Hyppää pääsisältöön

Sanaristikko vs. räiskintäpeli

Pelaajia Dreamhack Open tapahtumassa.
Pelaajia Dreamhack Open tapahtumassa. Kuva: SVT / Yle / Ola Gerhardsson dreamhack dreamhack open

Kertooko lapsesi jumppaavansa aivojaan, kun yllätät hänet räiskimästä livesotapelissä, vaikka piti tehdä läksyjä? Meneekö selitys täydestä? Ehkä sen pitäisi.

Tutkijoiden mukaan toimintapelien pelaaminen parantaa tarkkaavaisuutta, havainnointia ja työmuistia. Sotapelien pelaajat osaavat myös tavallista paremmin suorittaa useaa tehtävää yhtä aikaa ja vaihtaa huomionsa nopeasti tehtävästä toiseen.

Hearthstone-korttipeli on suosittu myös kilpapelaajien keskuudessa
Hearthstone-korttipeli on suosittu myös kilpapelaajien keskuudessa Kuva: SETT.fi / Jussi Jääskeläinen hearthstone

Perinteisesti aivoja kehittävinä peleinä on pidetty ongelmanratkaisutaitoja, loogista ajattelua ja strategista ajattelua lisääviä opetuspelejä tai sanaristikoita. Niitä on tarjottu yhtälailla koulukypsyyden kehittämiseen kuin dementian ehkäisyyn.

Tutkimusten mukaan toimintapelit treenaavat aivoja kuitenkin paremmin kuin aivojumpaksi kehitetyt älypelit, koska jälkimmäiset suunnitellaan usein hidastempoisiksi päättelytehtäviksi. Toimintapeleissä sen sijaan on nopeasti liikkuvia kohteita. Ruudulla on runsaasti häiriötekijöitä ja turhia asioita, jotka vaativat pelaajalta jatkuvaa tarkkaavaisuutta sekä nopeita päätöksiä. Se on stressaavaa - ja siten myös aivoja kuormittavaa. Mutta eikö treenaamisen pidäkin olla?

Wii-pelikonsolilla pelataan viihdepeliä
Wii-pelikonsolilla pelataan viihdepeliä Kuva: Yle, Akuutti wii-pelikonsoli
Shakkilauta
Shakkilauta Kuva: Seppo Sarkkinen kielikurssi,Neil Hardwick

Kaikki toimintapelien pelaamisen vaikutukset eivät ole positiivisia. Runsas pelaaminen heikentää pitkäjänteisessä tehtävässä vaadittavaa keskittymiskykyä. Pelaamisen seurauksena voi ilmetä tavallista enemmän vaikeuksia keskittyä esimerkiksi kouluopetuksen kaltaisissa tilanteissa. Ja totta kai pelaaminen myös rasittaa aivoja. Pitää ottaa huomioon kokonaiskuormitus ja huolehtia, että voimia riittää myös opiskeluun ja muuhun vuorovaikutukseen.

Ehkä se lapsi kannattaa sittenkin houkutella välillä pelaamaan erä scrabblea tai shakkia, että hän oppisi kärsivällisyyttä ja sietämään hitautta. Kaikkien aivoille tekee myös hyvää ratkaista arvoituksia. Jos sudokut ja kuvaristikot eivät sytytä, kannattaa kokeilla piilosanaristikoita.

Piilosanaristikko näyttää aivan klassiselta sanaristikolta, mutta vihjeet eivät. Kukin vihjelause on ensilukemalta aivan mieletön, mutta lähemmässä tarkastelussa se sisältää viitteen sekä ratkaisusanan sisältöön, että sen rakenteeseen sanaleikin muodossa.

Piilosanan ratkaiseminen vaatii oivaltamista, kielitietoisuutta ja ajattelun notkeutta. Se tuottaa uskomattoman suurta tyydytystä sanaharrastajalle, kertoo Pentti Oskala, joka ehdotti piilosanaristikoita Aristoteleen kantapää -ohjelman aiheeksi.

Jos haluat tietää miten piilosanaristikot toimivat, kuuntele Aristoteleen kantapää: Mies, joka toi piilosanaristikot Suomeen. Pasi Heikura haastattelee ohjelmassa piilosanaristikkoharrastaja Risto Pitkästä.

Edit. Korjattu piilosanaristikoiden laatija Risto Pitkänen piilosanaristikkoharrastajaksi. Pitkänen teki 70-luvulla ensimmäiset suomenkieliset piilosanaristikot Suomen Kuvalehteen, sen jälkeen hän on keskittynyt ratkomaan niitä.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri