäuskottavimmilla ja hulluimmilla salaliittoteorioilla voi olla vakavia seurauksia todellisuudessa.
Ravintolan omistaja ja työntekijät sekä heidän lapsensa – ja jopa Cometin lähellä toimivat muut yritykset – ovat saaneet tappouhkauksia Pizzagateen uskovilta.
Salaliittoteoreetikot haastavat mielellään "virallisia kertomuksia" joukkoampumisista ja terroriteoista. Useimmiten salaliittoteoreetikon maailmassa nämä kääntyvät niin sanotuiksi "false flag -operaatioiksi", eli lavastetuiksi tapahtumiksi, joiden takana onkin oikeasti joku aivan muu kuin todellinen ampuja tai terroristi.
Yksi tällainen teoria koskee vuonna 2012 Connecticutissa tapahtunutta joukkomurhaa Sandy Hookin koulussa, jossa kuoli 20 lasta ja kuusi aikuista.
Edelleen Sandy Hookin lapsiuhrien vanhempia piinaavat ihmiset, jotka uskovat, ettei kukaan edes kuollut koulussa. Salaliittoteoreetikot ovat lähetelleet uhrien omaisille tappouhkauksia.
4. Saksa: Miten misinformaatio voi muuttaa yleistä mielipidettä
Saksa on ottanut ohjat käsiinsä taistelussa Facebookin valeuutisia vastaan. Maan hallitus on säätänyt lain, jonka mukaan Saksa voi langettaa 50 miljoonan euron sakon sosiaalisen median palvelulle, joka ei vuorokauden kuluessa poista haitallisia valeuutisia tai uhkaavaa sisältöä, kuten vihapuhetta. Laki astui voimaan 1.1.2018.
Saksassa valeuutisongelma onkin räjähtänyt käsiin. Erityisesti pakolaisia vastaan suunnatut huhut ja valeuutiset ovat Saksan sosiaalisessa mediassa päivittäinen riesa. Tämän sai tuta muun muassa syyrialaismies, joka otti itsestään ja Angela Merkelistä yhteiskuvan ja julkaisi sen Facebookissa.
Kuvaa levitettiin vale- ja vihasivustoilla muun muassa saatteella, jonka mukaan mies olisi ollut yksi Brysselin lentokentän terrori-iskun tekijöistä. Mies vaati oikeusteitse Facebookia poistamaan kaikki valeuutiset itsestään, mutta hävisi jutun.
Saksa voi langettaa 50 miljoonan euron sakon sosiaalisen median palvelulle, joka ei poista haitallisia valeuutisia tai uhkaavaa sisältöä.
Myös perinteinen media on lähtenyt mukaan huhumyllyyn: Saksan suurin sanomalehti Bild julkaisi helmikuussa 2017 jutun, jonka mukaan joukko arabimiehiä oli ahdistellut naisia frankfurtilaisessa ravintolassa uudenvuodenyönä.
Uutinen perustui ravintoloitsijan ja yhden “silminnäkijän” haastatteluihin. Paha vain, että he sattuivat valehtelemaan.
Poliisilta kesti kuitenkin peräti viikon tulla julkisuuteen kertomaan, että koko juttu oli sepitettä, eikä Frankfurtissa ollut tapahtunut mitään uutisessa kuvatun kaltaista. Bild pyysi lopulta anteeksi.
Valeuutisen Bildille syöttäneet henkilöt saivat kenties inspiraationsa Kölnistä, jossa todella tapahtui vuotta aikaisemmin naisten joukkoahdistelua uudenvuodenaattona. Poliisitutkintojen jälkeen uutisoitiin, että epäillyt olivat pääosin Algeriasta ja Marokosta aiemmin tulleita miehiä, jotka olivat päätyneet rikollisjengeihin.
Silti vahinko oli jo tapahtunut, ja tapahtumista syytettiin heti alussa juuri vuonna 2015 saapuneita pakolaisia. Saksalaisten asenteet turvapaikanhakijoita kohtaan kiristyivät.
Seitsemän misinformaation lajityyppiä
Viime aikojen keskustelu on keskittynyt valeuutisiin, mutta misinformaation kenttä on paljon monitahoisempi.
Misinformaatio on tahattomasti levitettyä väärää tietoa, kun taas disinformaatio on tahallisesti levitettyä väärää tietoa. Misinformaatiota käytetään tavallisesti kattokäsitteenä, kun puhutaan koko laajasta kentästä.
Tästä seitsemän kohdan luokittelusta on hyötyä mis- ja disinformaation tunnistamisessa.
1. Väärä yhteys
Kun esimerkiksi otsikko, kuva tai grafiikka eivät vastaa varsinaista sisältöä.
2. Väärä konteksti
Kun aitoa tietoa jaetaan harhaanjohtavalla saatteella, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
3. Manipuloitu sisältö
Kun aitoa (uutis-)sisältöä tai esimerkiksi valokuvia on muokattu harhaanjohtamistarkoituksessa.
4. Satiiri tai parodia
Kun sisältö saattaa hämätä ja jekuttaa, mutta sitä ei ole tehty vahingon tuottamiseksi.
5. Harhaanjohtava sisältö
Kun informaatiota käytetään harhaanjohtavasti ja tarkoitushakuisesti jotakin asiaa tai henkilöä vastaan.
6. Huijarisisältö
Kun lähteitä (esimerkiksi sitaatteja) on väärennetty.
7. Väärennetty sisältö
Täysin sepitettyä sisältöä, jonka tarkoitus on johtaa harhaan ja vahingoittaa.
Lähde: Claire Wardle / First Draft
Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.
Muokkaus 8.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
Muokkaus 25.5.2019: Päivitetty tieto vihapuhetta sosiaalisessa mediassa suitsivan lain voimaanastumisesta Saksassa.
