Hyppää pääsisältöön

Mark Levengood: Käsitykseni Martti Lutherista muuttui tv-sarjan tekemisen myötä

Mark Levengood, kasvokuva
Mark Levengood, kasvokuva Kuva: Svenska Yle Mark Levengood

Sinä vuonna kun menin rippileirille, popyhtye Boney M oli kovassa huudossa. Kun hyvin luterilainen pappimme tajusi, että olin ottanut mukaani ”Mary’s Boy Child”-singlen, hänen partansa tärisi närkästyksestä. Puolustauduin sanomalla, että kappale oli itse asiassa kristillinen, mutta papin mielestä Herraamme ei ollut soveliasta ylistää moisten rytmien tahtiin.

Kaikki hauska on väärin

Muu rippikouluopetus perustui ajatukseen, että kaikki hauska on väärin. Vasta vakavamielisinä ja ilottomina olimme valmiit kohtaamaan vapahtajan tosiluterilaisessa konfirmaatiossa. Jos olisimme olleet vähänkään vastaanottavaisempia papin opetukselle, olisimme varmaan toivottaneet konfirmaatiossa tervetulleeksi sekä Jeesuksen että kuoleman. Mutta me olimme nuoria, meillä oli mukana matkalevysoitin ja älysimme pian, että kun pappi oli saanut unen päästä kiinni, kansankorkeakoulun kellarista raikuvat jumalattomat rytmit eivät herättäneet häntä.

Rippikuvassani minä hymyilen. Pappi ei.

Selviydyin rippikoulusta elämänhaluani kadottamatta, mutta monen muun tavoin olen aina yhdistänyt Martti Lutheriin sanat raskaus, velvollisuus, syyllisyys ja ilottomuus.

Tämän tv-sarjan tekemisen aikana lähes kaikki kuvitelmani ovat karisseet. Luther ei pyrkinyt ahdistamaan ihmistä – hän halusi päinvastoin vapauttaa meidät. Lutherin mukaan meillä on toki velvollisuus auttaa niitä jotka tarvitsevat apuamme, mutta hän tähdensi myös, miten tärkeää on iloita, nauttia, olla jouten ja katsella välillä kauniita naisia (minun toiveeseeni katsella välillä kauniita miehiä Luther olisi epäilemättä suhtautunut empivästi, mutta hänhän elikin keskiajalla).

Mark Levengood tintamareskin takana, esittää Martti Lutheria
Mark Levengood tintamareskin takana, esittää Martti Lutheria Kuva: FST Mark Levengood,Martti Luther,tintamareski

Luther olisi tanssinut kanssamme

Kimpaannuin toden teolla, kun tajusin, että Luther käytti virsitekstiensä levityksessä oman aikansa suosikkisävelmiä. Martilla oli siis korvaa svengaavalle musiikille! Kun älysin, että Boney M -singleni oli luterilaisempi kuin papin pitkäveteiset virret, mutisin itsekseni ”papinperkele!”, kunnes rauhoituin ja olin taas oma hurskas itseni.

Tämä työ on opettanut minulle, ettei Martti Luther maannut pimeässä kopperossa odottamassa kuolemaa. Ehei, hän tanssi meidän kanssamme kellarissa.

Martti Luther ei maannut pimeässä kopperossa odottamassa kuolemaa. Ehei, hän tanssi meidän kanssamme kellarissa.

Toivokaamme, että Martti Lutherin merkkivuosi pyyhkii pois vuosisatojen virhetulkinnat ja päästää esiin vapaamielisen, vallankumouksellisen,ajattelevan, tuntevan, rakastavan, kiukkuisen ja poikkeuksellisen rohkean Martti Lutherin. Hän oli ajattelussaan suurenmoinen ja antisemitismissään kammottava, eikä hän ymmärtänyt kapinoivia talonpoikaparkoja. Hän oli ihminen niin hyvässä kuin pahassa, ja hänen elämänsä on vaikuttanut meidän kaikkien elämään täällä Pohjolassa.

Martti Luther halusi vapauttaa ihmisen. Toivon, että tämä tv-sarja auttaa omalta osaltaan vapauttamaan Martti Lutherin.

Mark Levengood

4-osainen ohjelmasarja Mark ja Luther nähdään Yle Femillä neljänä peräkkäisenä sunnuntaina alkaen 2.4.2017 kello 19 ja on nähtävissä sen jälkeen Yle Areenassa. Levengood haastattelee vallan eliittiä, piispoja, teologeja, historioitsijoita ja kulttuurivaikuttajia Suomessa ja Ruotsissa. Vieraina ovat mm. entinen pääministeri Ingvar Carlsson, arkkipiispa Kari Mäkinen, historian professori Henrik Meinander sekä piispa Björn Vikström.

Muokattu 3.4.17: Viimeisen kappaleen sana vaihdettu Kuullaan -> nähdään.

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?