Hyppää pääsisältöön

Vammaisjätti toivoo jatkuvuutta

Rinnekoti Säätiön toimitusjohtaja Anu Kallio.
Rinnekoti Säätiön toimitusjohtaja Anu Kallio. Kuva: Yle, Antti Lempiäinen Rinnekoti-Säätiö,anu kallio

Kuntien rahoittama hoivabisnes on yksi tämän päivän kasvualoista. Yksityisillä toimijoilla on alalla erityisen vankka asema. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yksityiset yritykset tuottavat jo yli puolet Suomen hoivapalveluista. Yksi suurimmista palveluntuottajista on Rinnekoti Säätiö -konserni. Yhtiön toimitusjohtaja Anu Kallio perää vammaispalveluihin pitkäjänteisyyttä.

Suurimmat hoivayhtiöt kasvavat kovaa vauhtia. Talouselämä-lehden selvitysten mukaan 20 suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on kivunnut lähes 1,2 miljardiin euroon. Alan toimijat arvioivat kasvun pysyvän jatkossakin hurjana.

Useat isohkotkin hoivayritykset ovat säätiöiden tai järjestöjen omistamia. Järjestötaustaisilla yhtiöillä on vahva ote erityisesti vanhusten ja vammaisten asumisessa.

Talouselämän kartoituksen mukaan Suomen kuudenneksi suurin hoivayritys on Espoossa pääkonttoriaan pitävä Rinnekoti Säätiö -konserni. Säätiötaustaisen yhtiön toimitusjohtajana aloitti viime lokakuussa Anu Kallio.

”Säätiö on perustettu säätiökirjan tarkoituksen toteuttamista varten. Rinnekodilla se on palvelujen tuottaminen kehitysvammaisille ja kehitysvammaisten palveluiden sekä kehitysvammaisten asioiden hoitaminen sekä heidän puolestaan puhuminen.”

Maan suurin
palveluntuottaja

Rinnekoti Säätiö -konserni on Suomen suurin kehitysvammaisten palvelujen tuottaja. Yritys täyttää tänä vuonna pyöreät 90 vuotta.

”Meillä kaikki palveluntuotanto tapahtuu säätiön sisällä elinkeinotoimintana. Kiinteistöjen omistamista varten on osakeyhtiö, mutta itse palvelujen tuotanto tehdään säätiön sisällä elinkeinotoimintana”, toimitusjohtaja Anu Kallio kertoo.

Rinnekoti pyörittää noin 70 miljoonan euron suuruista liikevaihtoa. Konserni teki vuonna 2015 runsaan puolen miljoonan euron nettotuloksen. Henkilöstöä Rinnekodilla on noin 1 200 työntekijää.

Toimitusjohtaja Kallio korostaa Rinnekodin toiminnan yhteiskunnallista luonnetta: toiminnan tulos käytetään yhtiön kehittämiseen eikä sitä tavanomaisten yritysten tapaan palauteta omistajille.

”Haastavuuden tämänkaltaiseen liiketoimintaan tuo tämä erittäin haavoittuvainen ja hyvin yksilölliset tarpeet omaava asiakaskunta. Tämä kaikki asettaa tietysti huomattavia vaatimuksia meidän henkilökunnan osaamiselle ja asiantuntijuudelle.”

Sosiaalialalla yksityiset palvelut on perinteisesti tuotettu niin kutsutun kolmannen sektorin toimesta. Voittoa tavoitteleva yritystoiminta puuttui alalta vielä 1990-luvun puolivälissä lähes kokonaan. Vasta kunnallisten palvelujen laajan yksityistämisen seurauksena voittoa tavoitteleva yritystoiminta on kasvanut voimakkaasti myös sosiaalisektorilla. Yritykset tuottavat kaikista sosiaalipalveluista suuremman osan kuin terveydenhuollosta.

Rinnekoti Säätiön rakennus Espoossa.
Rinnekoti Säätiön rakennus Espoossa. Kuva: Yle, Antti Lempiäinen Rinnekoti-Säätiö,rinnekoti

Laitoksissa
vähemmistö vammaisista

Kehitysvammaisia on Suomessa noin 40 000. Valtaosa heistä hoidetaan nykyään muualla kuin varsinaisissa laitoksissa. Lapsuuden kodeissa vanhempien hoidettavana asuu 17 000 kehitysvammaista. Tavoitteena on lähivuosina saada mahdollisimman monelle heistä oma koti ja itsenäinen elämä.

”Koska asiakasmäärät ovat jokseenkin stabiileja – eli se yksi prosentti väestöstä – niin en usko, että meidän liiketoiminnan kokonaisvolyymissa voisi tapahtua mitään olennaista kasvua tai muutosta”, toimitusjohtaja Anu Kallio sanoo.

Rinnekoti tavoittelee 1–3 prosentin voittoa liikevaihdosta.

”Yleensä se riittää sitten siihen, että me pystymme ylläpitämään palvelutason ja kehittämään sekä varmistamaan henkilöstön osaamisen ja asiantuntijuuden.”

Järjestö- ja säätiöpohjaisten yritysten sijaan markkinoita ovat viime vuosina vallanneet yhtiöt, jotka yhä useammin ovat kansainvälisessä omistuksessa. Kansainvälisten hoivajättien rantautuminen Suomeen on merkinnyt paikallisten, pienten ja keskikokoisten firmojen kuihtumista ja katoamista. Rinnekoti Säätiössä kehitystä on seurattu ristiriitaisin miettein.

”Liekö tässä rynnimisessä taustalla sitten se, että resurssit hankinta- ja kilpailutusosaamiseen ovat ratkaisevasti paremmat näissä suurissa, pääomasijoittajataustaisissa yrityksissä. Ei varmastikaan ole kenenkään etu, jos meillä Suomessa jää vain muutama toimija sote-sektorille. Toisaalta on ymmärrettävää sekin, että juuri tällainen kasvava ja kehittyvä sektori tarvitsee paljon pääomia kehittyäkseen. Näitä pääomia ei aina ole riittävästi Suomesta löytynyt.”

”Kaikki päättyy
vuoteen 2019”

Tuleva sote-uudistus mietityttää Rinnekoti Säätiö -konsernin toimitusjohtajaa.

”Rinnekoti Säätiön haasteena tällä hetkellä on sama asia kuin kaikilla muillakin – eli tietynlainen näköalattomuus sotessa. Vuodessa 2019 näkyy tietynlainen epäjatkuvuuskohta. Tällä hetkellä oikeastaan tuntuu siltä, että kaikki päättyy vuoteen 2019”, Anu Kallio sanoo.

”Kehitysvammasektorin näkökulmasta soteen liittyvä keskustelu ja ne asiat, jotka nyt ovat pinnalla, liittyvät ällistyttävän paljon nimenomaan terveyspuoleen. Sosiaalipuoli tuppaa enemmän tai vähemmän unohtumaan. Kun ajatellaan kehitysvammasektoria, siellä olemme jo vuosikymmeniä toimineet eräänlaisessa integroidussa sote-maailmassa.”

Kallio uskoo, että alan yksityisten toimijoiden asema vahvistuu jatkossa entisestään.

”Sote todennäköisesti tuo tullessaan myös paljon pieniä, suhteellisen erikoistuneitakin palveluntuottajia. Varsinkin, jos pääsemme sellaisiin ratkaisuihin, että on esimerkiksi näitä maksuseteleitä tai muita sen tyyppisiä rahoitusmalleja.”

Vammaisjärjestöt ovat jo pitkään vaatineet, että hankintalain mukainen kilpailuttaminen tulisi vammaispalveluissa lopettaa.

”Elämänmittaisten palveluiden kilpailuttaminen säännöllisesti tuntuu aika erikoiselta idealta. Kyllä palvelut pitäisi pystyä takaamaan pitkäkestoisina ja tarvelähtöisinä asiakkaalle. Hankintalakihan tämän jatkuvan kilpailuttamisen on tuonut mukanaan. Tässä varmasti olisi lainsäätäjällekin pohdinnan paikka.”

MOT:n vammaispalvelupaketti

Ohjelman voi katsoa Yle Areenassa

Kehitysvammaisen arki: Toista maitolasia et saa

Puolueet MOT:lle: Vammaispalveluiden kilpailutus lopetettava

Puolueiden eduskuntaryhmien vastaukset MOT:n kyselyyn

Ministeri Lindström: Tieto kilpailutusten vaikutuksista puuttuu

Ohjelman käsikirjoitus

Kommentit