Hyppää pääsisältöön

Kansanmuusikko Noora Kauppila: "Kun tajusin, että en osaa vastata kysymyksiin suomalaisesta kansanmusiikista, muutin Kaustiselle."

Kansanmuusikko Noora Kauppila.
Kansanmuusikko Noora Kauppila. Kuva: Yle/Laila Kangas noora kauppila

"Viime kesänä asuin pari kuukautta pienessä kylässä Lapissa, mikä kosketti monin tavoin hiljaisuudellaan." Noora Kauppilan tie musiikkiopintoihin on käynyt kuvataiteen ja hoitoalan töiden kautta. Musiikkiharrastuksen aloittamisesta Noora kiittää mummiaan, joka oli suuri taiteen ystävä ja kansankynttilä, joka päätyi jatkosodan aikaan Karjalasta Pohjanmaalle

Kuka?

Olen Noora Kauppila, laulaja ja vapaa taiteilija. Olen syntynyt Oulussa 1988.

Mistä tulet?

Vartuin Oulussa, mistä suuntasin kuvataiteilijan tutkinnon ja hoitoalan töiden kautta musiikkiopintojen pariin. Vakavamman lauluharrastuksen aloitin parikymppisenä.

Sukuni on musikaalinen ja perheessäni on aina laulettu paljon, mutta olen ainut, joka on päätyntyt muusikon ammattiin.

Aikuistuttuani olen asunut usealla paikkakunnalla Suomessa. Elämä on kuljettanut opintojen ja töiden perässä mm. Raaheen, Sipooseen, Kaustiselle ja Kokkolaan. Raahessa opiskelin kuva-artesaanin tutkinnon ja Kaustiselle menin kansanopistoon perehtymään kansanmusiikkiin, mistä jatkoin Sibelius-Akatemiaan. Olen asunut Helsingissä nyt kuusi vuotta.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä tai inspiroiva?

Viime kesänä asuin pari kuukautta pienessä kylässä Lapissa, mikä kosketti monin tavoin hiljaisuudellaan. Löysin myös uudestaan suot ja rakastuin niiden rujon kauniiseen olemukseen. Luonto ylipäänsä on tärkeä ja saan siitä paljon voimaa ja inspiraatiota.

Musiikkiopinnot?

Ala-asteella kävin pari vuotta pianotunneilla, mutta pääasiassa soitin ja lauloin itsekseni. Teininä aloitin oboen soiton Oulun konservatoriossa ja jatkoin soittotunteja Raahen musiikkiopistossa. Laulutunneille päädyin kuitenkin vasta Helsingissä, mistä matka jatkui pikkuhiljaa ammattiopintojen pariin.

Kuka vaikutti siihen, että tulit aloittaneeksi musiikkiopinnot?

Musiikkiharrastuksen aloittamisesta saan kiittää mummiani. Hän oli suuri taiteen ystävä ja varsinainen kansankynttilä, joka päätyi jatkosodan aikaan Karjalasta Pohjanmaalle, kun koko Sortavalan opettajaseminaarin naisopiskelijat siirrettiin evakkoon Raaheen. Hän kannusti mm. pianon soittamisen pariin ja harrasti itse intohimoisesti käsitöitä ja kuvataidetta sekä arvosti suuresti kulttuuria.

Ensikosketuksen kansanmusiikkiin tarjosi teini-iässä puolestaan isän veli, joka soitatti minulle mongolialaista kurkkulaulua, saamelaista joikua ja Värttinää kotistudiossaan.

Olin Interrail reissulla Itä-Euroopassa, kun tajusin että en osaa vastata kysymyksiin suomalaisesta kansanmusiikista. Kotiin palattuani muutinkin sitten Kaustiselle ja sukelsin teemaan ihan kunnolla.

Mitä kaikkia soittimia soitat?

Laulajana käytän kehoa monipuolisesti projektin ja kokoonpanon luonteesta riippuen. Soitan myös pianoa ja kansanomaisia puhaltimia kuten paimensoittua sekä muutamia lyömäsoittimia.

Tärkeimmät opettajasi ja oppilaitokset?

Tärkeimpiä laulunopettajia Sibelius-Akatemiassa ovat olleet Meri Tiitola sekä Ritva Eerola. Merkittävä on ollut myös ensimmäinen kansanlaulunopettajani Salla Seppä. Hän kehotti minua hakemaan ammattiopintoihin ja kannusti sinnikkyyteen; esimerkiksi kun alkuvaiheessa meinasin turhautua runolaulun estetiikkaan.

Noora Kauppila ja Juuso Raunio esiintyvät Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 29.3.2017.
Noora Kauppila ja Juuso Raunio esiintyvät Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 29.3.2017. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen juuso raunio

Häämöttääkö valmistuminen?

Opiskelen ensimmäistä maisteri vuotta, joten valmistuminen ei ole vielä ajankohtainen mutta siintää horisontissa.

Lempisäveltäjä?

Lempisäveltäjää on mahdoton mainita, koska sytyn monenlaisesta musiikista. Perinteisesti kansanmusiikissa ei useinkaan ole säveltäjiä vaan musiikki on kulkeutunut ja muuntunut vuosisatojen läpi perintönä sukupolvelta toiselle. Muutamia klassikoita mainitakseni Arvo Pärt, Satie, Chopin.

Millainen musiikki vetoaa ja puhuttelee?

Musiikki ja tarinat jotka ovat kerrottu mieluummin silmille kuin korville, eivät koskaan kuole. Minulle musiikissa on tärkeää intentio ja intensiteetti, joka maagisella tavalla välittyy kuuntelijalle. Maailma on pullollaan todella hienoja musiikkitraditioita. Esimerkiksi mordvalaiset kuoroharmoniat viehättävät yhtä lailla kuin havaijilaisen nenähuilun soundi tai tahitilaiset rumputanssirytmit. Seikkailen siis fiiliksen ja tilanteen mukaan vaikkapa polveilevasta joiusta minimalistiseen teknoon ja elektroniseen popiin ja folkiin. Välillä on kiva kuunnella trip hopia tai kantelemusiikkia ja toisaalta haltioitua nykymusiikista.

Kaikkein kauneinta musiikkia taitaa kuitenkin lopulta olla hiljaisuus. Se sisältää mahdollisuuden kaikkeen.

Kuka on idolisi - tai taiteilija, jonka esitykset ja tulkinnat ovat tehneet voimakkaan vaikutuksen?

Lapsena voimakkaan vaikutuksen tekivät Vivaldi ja ranskalaiset impressionistit kuten Debussy ja Saint-Saens, koska heidän musiikkiaan kuullessani tunsin itseni vapaaksi. Esimerkiksi Björk on mielenkiintoinen artisti ja ihailen hänen dynaamisuuttaan ja kokonaisvaltaista otetta taiteeseen. Muistan myös ikuisesti sen hetken, kun kuulin ensimmäistä kertaa karjalaista äänellä itkua arkistonauhalta. Itkuperinne kuulosti silloin yhtä aikaa sekä surullista ja pelottavaa että eheyttävää ja lohdullista.

Harrastukset?

Harrastuksiini kuuluvat mm. luonnossa liikkuminen ja yin-jooga. Kehonhuolto on minulle laulajana osittain jo ihan työnkuvaan kuuluva välttämätön ihanuus ja tanssiminen on minulle tärkeää.

Harrastan Butoh-tanssia, joka on japanilainen performanssin muoto sekä tahitilaisia ja havaijilaisia kansantansseja. Liike ja musiikki ovat kautta aikojen kuulunut yhteen ja tanssiminen ja liikeimprovisaatio auttavat hahmottamaan musiikkia aivan eritasolla.

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?

Välillä mahtuu, välillä ei, mutta pyrin pitämään kiinni rauhallisista kävelylenkeistä metsässä tai meren rannalla ja ystävien tapaamisesta.

Mikä sinusta tulee isona?

Minusta tulee isona ryppyinen ja entistä kauniimpi.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?

Vaihtoehtoja varmasti olisi, mutta silloin en luultavasti olisi yhtä onnellinen. Tällä hetkellä koen vahvasti, että musiikki ja luova työskentely ovat omaa alaani. Ohjaan myös lauluryhmiä mm. muistisairaille ja lähitulevaisuudessa aion paneutua vielä syvemmin musiikkiterapiaan.

Entä muuta?

Intohimonani on ihmisääni ja suomalais-ugrilainen vanha perinne. Sen kokonaisvaltaisuus ja syvyys sekä tekstien aina ajankohtaiset teemat ovat maailma, jossa ei ole ääriviivaa ja se kiehtoo minua. Laulaminen ja musiikki ikään kuin pakottavat ihmisyyden äärelle, kuuntelemaan omaa olemusta ja kunnioittamaan elämää maapallolla.

Tavallaan perinteinen kansanmusiikki näyttäytyy minulle ikään kuin luonnollisena maisemana. Luonnossa ei ole roskaa, oikeaa ja väärää vaan jokaisen katkenneen oksan ja tipahtaneen lehden kuuluu olla osana isompaa kuvaa.

Vanhojen arkistonauhojen kautta musiikista kuuluvat rosoisuus, erilaiset pinnat ja mikrointervallit. Jokainen kappale on ajan kuva. Maailma ja päivittäinen äänimaisema on muuttunut vuosisatojen aikana niin valtavasti, että nykyihmisen on vaikea ymmärtää vanhaa estetiikkaa. Lopulta olemme vain mielikuvituksen varassa.

Kansanmusiikissa kiinnostavaa on myös tietty funktionaalisuus, se kuinka kaikki on syntynyt aina jonkin asian tarpeeseen ja jokapäiväiseen elämään. Yksi hyvä ei onneksi sulje pois toista. Populaarisuus ja viihde yhdistettynä perinteen jatkamiseen ja jakamiseen on parhaimmillaan upeaa.

Musiikki videolla on pätkä "Oi Mari sisarueni" -nimisestä morsiamen kylvetyslaulusta (inkeriläinen sävelmä, sanat Soikkolan kylästä). Esiintymässä Luineh-duo (Noora Kauppila & Juuso Raunio). Toimittajina Riikka Holopainen ja Janne Koskinen. Ohjaus Harri Anttila.

  • Seuraa Maj Lind -pianokilpailua 2017 Ylen kanavilla

    Seuraa kilpailu alusta loppuun 17.-31.8.2017.

    Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun Helsingissä 17.–31.8.2017. Voit seurata kilpailun alusta loppuun Ylen kanavilla, suorina lähetyksinä verkossa, koostelähetyksinä radiossa ja orkesterifinaalit suorina kaikissa välineissä.

  • Tärkeintä on persoonallinen soitto, sillä kiinalaisten pianistien kanssa ei voi kilpailla teknisessä osaamisessa

    Niklas Pokki on Ylen asiantuntija Maj Lind -pianokisassa.

    Pianisti ja pianopedagogi, musiikin tohtori Niklas Pokki tunnetaan väsymättömänä pianonmusiikin ja pianonsoiton edistäjänä Suomessa. Hänen vaikutuspiiriinsä kuuluvat mm. Mäntän musiikkijuhlat vuodesta 1999 lähtien, sekä vuonna 2013 perustettu Nuorten pianoakatemia, joka järjestää mestarikursseja nuorille pianisteille ympäri Suomea.

  • Laulaja Tii Niemelä 100 vuotta: "Päätin etten pelkää mitään tässä maailmassa"

    Sota opetti nuoren laulajattaren olemaan pelkäämättä.

    Tänä vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, myös laulaja Tii Niemelä viettää 100-vuotispäiväänsä. Kysymykseen korkean iän salaisuudesta Tii vastaa olleensa pienestä pitäen kova äkäpussi. Ex-puoliso, liedpianisti Pentti Koskimies on kuvannut hänen voimakasta sisäistä paloaan ja shamanistisia piirteitään. Tii kertoo myös sotakokemuksesta, jonka jälkeen hän lakkasi pelkäämästä.

  • Romeo ja Julia berliiniläisittäin

    Shakespearen draama ja sen monet säveltäjät.

    Ihanat nuoret näyttelijät olivat niin uskottavia rakastuessaan! Anja Lankinen huokaa nähtyään Berliinissä Romeon ja Julian. Kyse ei olekaan ihan tavallisesta Shakespearen näytelmästä, vaan nyt oli esityksessä mukana myös useiden eri säveltäjien Romeo ja Julia -musiikkia.