Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Pelkoa, inhoa ja väkivaltaa – eli miksi valeuutiset ovat oikeasti vaarallisia

Kuvakollaasi: Myanmar, Intia, poliisin piirittämä pizzeria
Disinformaatio ja valeuutiset voivat pahimmillaan manipuloida mieliä ja lietsoa jopa väkivaltaa. Kuvakollaasi: Myanmar, Intia, poliisin piirittämä pizzeria Kuva: Yle/Epa/CC/Ville Alijoki Valheenpaljastaja (artikkelisarja),Myanmar/Burma,Angela Merkel

Mitä haittaa siitä on, jos ihmiset jakavat valeuutisia Facebookissa? Onko sillä suurta merkitystä, jos joku uskoo sitkeästi vääräksi todistettuun tietoon? Valeuutisilla ja muulla väärällä tiedolla saattaa olla vakavia seurauksia tosielämässä. Valheenpaljastaja käy läpi neljästä eri maasta tapauksia, jotka osoittavat, miten disinformaatiolla voidaan manipuloida mieliä ja lietsoa väkivaltaa.

1. Intia: Whatsapp-viestit yllyttävät väkivaltaan

Intiassa huhut ja valeuutiset leviävät tyypillisesti älypuhelinten ja erityisesti Whatsapp-viestisovelluksen avulla.

Facebookin käyttö ei ole maassa aivan yhtä yleistä kuin Whatsappin, jossa ihmiset kuuluvat tyypillisesti useisiin ryhmiin pitääkseen yhteyttä perheenjäsenten ja tuttavien kanssa. Intia on Facebookin omistamalle Whatsappille maailman tärkein markkina: sovelluksella on maassa noin 160 miljoonaa käyttäjää.

Tietyissä Intian osissa viranomaiset ovat useita kertoja sulkeneet pääsyn internetiin estääkseen huhujen leviämisen.

Pahimmissa tapauksissa Whatsappin kautta levitetyt huhut ovat johtaneet levottomuuksiin, väkivaltaisiin yhteenottoihin ja kuolemantapauksiin.

Esimerkiksi Uttar Pradeshin maakunnassa jaettiin viime marraskuussa laajalti huhua, jonka mukaan suolavarastot olisivat ehtymässä ja suola loppumassa kaupoista. Kun väkijoukot ryntäsivät Kanpurin kaupungissa ostamaan suolaa, 52-vuotias nainen tuli työnnetyksi viemäriaukkoon. Hän kuoli välittömästi.

Helmikuussa 2015 Mumbain poliisi joutui rauhoittelemaan ihmisiä, jotka uskoivat, että kaupungissa oli liikkeellä naisista koostuva jengi, joka sieppasi lapsia. Paniikki oli lähtöisin kiertävistä Whatsapp-viesteistä.

Intia ja kohutotsikoita
Intiassa Whatsapp on valtavan suosittu, sovelluksella on maassa noin 160 miljoonaa käyttäjää. Intia ja kohutotsikoita Kuva: CC/Yle/Ville Alijoki Valheenpaljastaja (artikkelisarja),Intia,WhatsApp

Whatsappin kautta leviäviä huhuja on vaikeampi jäljittää kuin vaikkapa Twitterissä tai Facebookissa jaettuja. Syynä on se, ettei sovellus ole avoin, vaan viestejä lähetetään suljetuissa, korkeintaan 256 hengen ryhmissä. Kaikki viestit ovat kryptattuja eli salattuja.

Whatsappilla ei myöskään ole mitään suosittujen aiheiden listaa tai avointa hakutoimintoa.

Intiassa poliisi on pidättänyt useita Whatsapp-ryhmien hallinnoijia, vaikka he eivät pysty vaikuttamaan siihen, mitä kukin ryhmän jäsen kirjoittaa.

Viranomaiset ovat useita kertoja sulkeneet pääsyn internetiin tietyissä Intian osissa muun muassa estääkseen huhujen leviämisen.

2. Myanmar: Valeuutiset lietsovat muslimivihaa

Myanmarissa vain yhdellä prosentilla väestöstä oli pääsy internetiin ennen vuotta 2014. Maailmanpankin arvion mukaan nyt, vain kaksi vuotta myöhemmin, verkkoa käyttää joka viides myanmarilainen.

Verkon avautuminen ja sosiaalisen median käytön räjähdysmäinen kasvu ovat luoneet vapaan temmellyskentän myös valeuutisten ja vihan levittäjille. Uusien netinkäyttäjien on erityisen vaikea erottaa totuudenmukaista tietoa sepitteestä.

Uusien netinkäyttäjien on erityisen vaikea erottaa totuudenmukaista tietoa sepitteestä.

Rohingya-muslimien vainosta on uutisoitu paljon kansainvälisesti. Muslimivähemmistöä vastaan käydään verkossa jatkuvaa disinformaatiokampanjaa, joka perustuu muun muassa terrorismilla pelotteluun. Sosiaalisen median vihakampanjoilla on ollut seurauksia myös tosielämässä.

Esimerkiksi viime vuoden kesäkuussa yli 200-henkinen buddhalaisryhmä tuhosi koteja kylässä, johon oli Facebook-huhujen mukaan rakenteilla muslimikoulu. Yli 40 kyläläistä joutui pakenemaan kodeistaan.

3. Yhdysvallat: Salaliittoteorioilla on todellisia seurauksia oikeille ihmisille

Viime joulukuussa Comet Ping Pong -nimisen washingtonilaisen pizzerian asiakkaat kauhistuivat, kun sisään käveli mies kädessään rynnäkkökivääri.

Washington DC:n poliisiviranomaisten mukaan mies ampui yhden tai useampia laukauksia. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut välikohtauksessa. 28-vuotias hyökkääjä oli saapunut Pohjois-Carolinasta asti. Poliisi löysi ravintolasta vielä toisen aseen ja kolmannen miehen autosta.

Poliisi piirittää Comet Ping Pong -pizzeria Washingtonissa.
Salaliittoteorioihin uskonut asemies ammuskeli washingtonilaisessa pizzeriassa 2016 joulukuussa. Mies oli vakuuttunut valeuutisista, joiden mukaan ravintolan kellarissa toimisi Hillary Clintonin vaalitiimin pyörittämä pedofiilirinki. Poliisi piirittää Comet Ping Pong -pizzeria Washingtonissa. Kuva: EPA/Jim Lo Scalzo Washington (DC),pizzagate,piiritys

Mies kertoi poliisille saapuneensa selvittämään internetistä lukemiaan salaliittoteorioita ja valeuutisia, joiden mukaan Comet Ping Pongin kellarissa toimisi Hillary Clintonin vaalitiimin pyörittämä pedofiilirinki. "Pizzagateksi" nimetty salaliittoteoria on esimerkki siitä, miten jopa epäuskottavimmilla ja hulluimmilla salaliittoteorioilla voi olla vakavia seurauksia todellisuudessa.

Ravintolan omistaja ja työntekijät sekä heidän lapsensa – ja jopa Cometin lähellä toimivat muut yritykset – ovat saaneet tappouhkauksia Pizzagateen uskovilta.

Salaliittoteoreetikot haastavat mielellään "virallisia kertomuksia" joukkoampumisista ja terroriteoista. Useimmiten salaliittoteoreetikon maailmassa nämä kääntyvät niin sanotuiksi "false flag -operaatioiksi", eli lavastetuiksi tapahtumiksi, joiden takana onkin oikeasti joku aivan muu kuin todellinen ampuja tai terroristi.

Yksi tällainen teoria koskee vuonna 2012 Connecticutissa tapahtunutta joukkomurhaa Sandy Hookin koulussa, jossa kuoli 20 lasta ja kuusi aikuista.

Edelleen Sandy Hookin lapsiuhrien vanhempia piinaavat ihmiset, jotka uskovat, ettei kukaan edes kuollut koulussa. Salaliittoteoreetikot ovat lähetelleet uhrien omaisille tappouhkauksia.

4. Saksa: Miten misinformaatio voi muuttaa yleistä mielipidettä

Saksa on ottamassa ohjat käsiinsä taistelussa Facebookin valeuutisia vastaan. Maan hallitus on aikeissa säätää lain, jonka mukaan Saksa voi langettaa 50 miljoonan euron sakon sosiaalisen median palvelulle, joka ei vuorokauden kuluessa poista haitallisia valeuutisia tai uhkaavaa sisältöä, kuten vihapuhetta.

Saksassa valeuutisongelma onkin räjähtänyt käsiin. Erityisesti pakolaisia vastaan suunnatut huhut ja valeuutiset ovat Saksan sosiaalisessa mediassa päivittäinen riesa. Tämän sai tuta muun muassa syyrialaismies, joka otti itsestään ja Angela Merkelistä yhteiskuvan ja julkaisi sen Facebookissa.

Kuvaa levitettiin vale- ja vihasivustoilla muun muassa saatteella, jonka mukaan mies olisi ollut yksi Brysselin lentokentän terrori-iskun tekijöistä. Mies vaati oikeusteitse Facebookia poistamaan kaikki valeuutiset itsestään, mutta hävisi jutun.

Saksassa kaavaillaan lakia, jonka nojalla voisi langettaa 50 miljoonan euron sakon sosiaalisen median palvelulle, joka ei poista haitallisia valeuutisia tai uhkaavaa sisältöä.

Myös perinteinen media on lähtenyt mukaan huhumyllyyn: Saksan suurin sanomalehti Bild julkaisi helmikuussa jutun, jonka mukaan joukko arabimiehiä oli ahdistellut naisia frankfurtilaisessa ravintolassa uudenvuodenyönä.
Uutinen perustui ravintoloitsijan ja yhden “silminnäkijän” haastatteluihin. Paha vain, että he sattuivat valehtelemaan.

Poliisilta kesti kuitenkin peräti viikon tulla julkisuuteen kertomaan, että koko juttu oli sepitettä, eikä Frankfurtissa ollut tapahtunut mitään uutisessa kuvatun kaltaista. Bild pyysi lopulta anteeksi.

Valeuutisen Bildille syöttäneet henkilöt saivat kenties inspiraationsa Kölnistä, jossa todella tapahtui vuotta aikaisemmin naisten joukkoahdistelua uudenvuodenaattona. Poliisitutkintojen jälkeen uutisoitiin, että epäillyt olivat pääosin Algeriasta ja Marokosta aiemmin tulleita miehiä, jotka olivat päätyneet rikollisjengeihin.

Silti vahinko oli jo tapahtunut, ja tapahtumista syytettiin heti alussa juuri vuonna 2015 saapuneita pakolaisia. Saksalaisten asenteet turvapaikanhakijoita kohtaan kiristyivät.

Seitsemän misinformaation lajityyppiä

Viime aikojen keskustelu on keskittynyt valeuutisiin, mutta misinformaation kenttä on paljon monitahoisempi.

Misinformaatio on tahattomasti levitettyä väärää tietoa, kun taas disinformaatio on tahallisesti levitettyä väärää tietoa. Misinformaatiota käytetään tavallisesti kattokäsitteenä, kun puhutaan koko laajasta kentästä.

Tästä seitsemän kohdan luokittelusta on hyötyä mis- ja disinformaation tunnistamisessa.

1. Väärä yhteys

Kun esimerkiksi otsikko, kuva tai grafiikka eivät vastaa varsinaista sisältöä.

2. Väärä konteksti

Kun aitoa tietoa jaetaan harhaanjohtavalla saatteella, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

3. Manipuloitu sisältö

Kun aitoa (uutis-)sisältöä tai esimerkiksi valokuvia on muokattu harhaanjohtamistarkoituksessa.

4. Satiiri tai parodia

Kun sisältö saattaa hämätä ja jekuttaa, mutta sitä ei ole tehty vahingon tuottamiseksi.

5. Harhaanjohtava sisältö

Kun informaatiota käytetään harhaanjohtavasti ja tarkoitushakuisesti jotakin asiaa tai henkilöä vastaan.

6. Huijarisisältö

Kun lähteitä (esimerkiksi sitaatteja) on väärennetty.

7. Väärennetty sisältö

Täysin sepitettyä sisältöä, jonka tarkoitus on johtaa harhaan ja vahingoittaa.

Lähde: Claire Wardle / First Draft

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.