Hyppää pääsisältöön

Tinamusiikkia! Avaruusromua 2.4.2017

sulanutta tinaa (käsitelty kuva)
sulanutta tinaa (käsitelty kuva) sulanutta tinaa (käsitelty kuva)

Tina on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.

Merkki tulee latinankielen sanasta Stannum.

Ihminen on käyttänyt tinaa jo useita tuhansia vuosia. Monet metalliseokset sisältävät tinaa. Meille tutuin tinan seos on tinan ja kuparin seos eli pronssi.

Historiassa puhutaan rautakautta edeltäneestä pronssikaudesta. Pronssikauden esineissä oli paljon tinaa.

Tina on pehmeä ja helposti taottava metalli. Se ei reagoi veden eikä ilman kanssa eli se ei ruostu normaaleissa olosuhteissa.

Kiinnostavia faktoja tinasta:

Monille tina on tuttu uudenvuoden tinasta, jota valetaan aina uudenvuoden aattona. Todellisuudessa tuo uudenvuoden tinassa käytetty metalli ei ole oikeastaan tinaa, vaan lähinnä lyijyä.

Missä sitten on tinaa ja mihin sitä käytetään? Ehkä hieman yllättävä tieto on, että tinaa käytetään nykyään eniten juotostinassa.

Ainakin kaikki elektroniikkaa harrastaneet tuntevat juotostinan: se on sitä rullassa olevaa ohutta metallilankaa, jolla johtoja ja elektroniikan komponentteja liitetään yhteen. Mutta juotostina ei ole puhdasta tinaa, vaan se on tinan ja lyijyn sekoitusta. Tämä sekoitus tekee sen, että juotostina sulaa ja kovettuu sopivissa lämpötiloissa.

Yleisimpiä virheitä juotostinaa käytettäessä:

Toinen mainittava, mutta yhä vähentyvä tinan käyttökohde on tinapaperi. Nykyään alumiinifolio on pitkälti korvannut tinapaperin, koska sitä on edullisempi tuottaa. Säilyketölkkejä tehtiin ennen päällystämällä ohuesta teräksestä tehty tölkki tinalla, mutta nyt päällystämisessä käytetään terveyssyistä monesti muita materiaaleja.

Tina on suhteellisen harvinainen alkuaine tämän meidän maapallomme maaperässä. Kaiken kaikkiaan tinaa arvioidaan olevan noin 4 miljoonaa tonnia, ja sitä louhitaan joka vuosi noin 140 000 tonnia. Tällä hetkellä kilo puhdasta tinaa maksaa noin 18 euroa.

Lisää vielä kiinnostavampia faktoja tinasta:

Mitä tekemistä tinalla Avaruusromun kanssa? Mitä tekemistä tinalla on musiikin kanssa?

Yhteys on selvä, muttei aivan suora.

Sn (Stannum) on nimeltään miniatyyrisävellysten kokoelma, jolla on 52 elektronista tai elektroakustista esitystä. Käsitetaiteellinen kokonaisuus, vaikka onkin silkkaa musiikkia.

Mistä ihmeestä tällainen kokonaisuus on syntynyt? Idean takana on argentiinalaissyntyinen säveltäjä ja pianisti Juan María Solare.

Hän on korkeasti kouluttautunut klassisen musiikin ja nykymusiikin tuntija, säveltäjä ja esittäjä. Hän on tähän mennessä tehnyt yli 300 sävellystä ja ollut myös kirjallisesti aktiivinen: häneltä on julkaistu yli 200 artikkelia musiikista. Ja kuten arvaatte, hän on myös innostunut elektronisesta ja elektroakustisesta musiikista.

Kun hän täytti vuonna 2016 viisikymmentä vuotta, hän pyysi elektronisilta ystäviltään ympäri maailman lyhyttä sävellystä. Sävellyksiä tarvittiin viisikymmenvuotisjuhlan kunniaksi 50 kappaletta, ja kokonaisuuden alkuun ja loppuun päivänsankari itse sävelsi ikään kuin esipuheen ja jälkikirjoituksen. Näin syntyi kokoelma nimeltä Sn (Stannum) eli tina.

Ja miksi juuri tina? Siksi, että tina on alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä sijalla 50. Ja ehkä siksi, että tina ikään kuin symbolisesti kuvastaa musiikkia, joka sulaa ja yhdistyy muihin alkuaineisiin.

Kun Juan María Solarelta kysyttiin eräässä haastattelussa inspiraatiosta, hän sanoi sen olevan kaikkialla. ”Se on kaikkialla, jos olet siitä tietoinen ja valppaana”, hän sanoi. ”Mutta jos et ole valppaana, inspiraatio on jossakin muualla”.

Tällä kokoelmalla esiintyy kaikkiaan 51 säveltäjää, ja voisi sanoa: ympäri maailman. Säveltäjiä on esimerkiksi Englannista, Yhdysvalloista, Italiasta, Kanadasta, Meksikosta, Boliviasta, Espanjasta, Kreikasta, Sveitsistä, Solaren kotimaasta Argentiinasta, ja yllätys yllätys, myös yksi heistä on Suomesta!

AVARUUSROMUA 2.4.2017 - OHJELMAN MUSIIKKI:
Kaikki musiikki kokoelma-albumilta Sn (Stannum).
JUAN MARÍA SOLARE: Nun (1:38)
ASTA HYVÄRINEN: Turning of the Sun (1:28)
ADELE FRANGHIADI: Pentecontagon (1:12)
DAVID BOHN: Tin (1:18)
CHIN TING CHAN: Glass Fantasy (1:00)
KALA PIERSON: Glacial Trace (1:14)
BLAKE DeGRAW: Euclidian Mosquitoes (0:37)
RD WRAGGETT: Sol-itude (1:30)
FRANCISCO MASTUCCI: Diacronía (1:05)
PHILIP SCHUESSLER: Bicyclette etude number 3 (1:30)
LUIS CARLOS MARTÍNEZ WILDE: Silver White (0:51)
JOSEPH HASPER: Monday 7 am (1:14)
ALEJANDRO CANO PALOMO: Siesta en el jardin (1:30)
MICHAEL JAMES OLSON: Murmurs (1:16)
JUAN ANTONIO LLEÓ & CORO DELANTAL: Homenaje a 2 (1:23)
LUCA MITI: …para Juan María Solare (0:50)
LUIS MIHOVILCEVIC: Solaris 50 (1:15)
GONZALO BIFFARELLA: CIN (cu en) TA (0:37)
JOHN FRANEK: Le petite étain (1:28)
F.C.ZUKE: Mondschwarz (1:04)
SONIA MEGÍAS, MERCEDES LÓPEZ CABALLERO & ANA LÓPEZ CABALLERO: NAJ (2:03)
OLIVER SMITH: Ventilation (1:13)
PANAYIOTIS KOKORAS: Dreamcatcher (0:58)
DAVID R. PEOPLES: Tin Party (1:30)
DANIEL A. WALZER: Recalcitrance (1:30)
ROBIN JULIAN HEIFETZ: Jumpstart (0:59)
ALEJANDRO SILVA DIEZ: Delorean en Río (1:24)
LUIGI MORLEO: On Western Terror 2 (1:31)
MARK ELIOT JABOCS: Fusinus Stannum (1:22)
ERICH BARGANIER: One Minute on the Surface of the Sun (1:04)
BOB SIEBERT: Time Marches On (1:26)
JORGE EDUARDO GONZÁLES HERRERA: Cincuenta garzas (0:40)
PSYCHICEYECLIX: Sun Vs Saturn (1:14)
MASSIMO VARCHIONE: Nuovo Sole (1:40)
JUAN MARÍA SOLARE: Nice Noise (0:38)

BONUS!
Juan María Solaren elokuvamusiikkia:

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Levyjä soittava kone ja muita ihmeitä. Avaruusromua 18.6.2017

    Voiko levysotinta oikeasti käyttää soittimena?

    Levysoitin. Pyörivällä levylautasella, äänivarrella ja äänirasialla varustettu soitin, jolla soitetaan vinyylilevyjä. Sehän on sanamukaisesti soitin. Mutta entä kun sitä aletaan oikeasti käyttää soittimena? Siis ei normaaliin vinyylilevyjen soittamiseen, vaan instrumenttina. Sveitsiläinen Strotter Inst on soittanut levysoitinta jo yli 20 vuotta. Hän ei ole tiskijukka. Hän ei juurikaan soita äänilevyjä, vaan levysoitinta. Avaruusromussa myös musiikkia 8-bittisestä maailmasta, aikamatka syntesoijalla ja kolme mikrotonaalista tuubaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kukaan ei halunnut soittaa meidän kanssamme! Avaruusromua 11.6.2017

    Berliiniläinen nykymusiikkiorkesteri Kraftwerkin kimpussa.

    Soittajat vierastivat niitä kaikenlaisia häiriöääniä, kummallisia soundeja ja voimakkaita rytmejä, joista Kraftwerk rakensi musiikkinsa, muistelee yhtyeen perustaja Ralf Hütter. Entä kun berliiniläinen nykymusiikkiorkesteri kaivaa levyhyllystään unohtuneita Kraftwerkin vinyylilevyjä yli neljän vuosikymmenen takaa ja alkaa soittaa tuota outoa musiikkia? Avaruusromussa myös uusia ääniä Suomesta ja Amerikasta: Goamae, The Kolmas, Esa Ruoho ja The Greatest Hoax. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Erki Pärnoja - epäonnistuja

    Katso live: Late August

    Erki Pärnoja on kireä ja levoton tutkimusmatkailija, joka rakastaa epäonnistumisen riskiä. Lisäksi hän on Viron tunnetuimpia muusikkoja. Vieraana-sessiossa Pärnoja esittää uusitun version Late August -kappaleestaan. Live tallennettiin Tallinnan Telliskivessä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua