Hyppää pääsisältöön

Negatiivisesti ajatteleva kaipaa syliä

Negatiivisesti ajatteleva kaipaa syliä
Negatiivisesti ajatteleva kaipaa syliä Kuva: Yle, Annukka Palmén-Väisänen Akuutti (ohjelma)

Negatiivinen ajattelu syö sekä omaa elämää että parisuhdetta. Kun kaikki näyttää synkältä, on vaikea heittäytyä luottamaan. Pessimistin keho on koko ajan hälytystilassa ja hän on valmiina seuraavaan katastrofiin. Virheitä etsiessään pessimisti alkaa nähdä niitä kaikkialla.

Uhkien huomaaminen on ollut ihmisen evoluutiolle tärkeää. Nykyelämässä uhkakuvat siirtyvät usein arkeen. On nalkutusta, tyytymättömyyttä, syyttelyä. "Joo joo, vesilaskukin on taas maksamatta. Mähän sanoin, että tässä käy näin."

Negatiivisesti ajattelevan on vaikea heittäytyä parisuhteeseen ja tunteeseen. Hän on usein myös vaikea lähestyttävä ja jää siten helposti ilman sitä, mitä eniten tarvitsee: rakkautta, lämpöä. Armoa.

- Jatkuvalla kielteisten asioiden monitoroinnilla ja luetteloinnilla voi olla kielteisiä vaikutuksia parisuhteeseen. Negatiivisesti ajatteleva kuitenkin kaipaa syliä, hellyyttä ja rakkautta optimistiakin enemmän, toteavat Väestöliiton psykoterapeutti Anna Salmi ja Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen yksimielisesti.

Negatiivisessa ajattelussa on kyse uhkakuvista. Siitä, miten näkee maailman ja kohtaa pettymykset. Filosofi Alain de Bottonin kiteyttämä yltiöpessimisti herää joka aamu varmana siitä, että päivä menee pieleen - eikä koskaan pety.

- Pessimismiä pidetään luonteenpiirteenä ja sellaisena se on kohtuullisen pysyvä. Usein kyse on kuitenkin ajattelumalleista, ajattelun keskittymisestä negatiivisiin asioihin. Jos huomioi vain ne, maailma näyttää synkältä, sanoo Oulun yliopiston psykologian professori Mirka Hintsanen.

Nykykäsityksen mukaan kaikilla ihmisillä on kaikki persoonallisuudenpiirteet, mutta se, miten vahvana piirre henkilössä ilmenee, vaihtelee. Yksi näkee maailman vähän synkkänä, toinen aivan kamalana.

Pessimismin takana voi olla useita syitä. Eräitä sellaisia ovat opittu avuttomuus ja itseään vahingoittava strategia. Opittu avuttomuus voi syntyä, jos on joutunut pitkään elämään olosuhteissa, joissa ei ole voinut vaikuttaa asioihin. Lopulta ei edes yritä vaikuttaa. Itseään vahingoittava strategia tarkoittaa sitä, että ihminen järjestää itselleen syyn, jolla mahdollinen epäonnistuminen voidaan selittää. Usein tämä syy myös johtaa epäonnistumiseen. Ajattelumalli pohjaa käsitykseen, jossa epäonnistuminen on omaa huonoutta. Jotta sitä ei tarvitsisi kohdata, kehitetään avuksi itseaiheutettu syy. Epäonnistumisen voi näin laittaa itseaiheutetun asian syyksi, ei oman huonouden.

- Jos vaikka pelkää, että tentti menee huonosti, tekee tahallaan jotain, millä epäonnistumisen voi tarvittaessa selittää: jättää lukematta ja lähtee baariin kännäämään. Näin epäonnistumisen syyksi voi sanoa, että baarissa meni myöhään, ei ehtinyt lukea ja oli tenttipäivänä väsynyt. Tällaista ajattelutapaa ei välttämättä huomaa, se voi olla puolitiedostamaton, Hintsanen sanoo.

Jos negatiivinen ajattelu on niin kokonaisvaltaista, ettei pysty ollenkaan innostumaan asioista, rakastumaan tai heittäytymään tunteisiin, on Hintsasen mukaan kyse jo jostain muusta.

- Masennuksesta puhutaan, kun negatiivisten tunteiden määrä kohoaa ja huomio suuntautuu vain negatiiviseen. Tämän lisäksi kliiniseen masennukseen tosin kuuluu myös muita oireita. Usein masentunut jää murehtimaan asioita, Hintsanen sanoo.

Mikä sitten avuksi? Itsensä hyväksymisestä ja armollisesta suhtautumisesta on hyvä aloittaa.

- Jos olet kuopassa, älä jatka kaivamista. Suhtaudu hyväksyvästi omiin uhkakuviisi. Älä koeta torjua niitä, vaan hyväksy oma tunnekokemus. Tunnista myötätuntoisesti omat huolesi ja pelkosi, Salmi ja Vaaranen sanovat.