Hyppää pääsisältöön

Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

Sombrero-galaksi M 104
Sombrero-galaksi, M 104 Sombrero-galaksi M 104 Kuva: Hubble NASA ESA Sombrerogalaksi

Huhtikuun alussa iltalenkillä kannattaa vilkaista tähtitaivaalle etelälounaaseen. Siellä kellottelee yhäkin kuin talven jäänteenä Orionin hieno tiimalasikuvio kunnes se painuu taivaanrannan taakse eikä enää näy. Etelätaivaalla taas majailee uljas Leijona, ja siitä hiukan kaakkoon Neitsyen tähdistö, joka myöhemmin yöllä kiertää kohti etelää.

Neitsyen tähdistö leviää taivaalla laajalle alueelle. Jupiter-planeetta on huhtikuussa Neitsyen kirkkaimman tähden Spican lähellä, häiriten hiukan tähdistön hahmottamista. Kaksoistähti Spica sijaitsee noin 260 valovuoden päässä ja kuuluu tähtitaivaan kirkkaimpiin.

Neitsyen alueella on kiinnostavia kaukoputkikohteita

Neitsyen tähdistö on erinomainen kohde syvän taivaan harrastajille, jotka katselevat tähtitaivasta kaukoputkella ja ottavat valokuvia. Tähdistön alueella sijaitsee nimittäin Neitsyen galaksijoukko, joka sisältää suuren joukon galakseja. Sen keskus on noin 60 miljoonan valovuoden päässä

Neitsyt tähdistö
Neitsyen tähdistö Neitsyt tähdistö Kuva: YLE Minna Lusa Neitsyt

Yllä olevaan kuvaan on merkitty galaksijoukon Messier-kohteet M 87, M 90 ja M 59, mutta galakseja on siis iso pino lisää kyseisellä alueella.
M87 on eräs suurimmista tunnetuista galakseista ja voimakas radiolähde. Sen keskustasta sinkoaa avaruuteen elektroneja ja muita hiukkasia sisältävä suihku, jota ylläpitää galaksin keskustassa oleva jättimäinen musta aukko. Aukko on kooltaan peräti miljardeja auringonmassoja. Suihku näkyy alla olevassa kuvassa, jonka Hubble-avaruusteleskooppi on ottanut näkyvän valon alueella.

M 87 galaksi ja siitä virtaava suihku
M 87 galaksi ja siitä lähtevä hiukkassuihku M 87 galaksi ja siitä virtaava suihku Kuva: NASA Hubble Messier 87

Spiraaligalaksi M 90 kuuluu Neitsyen galaksijoukon kirkkaimpiin. M 59 puolestaan on elliptinen galaksi, jonka keskustassa piilottelee noin 270 miljoonan auringonmassainen musta aukko.

Jännittävä syvän taivaan kohde on Neitsyen alueella sijaitseva kierteisgalaksi M 104 eli kuuluisa Sombrero-galaksi. Nimi viittaa sen lierihattumaiseen kauniiseen ulkomuotoon. Galaksi sijaitsee 30 miljoonan valovuoden päässä. Sen keskustan musta aukko on miljardin auringonmassan luokkaa. Tähtitaivaalta Sombrero löytyy hyvällä kaukoputkella läheltä Spica-tähteä.

Käärmeenkantaja ja muita harvinaisuuksia piileskelee yötaivaalla

Puolen yön tietämissä matalalla etelän suunnassa ovat harvinaisemmat tähdistöt Malja ja Korppi, jotka näkyvät Suomessa keväisin aamuyöllä. Ne ovat himmeätähtisiä ja melko vaikeita erottaa läheltä taivaanrantaa.

Yöllä myös käärme luikertaa tähtitaivaalle nousten idästä. Käärme esiintyy taivaalla kahdessa osassa, Käärmeenpäänä ja Käärmeenhäntänä, ja ne tuo mukanaan Käärmeenkantaja, jonka jo Ptolemaios liitti 48 tähdistön luetteloonsa. Käärmeiset tähtikuviot löytyvät Neitsyestä itäkaakkoon, mutta ovat melko himmeätähtisiä ja matalalla, tarjoten hiukan haastetta etsijälle. Käärmeenkantajassa on useita syvän taivaan kaukoputkikohteita kuten avoimia ja pallomaisia tähtijoukkoja.

Tutut tähtikuviot Joutsen, Lyyra ja W:n muotoinen Kassiopeia ovat huhtikuussa melko korkealla pohjoisella taivaalla.

Planeettoja näkyy sekä ilta- että aamutaivaalla

Merkurius näkyy huhtikuun alussa auringonlaskun suunnassa, noin tunti auringonlaskun jälkeen. Planeetan näkee parhaiten paikasta, jossa näkyvyyttä riittää taivaanrantaan saakka. Planeetta katoaa Auringon suuntaan näkymättömiin puolentoista viikon kuluttua.

Melko himmeä, punertava Mars on alkuillasta länsiluoteessa, lähellä Härän Aldebaran-tähteä mutta painuu myöhemmin illalla taivaanrannan taakse. Huhtikuun 28. päivänä kapea kuunsirppi on lähellä Marsia.

Alkukuusta Jupiter on oppositiossa eli vastapäätä Aurinkoa ja vaeltaa yön aikana kaakon suunnalta lounaaseen. Varsin kirkkaana Jupiterin erottaa hyvin illalla matalalta eteläkaakosta.

Saturnus nousee aamuyöllä mutta pysyy melko matalalla Jousimiehen tähdistössä. Venuskin on siirtynyt aamutähdeksi ja löytyy kirkkaana matalalta auringonnousun suunnasta.

Lyridien tähdenlentoja on tulossa

Huhtikuussa tähtitaivaalla lentävät lyridit parin viikon ajan. Parven maksimi osuu huhtikuun 22. päivän aamuyöhön. Silloin on odotettavissa kymmenisen tähdenlentoa tunnissa. Koska lyridit lentävät Lyyran tähdistön suunnalta, tähdenlentoja voi parhaiten seurata aamuyön tunteina kun Lyyra on hyvin näkyvillä.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.