Hyppää pääsisältöön

Yöpetolinnut: Sarvipöllö

Sarvipöllö
Hornuggla

35–38 cm, 220–370 g

Vähän varista pienemmällä sarvipöllöllä on pitkät korvatupsut, jotka pöllö toisinaan laskostaa päänmyötäisiksi. Sarvipöllö on päältä ruskeanharmaa ja alta kellertävä, kauttaaltaan mustien väkäsmäisten viirujen kirjoma. Pyöreä naama ja silmät ovat oranssit, ja silmien välissä on valkoista. Lennossa siivet paljastuvat pitkiksi ja alta vaaleiksi. Soidinääni on hyvin matala, parin sekunnin välein toistuva puhallus ”huu, huu…”, varoitusääni haukkuva ”kvuek-kvuek…”.

Sarvipöllö pesii peltoaukeiden metsäsaarekkeissa ja reunametsissä, joista se löytää vanhoja variksen- tai harakanpesiä pesäpaikakseen. Se jahtaa myyriä ja muita pikkunisäkkäitä viljelmien ohella niityillä ja rantaluhdilla. Muuttajia ja talvehtijoita hakeutuu puistoihin ja kaupunkimetsiköihin. Soidinpuhalluksen ohella sarvipöllön elinpaikka paljastuu kesäöisin poikasten venytetyn, viheltävän kerjuuäänen perusteella.

Sarvipöllö pesii melko yleisenä viljelyseuduilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Valtaosa sarvipöllöistä muuttaa etelämmäs Eurooppaan syys-marraskuussa ja palaa maalis-huhtikuussa, mutta monet yksilöt jättäytyvät talveksi eteläisimpään Suomeen.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva:
Juha Laaksonen