Ay-pomojen ryppyinen talokauppa: käsikirjoitus

Siikaranta oli rakennusliiton loma- ja kurssikeskus, joka myytiin vuonna 2015.

Jan Hänninen, hallituksen jäsen, Helsingin Muurarit:
"Aika käsittämätöntä, että tuon kokoinen maapläntti noin lähellä Helsinkiä lähtee tolla hinnalla."

Kauppa nostatti jälkikäteen myrskyn, johon on liittynyt tutkintapyyntö poliisille, toimitsijan potkut, hinnan salailua ja useita totuuksia siitä, kuinka kauppa oikeasti syntyi.

MOT:
"Olikse sitten sillä lailla, että se kauppa olisi toteutunut, vaikka Rakennusliitto ei ikinä olisi ostanutkaan Helmitornin kämppiä?"

Juha Björnman:
"Kyllä. "

MOT:
"Björnman sanoi minulle näin eilen."

Kyösi Suokas, varapuheenjohtaja, Rakennusliitto:
"No, eikä nyt varmaan sanonut. Höpön pöpö. Höpönpöpö toi koko juttu nyt. Nyt sä alat keksiä ihan omia juttujas."

MOT: Ay-pomojen ryppyinen talokauppa

Siikaranta sijaitsee Kirkkonummella, noin 30 kilometrin päässä Helsingistä. Vieressä on kuuluisa Nuuksion Kansallispuisto. Alue on suosittu retkeilykohde.

Nyt Rakennusliitto on vetäytynyt Siikarannasta. Luonnon helmassa toimi useita vuosikymmeniä rakennusliiton oma kansanopisto, Siikaranta-opisto. Lopetetun opiston paperit löytyvät nyt täältä Kansan arkistosta.

Siikarannassa oli olennaista luottamusmiesten koulutus.

Pekka Pättiniemi, rehtori 1981 – 1986, Siikaranta-opisto:
"Rehtorin päiväkirjoja, otetaan tosta tommonen."
"Esimerkiksi lakkoihin liittyen, kun se oli se iso kysymys, että pitää tietää, miten pitää lakkoon mennä."
"Tai jos mennään, niin miten siitä neuvotellaan ja kaikkee muuta niin ku lain mukaan tehdään.
"Myöhemmin sitten työnantajat totesivat, että tämä on aika hyvä juttu. Että rakennustyöläisten luottamushenkilöt rakennustyömailla ja tehtaissa ei nyt ihan aina ryhdy istuskelemaan heti kättelyssä, vaan katsotaan, mikä se tilanne oikeesti on."

MOT:
"Mitkä muut asiat olivat tärkeimpia taitoja mitä siellä opetettiin?"

Pekka Pättiniemi:
"Kirjoittamaan esimerkiksi. Tämmöisissä sihteerin hommissa täytyy tietää, miten pöytäkirja tehdään, ja miten...vähän miten niistä kantsii muotoilla."
"Silloin kun aloitettiin Siikaranta-opiston toimintaa, oli jonkin verran vielä niitä ihmisiä, jotka olivat käyneet kiertokoulua kolme vuotta, se oli koko koulutus. Voi olla, että kirjoittaminen esimerkiksi jää aika huteraksi."

Pättiniemi opetti Siikarannassa jo 70-luvulla. Kun Rakennusliitto hankki Siikarannan 60-luvulla, orasti vasemmiston ja ay-liikkeen mahtikausi. Joukkovoima jylläsi. Porvari nukkui yönsä huonosti ja välillä myös hiukan kadehti tovereita.

MOT:
"Mistä asti sinne tultiin näille kursseille?"

Pekka Pättiniemi:
"Niitä tuli ihan Pohjois-Lappia myöten. Kun ei muutenkaan kauheen paljon oltu totuttu matkoilemaan, se oli tietenkin elämys."

Siikarannan kaltaisille ay-liikkeen loma- ja kurssikeskuksille oli aikanaan tilausta. 60- ja 70-luvuilla lomat pidentyivät roimasti, mutta ainakaan kaikilla duunareilla ei ollut varaa omaan mökkiin saati ulkomaanmatkoihin.

MOT:
"Paraniko se elintaso tämän edunvalvontaosaamisen myötä?"

Pekka Pättiniemi:
"Ainakin materiaalinen elintaso näytti parantuvan, kun mä menin ja olin Siikarannassa rehtorina alkuvuodet, näytti et parkkipaikka oli täynnä Ladaa. Ja sitten kun mä lähdin pois 86 se oli täynnä Saabia."

Vuonna 2012 Siikaranta-opiston tarina päättyi. Silloin Rakennusliitto luopui opistonsa ylläpitoluvasta ja Siikaranta-opisto fuusioitui Kiljavan opiston kanssa. Kiljava on SAK-taustainen kansanopisto, joka sijaitsee Nurmijärvellä.

Siikarannan opiston lakkautus on aiheuttanut murinaa Rakennusliitossa.

Jan Hänninen, hallituksen jäsen, Helsingin Muurarit:
"Terve Harri, mitä isäntä?"

Harri Martikainen, puheenjohtaja, Helsingin Muurarit:
"Mitäs tässä, mitäs ukko itte?"

Jan Hänninen:
"Ei mittään. Keittiötä tehdään, purettu on mestat kohta valmiiksi. Ja illaksi pitäisi asukkaan saada jääkaappiin tavarat taas paikoilleen."

Helsingin Muurarien puheenjohtaja Harri Martikainen ei sulata opiston lakkautusta. Rakennusliiton johto on perustellut Siikarannan opistosta luopumista mm. sillä , että koulu oli kallis ylläpidettävä ja että jäsenkyselyissä enemmistö vastaajista halusi hajautettua koulutusta lähempää kotejaan Siikarannan sijasta.

Harri Martikainen, puheenjohtaja, Helsingin Muurarit:
"Samanlainen opetustarve on koko ajan käynnissä. Niitähän kuljetetaan siis kutenkin kaikkia näitä opetettavia myöskin ympäri Suomea paikasta toiseen."

Helsingin muurarit on Rakennusliiton osasto. Siikarannan opiston lakkautuksen jälkeen valtionosuuksia vastaavaan koulutukseen on leikattu.
Siikarannan lailla Suomesta on kadonnut 2000-luvulla muitakin kansanopistoja niin, että taustalla on taloudellisia syitä.

Opiston lakkautuksen jälkeen Siikarannassa toimi vielä Rakennusliiton hotelli, mutta Siikaranta tuotti tappiota liiton mukaan yli puoli miljoonaa euroa vuodessa. Rakennusliiton hallitus antoi vuoden 2015 syksyllä luvan myydä Siikaranta.

Kauppa toteutui melkein saman tien. Kriitikoiden mielestä myynti tehtiin ilman riittävää jäsenkeskustelua.

Harri Martikainen, puheenjohtaja, Helsingin Muurarit:
"Ilman muutahan tällaisessa tilanteessa se on niin suuri tila ja niin rakastettu paikka rakentajille, että tottakai tämmösen myyntikäsittely olisi pitänyt tehdä liittokokouksessa. "
"Liittokokous oli juuri hieman aikaisemmin silloin keväällä, tuota, kun tämä on syksyllä myyty. Ja liittokokouksessa tätä ei ole käsitelty ollenkaan."

Jan Hänninen, hallituksen jäsen, Helsingin Muurarit:
"Kyllä mää oon itse pitänyt sitä tärkeenä paikkana. Koulutuspaikkana ollut, ja sitten siellä on vietetty muurareiden kesäpäiviä. Siinä se on lähinnä ollut käytössä. Ja kun se on pääkaupunkiseudun lähellä, niin sinne on ollut helppo mennä."
"Tämmöisenä tavallisena duunarina, kun minä oon, ni mä en välttämättä ymmärrä näitä kaikkia asioita, mut kyl se silti mun mielestä ois asia, mikä pitäisi jäsenille kertoa avoimesti, et miten se asia tehdään ja miksi ollaan tehty näin."

Harri Martikainen, puheenjohtaja, Helsingin Muurarit:
"Ilman muuta olisi pitänyt osastotasolla keskustella, jokaisella osastolla ja myöskin liittokokouksessa, missä on kaikkien osastojen edustus, niin käydä se keskustelu ennen kuin tällaista myyntiä lähdetään tekemään."

Rakennusliiton sääntöjen mukaan liiton hallitus saa päättää omaisuuden myynnistä itse, kuten se tekikin. MOT:n saaman hallituksen pöytäkirjan mukaan Siikarannan myyntiin liittyy erikoinen piirre: Kauppahintaa ei haluttu julkistaa ostajan vaatimuksesta. Eihän tämmöinen onnistu kiinteistökaupassa, jossa hinta on julkinen tieto. Siikarannan hinta oli 1,45 miljoonaa euroa.

Grafiikka:
1,45 milj. €

Jan Hänninen, hallituksen jäsen, Helsingin Muurarit:
"Aika käsittämättömiä, et ton kokonen maapläntti noin lähellä Helsinkiä lähtee tolla hinnalla. Ja sit toisekseen se, kumminkin siihen kyseiseen päärakennukseen, on liiton hallituksen puheenjohtajan puheiden mukaan upotettu aika paljon vuosien aikana rahaa."

Siikarannan ostaja kehui heti kaupan jälkeen kiinteistön kuntoa Länsiväylä-lehden haastattelussa. Puolellatoista miljoonalla eurolla Siikarannan ostaja sai kiinteistökokonaisuuden, johon kuuluu kauppakirjan mukaan noin 17 hehtaaria maata ja yli 7000 neliötä rakennuksia.

Grafiikka:
Siikaranta, 16,9 ha maata, 7500 m2 rakennuksia

Kaupalle on kiintoisa vertailukohta. Vastarannalta myytiin viisi vuotta aiemmin vastaavantyyppinen, Keskon K-Instituuttina tunnettu koulutus- ja majoituskiinteistökokonaisuus – hinta oli 3,8 miljoonaa euroa, vaikka hehtaarit ja rakennusten neliöt jäivät Siikarannasta.

Grafiikka:
Siikaranta, 16,9 ha maata, 7500 m2 rakennuksia
K-Instituutti, 3,79 milj. €, 14,2 ha maata, 6500 m2 rakennuksia

Hintojen vertailu samankaan järven vastarannoilla on kuitenkin vaikeaa, koska kyse on hyvin ainutlaatuisista kohteista.

Elias Rantapuska, apulaisprofessori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu:
"Uniikkikohteessa, on sitten kyse viinistä, kiinteistöstä, taide-esineestä ihan mistä vaan, niiden haaste on nimenomaan se, kun ne on ainutlaatuisia, niin sit siellä on yleensä hyvin vähän myyjiä eli se yksi myyjä ja hyvin vähän ostajia, saattaa olla nolla ostaa tai muutama ostaja, ja sit käsitykset arvosta voivat olla hyvin erilaisia."
"Niitten arvon määrittäminen on vaikeeta, niissä on paljon isompi haarukka kuin bulkissa."

Siikarantakauppa on kuohuttanut rakennusliittoa. Helsingin muurarien syyskokous antoi vuoden 2016 marraskuussa epäluottamuslauseen Takennusliiton puheenjohtajille ja hallitukselle mm. Siikarannan kaupan toteuttamisesta.

Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen ja varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan mielestä epäluottamuslause sisälsi kunnianloukkauksen.
He tekivät vuoden 2016 joulukuussa poliisille tutkintapyynnön Martikaisesta, muurarien puheenjohtajasta.

Tutkintapyynnössä Rakennusliiton johto väläytti, että Martikaiselta vaaditaan mahdollisesti 100 000 euron korvausta ja liiton johto uhkasi tutkinnan laajentamista muihinkin muurareihin tarpeen vaatiessa.

Harri Martikainen, puheenjohtaja, Helsingin Muurarit:
"No, ainakin se tuntuu siltä, että mistähän se mahtaa syntyä tai olla tämä peruste siihen 100 000 korvauksiin. Ja ennen kaikkea, kun se levitetään vielä rakennusliiton hallitukselle, ja koko henkilökunnalle ja valtuustolle, eli lähes 200 ihmiselle."

Martikainen julkaisi tutkintapyynnön Facebookissa.

Harri Martikainen:
"Se oli sen vuoksi sieltä, että tämmönen 200 ihmistä pystyy sitä muokkaamaan ties minkä muotoisia kertomuksia, että sieltä sai käydä lukemassa kokonaan sen kaikki totuuden."
"Tästä olen saanut virkavallalta puhelimitse tiedon, että tämä tukintapyyntö on sitten jätetty sikseen, että se ei etene."

Helsingin Syyttäjänvirasto vahvistaa, että tutkinta on päättynyt. Kuumaan Rakennusliitto-soppaan kuuluu sellainenkin mauste, että muurarijohtaja Martikainen sai potkut rakennusliiton toimitsijan tehtävistä kesäkuussa 2016.

Harri Martikainen:
"Minulle työsuhteen purkamispaperiin ilmoitettiin, että työnantajan tahallinen vahingoittaminen, työtoverin kunnian loukkaaminen ja asiaton käytös toimitsijalle."
"No ainakaan minun mielestäni ne kaikki perusteet ei täyty. Että asiaton käytös toimitsijallehan tulee kirosanan puitteissa, että eihän se ihan aina asiallista ole. Mutta kyllä minä nyt en kenenkään työtoverin kunniaa loukannut. Enkä varmasti työnantajaani tahallisesti vahingoittanut."

MOT:
"Aiotko riitauttaa sen työsuhteen purkamisen?"

Harri Martikainen:
"Ilman muuta riitautan, sehän on riitautettu jo."

Harri Martikainen yritti viime tammikuussa saada koolle ylimääräisen Rakennusliiton liittovaltuuston kokouksen.
Vaatimuksen takana oli Martikaisen mukaan kahdeksan liittovaltuuston jäsenen antamat valtakirjat.

Kokouksen asialistalla piti olla mm. Siikarannan kauppa. Ylimääräistä kokousta ei ole kuitenkaan järjestetty. Martikaisen mukaan syyksi ilmoitettiin, ettei ylimääräistä kokousta voi vaatia valtakirjoilla.

Jotkut rakennusliiton hallitusjäsenet antavat ymmärtää, että Siikaranta-metelissä olisi kyse yhden miehen eli Martikaisen vastaiskusta omiin potkuihinsa – Martikainen sanoo itse kiinnostuneensa kaupasta jo ennen potkuja.

Harri Martikainen:
"Kyllä se alkoi siitä syyskoukouksesta eteenpäin tietyllä vauhdilla tai ajatukselle, että kyllä kaivan sen esille, ja osasto halusi sitä. Sitä halusi muutkin muurariosastot että se asia kaivallaan, ei vain Helsingin muurarit."

MOT:
"Kiinnostuksesi tutkia tätä Siikaranta-kauppaa ei johdu siitä, että työsuhteesi purettiin, niinkö?"

Harri Martikainen:
"Kyllä, kyllä tämä oli suurin periaate, että mä tuin muurareita tässä Siikarannan näissä asioissa aivan täysin."

Rakennusliiton johdon tekemä tutkintapyyntö on mielenkiintoinen myös siksi, että siinä selostetaan Siikaranta-kaupan yksityiskohtia.
Tutkintapyynnön mukaan kyse oli vaihtokaupasta. Pähkinänkuoressa niin, että Rakennusliitto luopui Siikarannan maista ja taloista sekä Siikarannassa majoitusta hoitaneesta hotelliyhtiö RL-lomasta ja sai tilalle kerrostalohuoneistoja.

Grafiikka:
Siikaranta, RL-loma, huoneistot

Rakennusliitto sai myös autotalliosakkeita. Rakennusliitolle myydyt huoneistot löytyvät täältä, Helsingin Itäkeskuksen tornitalosta. Talossa oli aiemmin toimistoja. Talo on tullut tutuksi ay-liikkeen epäonnisena sijoituskohteena, jossa osakkaina ovat olleet mm. Metalliliitto, Työväen Urheiluliitto ja SAK.

Matti Tukiainen, johtaja, SAK:
"Se oli silloin 1980-luvulla ihan tämmöinen sijoituskohde, siihen aikaan oli aika paljon tämmöisiä toimistohotellihankkeita, ja tämä oli sellainen ja se katsottiin silloin järkeväksi sijoituskohteeksi."
"Kyllä se silloin 80-luvulla ihan kohtuullisen hyvin toimi ja tuotti, mutta sitten kun 90-luvun lama tuli, niin sen jälkeen ehkä siinäkin oli vähän niin, että Itäkeskus alueena ei ollut enää kiinnostava ja muutenkin tällaiset toimistohotellit eivät menestyneet samalla lailla, se alkoi hiipua, eli tyhjiäkin tiloja oli."
"Ehkä se oli niin, että tarjonta oli enemmän kuin kysyntää."

MOT:
"Minkä takia SAK halusi luopua osuudestaan tässä tornitalossa?"

Matti Tukiainen, johtaja, SAK:
"No ihan siitä syystä, että se ei ollut sijoituskohteena kauhean onnistunut ja sitten kun tämä ostaja, mahdollinen ostaja oli kiinnostunut tekemään siihen asuntoja, niin nähtiin että tämä on myöskin järkevää siinä mielessä, että asunnoista Helsingissä on kova pula."

Tavoittamamme tornitalon entiset osakkaat kertovat, että he luopuivat tornitalon omistuksistaan noin kolme vuotta sitten. Kauppoja oli tekemässä liikemies ja kiinteistöjärjestelyjen osaaja Juha Björnman. Kauppojen jälkeen tornitalo muutettiin asunnoiksi.

Juha Björnman:
"Toimistorakennuksia kun Helsingissä on noin miljoonan neliötä ylimääräistä, niin täytyy katsoa, jos se saneeraus tehdään, miten se rahoitetaan, miten se sijoitus saadaan takaisin."
"Tässä tapauksessa tarjontaa on liian paljon, joten johtopäätös oli helppo, tehdään asuntoja, pieniä asuntoja koska niitä tarvitaan."

Björnman on sama henkilö, joka osti Siikarannan kiinteistöt rakennusliitolta syksyllä 2015. Rakennusliitolla ja Björnmanilla oli tosin jo aiempi yhteys suunnilleen niiltä ajoilta, kun tornitalon remonttia aloiteltiin. Björnman oli kuultavana kaavoituksen tehostamista vuonna 2014 pohtineessa työryhmässä, jossa olivat mukana mm. SAK ja Rakennusliitto.

Tornitalon jalostuksessa Björnmanin liikekumppanina oli kiinteistöneuvos Heikki Vaiste. Lehtijussa parin vuoden takaa häntä luonnehditaan suorapuheiseksi turkulaiseksi supervaikuttajaksi, joka on tehnyt miljoonien eurojen arvosta kiinteistö- ja yrityskauppoja.

Tornitalon remontti valmistui vuonna 2015. Tornitalo on nyt asunto-osakeyhtiö Helsingin Helmitorni.

Palataanpa vielä Rakennusliiton tekemään tutkintapyyntöön. Tutkintapyynnön mukaan Rakennusliitto myi Siikarannan ja hotelliyhtiön näin: Kauppa tehtiin vaihtokauppana niin, että ostaja antoi Rakennusliitolle kauppahintana 10 asuinhuoneistoa ja ravintolahuoneiston.

Asuntoja siirtyi oikeasti 11. Siikarannan ostaja Björnman sanoo, että kyse ei ollut vaihtokaupasta eikä hän vaihtokauppaa vaatinut.

Juha Björnman:
"Mä maksoin sen omalta tililtäni. Mä en myynyt Helmitornin osakkeita. Mä en omista Helmitornin osakkeita."

MOT:
"Sä kuitenkin vakuutat sen, että ostit sen RL-Loman ja sitten sen kiinteistökokonaisuuden Siikarannasta, nii sä et millään tavalla sitonut sitä siihen, että Rakennusliitto sit ostaa niitä kämppiä Helmitornista?"

Juha Björnman:
"Ei mulla ole edes mandaattia sitoa tollasta."

MOT:
"Olikse sitten silleen, että se kauppa olisi toteutunut, vaikkei se Rakennusliitto ikinä olisi ostanutkaan Helmitornin kämppiä?"

Juha Björnman:
"Kyllä."

Selostan Rakennusliiton johdolle äskeisen keskustelun Björnmanin kanssa siitä, että Björnman ei olisikaan vaatinut vastakauppoja.

Kyösti Suokas, varapuheenjohtaja, Rakennusliitto:
"Höpön pöpö. Höpönpöpöä toi koko juttu nyt. Nyt sä alat keksiä ihan omia juttujas."

MOT:
"Björnman sanoi minulle näin eilen."

Kyösti Suokas:
"No, eikä nyt varmaan oo sanonut. Nyt täytyy, tuota, kyllä sanoa, että nyt tuli ihan, ihan outo juttu, koska me nimenomaan vaihdettiin…kaupan edellytys oli, että ostetaan niitä, tuota, hänen osakkeitansa, ja siitä sitten Siikaranta pantiin menemään sille."
"Ja Markku Koskinen, meidän talouspäällikkö, nää kaupat on tehnyt, että soitapa hänelle."

Markku Koskinen, entinen talouspäällikkö, Rakennusliitto:
"Sillä tavalla käytiin se keskustelu siinä hengessä, että me tulemme ostamaan ne osakkeet sieltä."

MOT:
"Joo, mutta Björnman sanoo, että hän ei sitä vaatinut, että pitää tehdä vastakauppoja tornitalosta."

Markku Koskinen:
"Munhan on mahdoton mennä hänen…en mä jaksa muistaa niin tarkasti, että siinä olisi puhuttu vaatimisesta tai semmoisesta."

MOT:
"Esiteltiinkö tää Rakennusliiton hallitukselle sillä tavalla, että tässä tää vastakauppa ei ole mikään ehdoton edellytys?"

Markku Koskinen:
"Ei esitelty sillä tavalla, kyllä se esiteltiin sillä tavalla, että me myymme ja ostamme. Onko sillä merkitystä, että tuota oliko se Björnmannin ehtona vai ei ollu. En mää sitä oikein ymmärrä tuota sun kysymyksenasettelua."

MOT:
"Jos se vastakauppa sieltä tornitalosta ei ollut mikään pakollinen ehto sille, että Siikaranta saadaan myytyä, niin siitä seuraa se kysymys, miksi Rakennusliitto sitten halusi ostaa sieltä tornitalosta näitä."

Markku Koskinen:
"No me haluttiin ostaa varmaan sen takia, kun meillä on ylimääräistä rahaa, joka...haettiin sijoituskohdetta."

MOT:
"Pidettiinkö sitä sitten hyvänä sijoituksena näille rahoille mitä saatiin?"

Markku Koskinen:
"No hyvänä ja hyvänä, mutta sijoituksena kuitenkin. Eli saatiin miinusmerkkinen kassavirta vaihdettua positiiviseksi kassavirraksi, tämä on niin kuin homman juoni kokonaisuudessaan."

Kun pyrin selvittämään yhä perinpohjaisemmin Siikarannan myyntiä, rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi perui jo sovitun tv-haastattelun ja Juha Björnman jätti väliin sovitun tapaamisen. Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas myös varoitti mahdollisista jälkiseurauksista, jos teemme kaupoista jutun.

Olisimme halunneet kysyä kameran kanssa tarkemmin mm. siitä, miksi Rakennusliitto halusi sijoittaa Siikarannasta saadut rahat juuri Helsingin Itäkeskuksen tornitaloon, jos muutkin vaihtoehdot olivat mahdollisia.

Rakennusliitto sanoo vuokranneensa tornitalosta ostamansa asunnot. Tornitalosta tarjotaan vuokrakaksioita suunnilleen samaan hintaan tai jonkin verran halvemmalla verrattuna koko Helsingin keskivuokriin uusissa vuokrasopimuksissa.

Yläkerrosten kaksioita on kaupiteltu viime aikoina noin 6000 euron neliöhintaan. Asunnot eivät ole käyneet kaupaksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoden maaliskuussa, yli vuosi talon remontin valmistumisen jälkeen reilu neljäsosa kaikista huoneistoista oli myymättä.

MOT:
"Siikaranta-opisto fuusioitiin Kiljavaan ja se paikkakin on sieltä myyty. Miltäs tää on sinun mielestä tuntunu?"

