Hyppää pääsisältöön

Suomen hurjimmat kevätsäät

Lumipyry
Lunta, vettä, räntää - kaikki on keväällä mahdollista. Lumipyry Kuva: CC0 Public Domain Pixabay lumipyry

Kevät tulee joskus sellaisella ryminällä, että siltä on jopa suojauduttava. Vaikka kevätmyrskyt eivät ole tyypillinen sääilmiö, itsenäisen Suomen säähistoriaan mahtuu rajuja ukkosia, myrskytuulia ja vesistöjen tulvimista yli äyräiden.

Suuria kevättulvia ei koeta joka vuosi, mutta poikkeuksellisia tulvia on itsenäisyyden aikana koettu esimerkiksi vuosina 1953, 1966, 1984 ja 2000. Pohjanmaan lakeudet ovat tulvaherkkiä, ja vakuutusyhtiöt ovat joutuneet maksamaan tulvavahingoista miljoonakorvauksiakin. Rahallisesti kevät on dramaattisimmillaan siis Pohjanmaalla.

Jääpatojen räjäytykset ja silmänkantamattomiin ulottuva latomeri - keväällä kirjaimellisestikin - ovat tuttua uutiskuvastoa. Suomen säähistoriaa tutkineella tietokirjailija Markus Hotakaisella on myös henkilökohtainen muisto eräästä 1970-luvun tulvakeväästä.

– Meillä oli kesämökki Keski-Pohjanmaalla Halsualla. Penskana olin siellä kaiket kesät ja leikin kavereiden kanssa usein sotaa, kertoo Markus Hotakainen.

– Puusepän poikana tein pyssyt puusta, ja jokipenkalla sijainneen saunan alusta toimi asekätkönä. Siellä oli piilossa pari sylillistä puisia kivääreitä, pistooleja, miekkoja ja jousipyssyjä. Tulvien aikaan pellot olivat usein veden peitossa. Eräänä keväänä joki tulvi saunalle saakka. Kun sitten pääsimme mökille, kaikki puupyssyt olivat kadonneet tulvan mukana. Ilmeisesti järvelle saakka, koska ainuttakaan ei koskaan löytynyt, muistelee Hotakainen.

Tietokirjailija Markus Hotakainen
Tietokirjailija Markus Hotakainen Tietokirjailija Markus Hotakainen Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner tietokirjailija markus hotakainen

Suomen ympäristökeskus SYKE arvioi, että tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä kevättulvat aikaistuvat ja Pohjois-Lappia lukuunottamatta jopa pienenevät. Muutos riippuu vesistön sijainnista ja ominaisuuksista.

On sitä Helsingissäkin marssittu poplari jäässä

Kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Suomen kevätsäälle ovat tyypillisiä suuret lämpötilanvaihtelut, jolloin yö- ja päivälämpötilat saattavat liikkua vuorokauden aikana parikymmentä astetta molempiin suuntiin.

Esimerkkejä kevätsäiden ääripäistä löytyy erityisesti huhti-toukokuun vaihteesta. Itsenäisyyden ajan lämpimin huhtikuun päivä koettiin Jyväskylässä vuonna 27.4.1921, kun elohopea kipusi 25,5 asteeseen.

Viime vuosisadan kylmintä vappua vietettiin puolestaan Enontekiöllä -24,6 asteen pakkasessa vuonna 1971, mutta on sitä Helsingissäkin marssittu poplari jäässä. Vapunpäivänä vuonna 1935 Helsingissä oli -4,8 astetta.

Yhden salaman yllätyksiä

Salama
Kevätukkoset saattavat yllättää. Salama Kuva: CC0 Public Domain Pixabay Salama,salama

Äitienpäivää on totuttu viettämään vaihtelevassa säässä, ja vuonna 1995 juhlapäivästä teki ikimuistoisen Etelä-Suomea koetellut voimakas myräkkä. Takatalven sakea lumipyry sai aikaan liikennekaaoksen, tuuli puhalsi paikoin myrskylukemissa, kaatoi metsää, katkoi sähköjä eikä kuolonuhreiltakaan vältytty.

Ukkosia esiintyy yleensä harvakseltaan ennen toukokuuta, ja ne ovat tyypillisesti yhden salaman yllätyksiä esimerkiksi sankan lumisateen yhteydessä.

Poikkeuksiakin on. Markus Hotakainen kuvailee kirjassaan Alavilla mailla hallan vaara (2012), kuinka toukokuun alussa vuonna 1948 Suomea koetteli kaksi harvinaisen voimakasta ukonilmaa, joiden yhteydessä salamat tappoivat ihmisiä ja karjaa sekä polttivat rakennuksia.

Toinen harvinaisen raju toukokuun ukkonen koettiin 26.5.2003, jolloin Suomessa paikannettiin yli 19 000 salamaa vuorokauden aikana. Pohjanmaalla ja Koillismaalla rajuilma aiheutti kaatoi puita ja irrotti kattoja.

Kölivuoristo on aika hyvä suoja
Jäinen joki keväällä
Lumi ja jää hillitsevät myrskyjen syntyä keväisin. Jäinen joki keväällä Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner jäinen joki

Yksittäisistä rajuilmoista huolimatta myrskyt eivät ole suomalaisen kevään tunnusmerkkejä.

– Suomessa ja ylipäänsä näillä leveysasteilla oleellinen tekijä on kylmä talvi, maata peittävä lumi ja jäässä oleva meri. Myrskyt vaativat aikamoisia energiamääriä, ja kylmässä ilmanalassa sellaisia ei ole tarjolla, ei ainakaan kovin aikaisin keväällä, selittää Markus Hotakainen.

– Ja vaikka Pohjanmerellä riehuisi ankarakin myräkkä, joka suuntaisi kohti itää, Kölivuoristo on aika hyvä suoja, Hotakainen sanoo.

Ääri-ilmiöt yleistyvät ja voimistuvat
Syysmyrsky Särkkäniemellä Vuosaareen Uutelassa
Myrskyt yleistyvät, kun ilmasto lämpenee. Syysmyrsky Särkkäniemellä Vuosaareen Uutelassa Kuva: Kari Etelä myrsky

Tutkijat uskovat, että Suomen kevääseen kuuluvat tulevaisuudessakin kevättulvat, ukkoset, rankkasateet ja meren pysyminen sulana yhä pitempään.

– Ilmastomallien mukaan ääri-ilmiöt yleistyvät ja voimistuvat. Sateita voi tulla entistä enemmän ja ne voivat olla entistä rankempia. Toisaalta saattaa esiintyä pitkiä kuivuuskausia. Jos sellainen sattuu “sopivaan” ajankohtaan, seuraukset näkyvät luonnossa pahimmillaan koko kesän. Mallien ongelmana on se, että ne eivät välttämättä anna edes riittävän kauhistuttavaa kuvaa tulevasta, muistuttaa Markus Hotakainen.

Myrskyn jälkeen kaatuneita mäntyjä
Myrskyn jälkeen Myrskyn jälkeen kaatuneita mäntyjä Kuva: Yle / Risto Salovaara kaatuneita puita

Lue lisää:
Luonto-Suomessa puhutaan muuttuvasta keväästä 5.4.2017 klo 18.03
Tutkimus: Räjähtävät keväät venymässä vaisuiksi vähälumisten talvien vuoksi

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto