Vielä viime vuosisadan alussa kuukautisista ei puhuttu edes oman perheen tai läheisten ystävien kesken. Kuukautisten on ajateltu esimerkiksi puhdistavan naisen veren epäpuhtauksista. On myös uskottu, että kuukautiset voivat tarttua miehiin. Kuukautissuojia ei pitkään aikaan käytetty lainkaan, mutta nykyisin niiden ympärillä pyörii miljardibisnes.
Kuukautisiin on aikojen saatossa liittynyt paljon uskomuksia ja taikauskoa. Antiikin aikaan kreikkalainen lääkäri Hippokrates uskoi, että kuukautiset puhdistavat naisen veren epäpuhtauksista. Uskomus puhdistavasta ja ylimääräistä verta poistavasta vaikutuksesta oli vallalla aina 1700-luvulle asti. Verho ilmiön todellisen syyn ympäriltä alkoi raottua vasta 1800-luvulla, kun munasolun olemassaolo ymmärrettiin ja kuukautiset osattiin yhdistää munasarjoihin. Nämä uutiset eivät kuitenkaan tavoittaneet kaikkia, vaan vanhat uskomukset elivät kansan parissa omaa elämäänsä jopa 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.
Ei saunaan tai naimisiin kuukautisten aikana
Kansan parissa uskottiin myös esimerkiksi, että jos nainen oli vuotonsa aikaan tekemisissä miesväen kanssa, kuukautiset saattoivat tarttua mieheen. Saunoakaan ei sopinut, eikä etenkään naimisiinmeno kuukautisten aikaan tullut kyseeseen, sillä sen ajateltiin povaavan huonoa terveyttä koko loppuelämäksi.
Nykyään siteiden, tamponien ja kuukuppien vaikuttava kavalkadi pomppaa silmille tämän tästä sekä kauppojen hyllyillä että mediassa. Kuukautissuojien ympärillä pyöriikin valtaisa bisnes. Siteitä ja tamponeita on kuitenkin valmistettu kaupallisiin tarkoituksiin vasta verrattain vähän aikaa.
Kallen kauluksista kuukuppeihin – näin kuukautissiteet ovat kehittyneet:
1800-luvun alku
Suomessa, etenkin maaseudulla, oli vielä tavallista se, ettei kuukautissuojia käytetty lainkaan.
1900-luvun alku
Kun hygienia-aate valtasi alaa 1900-luvun alkupuolella, naiset alkoivat valmistaa terveyssiteitä itse virkkaamalla ja neulomalla. Myös vanhoja liinavaatteita hyödynnettiin. Puuvillaisten tai pellavaisten kangaspalojen väliin saatettiin laittaa täytteeksi selluloosavanua eli selstoffia.
Side pysyi paikallaan lanteille kiinnitettävän sidevyön avulla. Käyttökertojen välillä suojat pestiin käsin ja keitettiin lipeässä.
Kotitekoisia siteitä saatettiin myös ostaa, mikäli paikkakunnalla oli joku, joka niitä valmisti.
Häveliäisyyden vuoksi siteille keksittiin useita kiertoilmauksia, ja kodeissa saatettiin neuloa kaikessa hiljaisuudessa esimerkiksi imuliinoja, toptuukeja, kallen kauluksia tai linnunkiikkuja.
1920–1950 -luku
Terveyssiteiden teollinen valmistus alkoi kun ensimmäisen maailmansodan aikaan havaittiin, että selluloosa imee verta paremmin kuin aiemmin käytetyt kangasliinat. Ensimmäiset kaupalliset terveyssiteet tulivat markkinoille 1920-luvulla ja tamponit 1930-luvulla.
Kotitekoisia kuukautissuojia käytettiin kuitenkin melko yleisesti 1950-luvulle asti, sillä tehdasvalmisteiset siteet eivät miellyttäneet kaikkia eikä kaikilla ollut niihin varaa.
1970-luku
Tamponien julkikuva sai 1970-luvulla särön, kun tamponien käyttö yhdistettiin toksiseen sokkioireyhtymään: harvinaiseen, mahdollisesti kuolemaan johtavaan tautiin. Hetken aikaa ajateltiinkin, että kuukautisveren tulee saada valua pois vapaasti.
Toksisen sokkioireyhtymän aiheuttajaa ei edelleenkään ole tarkasti pystytty jäljittämään, mutta noin puolet tapauksista voidaan tutkimusten perusteella yhdistää tamponien käyttöön kuukautisten aikana. Oireyhtymä saattaa kuitenkin puhjeta myös lapsille, miehille ja naisille, joilla ei ole kuukautisia.
1980-luvulta tähän päivään
Vuosien saatossa kuukautissuojien käyttömukavuus on lisääntynyt huomattavasti, kun siteet ovat ohentuneet ja saaneet kuivemmalta tuntuvan pinnan.
Nykynainen voikin valita itselleen sopivimman suojan kymmenien tai jopa satojen terveyssiteiden joukosta. Myös tamponit ja kuukuppi helpottavat nykynaisen aktiivista elämää melkoisesti.
Lähteet:
Konola, Annikka 2009. VERELLÄ MERKITYT - Kuukautiskokemuksen kulttuurinen rakentuminen suomalaisten, vuosina 1959–1977 syntyneiden naisten kuukautiselämäkerroissa. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.
Paasio, Marja 2004. Pilvihin on piian nännit – Suomen kansan seksiperinteitä. Keuruu: Otava.
Sohlman, Annukka 2007. Linnunkiikut ja kallen kaulukset - Kotitekoiset kuukautissiteet 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.