Pekka Pättiniemi, rehtori 1981 – 1986, Siikaranta-opisto:
"No, mä oikeestaan en edes tiennyt asiasta ennen kuin tota tossa kevät-kesällä nyt menin sinne, tai kesällä kuitenkin."
"Ja yhtäkkiä kävi ilmi, et ei tää ookkaa enää Siikaranta-opisto, vaan että tää on tää uusi omistaja siellä ja. No, ei se mitään. Puhuttiin, ni saatiin ihan ilmatteeks kahvitki."
"En nyt sellasta ajattele, et kaikki paikat pitäis olla aina olemassa, niin ku sellaisena, että... ja mä en pysty arvioimaan ihan oikeestikkaan sitä, ku mä en tiedä paljon siel kävi opiskelijoita tai muita."

Rakennusliiton johdon tekemän tutkintapyynnön mukaan Siikarannan kiinteistöt ja hotelliyhtiö RL-loma vaihdettiin huoneistoihin.
Liiton johdon mukaan järjestelyistä on kolme kauppakirjaa.

Grafiikka:
Siikaranta, RL-Loma, huoneistot

Rakennusliitto ei halunnut näyttää hotelliyhtiötä ja huoneistoja koskevia kauppakirjoja. Kaksi rakennusliiton hallituksen jäsentä sanoo, että ainakaan kaikkia kauppakirjoja ei olisi esitelty rakennusliiton hallituksellekaan, vaikka se on kaupat hyväksynyt.

Hannu Glad, hallituksen jäsen, Rakennusliitto:
"Suoranaisesti ei näytetty kauppakirjaa, kyllä näin pitää paikkansa."

Myöhemmin Glad sanoo, että hallitus olisikin nähnyt kauppakirjat. Samaan aikaan keskustelu Rakennusliiton hallituksen kanssa vaikeutuu.

MOT:
"Minua kiinnostaisi tietää, että onko hallituksen jäsenet ne joskus nähnyt ne varsinaiset kauppakirjat?"

Esko Huhtala, hallituksen jäsen, Rakennusliitto:
"Jaa, mites mää vastaisin, mä en vastaa mittään."

MOT:
"Onko tämä niin arka asia vai mikä siinä sitte?"

Esko Huhtala:
"On."

Timo Niemelä, hallituksen jäsen, Rakennusliitto:
"Mä en nytte rupea kommentoimaan toimittajille sen kummemmin."

Timo Tuominen, hallituksen jäsen, Rakennusliitto:
"Se ei oikeestaan kuulu… me selvitellään sitä omassa pesässä ny..niin kattellaan sitten."

Antti Uusimaa, hallituksen jäsen, Rakennusliitto:
"En mie sano mitään."

MOT:
"Miks te sitten haluatte vaieta?"

Esko Huhtala, hallituksen jäsen, Rakennusliitto:
"No se on semmoinen ihmeellinen juttu, et ei siinä ole mittään vääryyttä."

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan kauppakirjat ovat olleet hallituksen saatavilla ja kauppa tehtiin lain ja liiton sääntöjen mukaan. Kauppakirjat laatinut asianajotoimisto kirjoitti Rakennusliiton pyynnöstä vielä vakuutuksen siitä, että myynnissä ei havaittu mitään poikkeuksellista.

Harri Martikainen, puheenjohtaja, Helsingin Muurarit:
"Kyllähän me se viedään aivan automaattisesti sitten tietysti normaaliin liittovaltuuston kokoukseen päätettäväksi tälläiset asiat, mitä Rakennusliiton puheenjohtajisto on tehnyt. Ja mitä Rakennusliiton hallitus on tehnyt."

Jan Hänninen, hallituksen jäsen, Helsingin Muurarit:
"Et kyl se niin kun... Jos me toimitaan avoimesti, niin ku meidän pitää ammattiyhdistyksenä toimia tässä maassa avoimesti, ni tä-, sillon oltais toimittu avoimesti, ni mitään tämmösiä ongelmia ei ois koskaan tullu. Ei siinä niin kun sen kummosempaa oo."
"Kyl tätä pitää vielä vähän niin ku selvittää tätä juttuu, ennen ku kahvit juodaan tän asian päälle."