Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Vuodet sumussa

Erica Etholén-Urbán sai väärän mielenterveysdiagnoosin, Päivi Rissanen väitteli tohtoriksi omasta sairaustarinastaan. Vieraana myös psykiatri Jorma Oksanen.
Erica Etholén-Urbán, Anne Flinkkilä, Jorma Oksanen ja Päivi Rissanen keskustelevat mielenterveydestä. Erica Etholén-Urbán sai väärän mielenterveysdiagnoosin, Päivi Rissanen väitteli tohtoriksi omasta sairaustarinastaan. Vieraana myös psykiatri Jorma Oksanen. yle tv1

TV1 keskiviikkona 5.4.2017 klo 22.00 - 22.40, uusinta lauantaina 8.4 klo 17.10 ja sunnuntaina 9.4 klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Inhimillisessä tekijässä pohditaan mielenterveyttä ja väärien diagnoosien mahdollisuutta. Luokanopettaja Erica Etholén-Urbán eli viis vuotta väärän mielenterveysdiagnoosin kanssa ja jäi pahaan koukkuun rauhoittavien ja unilääkkeiden kanssa. Nyt hän on onnellisesti naimisissa ja odottaa ensimmäistä lastaan syntyväksi hetkenä minä hyvänsä.

Tutkija Päivi Rissanen kiersi vuosia psykiatrisia sairaaloita lähestulkoon toivottoman tapauksen maineessa, kuntoutui ja väitteli tohtoriksi omasta sairaus- ja hoitotarinastaan.

Millaiset askeleet, oivallukset ja tuki ovat tuoneet heidät tähän päivään? Pohtimassa on myös kokenut psykiatri, ylilääkäri Jorman Oksanen.

Missä viipyy uusi alku?

Erica kertoo olleensa onnellinen, mutta äärimmäisen herkkä lapsi, joka sai raivokohtauksia ja alkoi pitää itseään hankalana ihmisenä. Syömishäiriöt ja ihmissuhdeongelmat kasaantuivat ja lopulta parikymppisenä hänellä todettiin olevan epävakaa persoonallisuus.

Unelmatyö opettajana osoittautui kuitenkin liian vaativaksi ja Erican terveys ja mielenterveys romahtivat.

Erica kertoo, että kärsi myös yksinäisyydestä ja yllättäen aika psykiatrisessa sairaalassa tuntui välillä hyvältäkin, kun oli seuraa.

Erica kuitenkin toivoi parantuvansa ja alkoi miettiä kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuutta. Siihen on lääkkeet, ne voivat auttaa, hän ajatteli. Lisäksi sairaus oli tuttu, sitä oli ollut suvussa.

Lopulta hän sai diagnoosin ja toivoi uutta alkua, jota ei sitten ihan heti tullutkaan.

Pois sairaalasta!

Päivi sanoo, että ei ole edes tarkkaan laskenut montako diagnoosia vuosien varrella on tullut, mutta useita niitä oli. Oli masennusta, epävakautta ja lopulta skitsofrenia.

Päivi sanoo olleensa hankala potilas, joka kerta toisensa jälkeen palasi sairaalaan, vaikka toisaalta halusi sieltä koko ajan pois.

Päivi sanoo, että lapsuuden ja nuoruuden huonommuuden ja ulkopuolisuuden tunteet ovat olleet hyvä kasvualusta mielenterveyden ongelmille. Hänellä oli paljon itsetuhoisia ajatuksia ja pahimpaan aikaan hän yritti pakonomaisesti vahingoittaa itseään ja joutui sairaalassa ympärivuorokautiseen tarkkailuun.

Muuttuva elämäntilanne

Sekä Erica että Päivi epäilivät jossakin vaiheessa diagnoosiensa oikeellisuutta, Jorma sanookin, ettei psykiatrisen diagnoosin tekeminen olekaan aina helppoa. Lääkäriltä vaaditaan kuuntelua ja läsnäoloa, mutta myös kykyä kyseenalaistaa omia käsityksiään.

Jorma sanoo toki erehtyneensä ja silloin on vain tutkittava lisää ja paremmin. Moni mielenterveyteen liittyvä asia muuttuu, kun ihmisen elämäntilanne muuttuu, joskus tilanne saattaa yllättäen parantua, ja joskus taas käy toisinpäin.

Hoitajan sanat käännekohta

Päivin käännekohta oli hoitajan sanat: haluatko jäädä sairaalaan loppuelämäksesi?

Päivi sanoo, että joku lamppu syttyi päässä, hän alkoi ottaa vastuuta ja tehdä itselleen hoitajan tuella selviytymisohjeita. Tärkein selviytymisen keino oli jatkaa kesken jääneitä yliopisto-opintoja ja Päivi alkoi tutkia omaa hoitohistoriaansa ja käyttää sitä tutkimusmateriaalina. Samalla hänelle alkoi selvitä, että skitsofrenia-diagnoosi ei pitänyt paikkaansa.

Yhteistyössä lääkärin kanssa lääkitystä alettiin purkaa, lääkäri tosin varoitti, että jos ollaankin väärässä ja Päivillä on kroonistunut skitsofrenia, lääkityksen purkaminen voi aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia. Päiviä pelotti, mutta hän oli valmis.

Eroon rauhoittavista

Erica puolestaan teki hurjan päätöksen: hän vieroitti itse itsensä rauhoittavista ja unilääkkeistä. Hän oli saanut leikkauksen seurauksena vahvan antibioottikuurin ja mennyt huonoon kuntoon kaikkien lääkkeiden yhteisvaikutuksesta.

Kahden viikon taistelun jälkeen värit ja tunteet alkoivat palailla ja Erica ymmärsi lääkeriippuvuutensa syvyyden. Pala kerrallaan hän alkoi ottaa elämäänsä omiin käsiin ja lopulta kaksisuuntainen mielialahäiriö todettiin vääräksi.

Aina arvokas ihminen

Päivi, Erica ja Jorma puhuvat myös mielen sairauksiin liittyvästä häpeäleimasta ja sen vaikutuksesta. Joku saattaa lykätä hoitoon hakeutumista, joku toinen taas lokeroi itsensä ikuiseksi potilaaksi.

Jorma muistuttaa, että mieli on vahva ja intiimi osa meitä ja siksi mielenhallinnan menettämistä pelätään niin paljon. Hän haluaa painottaa myös sitä, että lääkitys on monelle tarpeen, se varmistaa monelle toimintakyvyn ja tavallisen elämän. Siksi mielenterveyttäkin pitäisi ajatella eräänlaisena jatkumona, me kaikki seilaamme terveyden ja sairauden aalloilla, eri kohdissa.

Ja niinkuin Päivi sanoo, väitöstutkimusta tehdessään hän oivalsi paljon ihmisen arvokkuudesta. Lepositeissä sairaalassa makaava Päivi on aivan yhtä arvokas, kun tohtorinhatun päähänsä painava Päivi. Ihmisarvo ei saa tulla sen mukaan millainen titteli tai diagnoosi kullakin sattuu olemaan.

Kommentit
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.