Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Vuodet sumussa

Erica Etholén-Urbán sai väärän mielenterveysdiagnoosin, Päivi Rissanen väitteli tohtoriksi omasta sairaustarinastaan. Vieraana myös psykiatri Jorma Oksanen.
Erica Etholén-Urbán, Anne Flinkkilä, Jorma Oksanen ja Päivi Rissanen keskustelevat mielenterveydestä. Erica Etholén-Urbán sai väärän mielenterveysdiagnoosin, Päivi Rissanen väitteli tohtoriksi omasta sairaustarinastaan. Vieraana myös psykiatri Jorma Oksanen. yle tv1

TV1 keskiviikkona 5.4.2017 klo 22.00 - 22.40, uusinta lauantaina 8.4 klo 17.10 ja sunnuntaina 9.4 klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Inhimillisessä tekijässä pohditaan mielenterveyttä ja väärien diagnoosien mahdollisuutta. Luokanopettaja Erica Etholén-Urbán eli viis vuotta väärän mielenterveysdiagnoosin kanssa ja jäi pahaan koukkuun rauhoittavien ja unilääkkeiden kanssa. Nyt hän on onnellisesti naimisissa ja odottaa ensimmäistä lastaan syntyväksi hetkenä minä hyvänsä.

Tutkija Päivi Rissanen kiersi vuosia psykiatrisia sairaaloita lähestulkoon toivottoman tapauksen maineessa, kuntoutui ja väitteli tohtoriksi omasta sairaus- ja hoitotarinastaan.

Millaiset askeleet, oivallukset ja tuki ovat tuoneet heidät tähän päivään? Pohtimassa on myös kokenut psykiatri, ylilääkäri Jorman Oksanen.

Missä viipyy uusi alku?

Erica kertoo olleensa onnellinen, mutta äärimmäisen herkkä lapsi, joka sai raivokohtauksia ja alkoi pitää itseään hankalana ihmisenä. Syömishäiriöt ja ihmissuhdeongelmat kasaantuivat ja lopulta parikymppisenä hänellä todettiin olevan epävakaa persoonallisuus.

Unelmatyö opettajana osoittautui kuitenkin liian vaativaksi ja Erican terveys ja mielenterveys romahtivat.

Erica kertoo, että kärsi myös yksinäisyydestä ja yllättäen aika psykiatrisessa sairaalassa tuntui välillä hyvältäkin, kun oli seuraa.

Erica kuitenkin toivoi parantuvansa ja alkoi miettiä kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuutta. Siihen on lääkkeet, ne voivat auttaa, hän ajatteli. Lisäksi sairaus oli tuttu, sitä oli ollut suvussa.

Lopulta hän sai diagnoosin ja toivoi uutta alkua, jota ei sitten ihan heti tullutkaan.

Pois sairaalasta!

Päivi sanoo, että ei ole edes tarkkaan laskenut montako diagnoosia vuosien varrella on tullut, mutta useita niitä oli. Oli masennusta, epävakautta ja lopulta skitsofrenia.

Päivi sanoo olleensa hankala potilas, joka kerta toisensa jälkeen palasi sairaalaan, vaikka toisaalta halusi sieltä koko ajan pois.

Päivi sanoo, että lapsuuden ja nuoruuden huonommuuden ja ulkopuolisuuden tunteet ovat olleet hyvä kasvualusta mielenterveyden ongelmille. Hänellä oli paljon itsetuhoisia ajatuksia ja pahimpaan aikaan hän yritti pakonomaisesti vahingoittaa itseään ja joutui sairaalassa ympärivuorokautiseen tarkkailuun.

Muuttuva elämäntilanne

Sekä Erica että Päivi epäilivät jossakin vaiheessa diagnoosiensa oikeellisuutta, Jorma sanookin, ettei psykiatrisen diagnoosin tekeminen olekaan aina helppoa. Lääkäriltä vaaditaan kuuntelua ja läsnäoloa, mutta myös kykyä kyseenalaistaa omia käsityksiään.

Jorma sanoo toki erehtyneensä ja silloin on vain tutkittava lisää ja paremmin. Moni mielenterveyteen liittyvä asia muuttuu, kun ihmisen elämäntilanne muuttuu, joskus tilanne saattaa yllättäen parantua, ja joskus taas käy toisinpäin.

Hoitajan sanat käännekohta

Päivin käännekohta oli hoitajan sanat: haluatko jäädä sairaalaan loppuelämäksesi?

Päivi sanoo, että joku lamppu syttyi päässä, hän alkoi ottaa vastuuta ja tehdä itselleen hoitajan tuella selviytymisohjeita. Tärkein selviytymisen keino oli jatkaa kesken jääneitä yliopisto-opintoja ja Päivi alkoi tutkia omaa hoitohistoriaansa ja käyttää sitä tutkimusmateriaalina. Samalla hänelle alkoi selvitä, että skitsofrenia-diagnoosi ei pitänyt paikkaansa.

Yhteistyössä lääkärin kanssa lääkitystä alettiin purkaa, lääkäri tosin varoitti, että jos ollaankin väärässä ja Päivillä on kroonistunut skitsofrenia, lääkityksen purkaminen voi aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia. Päiviä pelotti, mutta hän oli valmis.

Eroon rauhoittavista

Erica puolestaan teki hurjan päätöksen: hän vieroitti itse itsensä rauhoittavista ja unilääkkeistä. Hän oli saanut leikkauksen seurauksena vahvan antibioottikuurin ja mennyt huonoon kuntoon kaikkien lääkkeiden yhteisvaikutuksesta.

Kahden viikon taistelun jälkeen värit ja tunteet alkoivat palailla ja Erica ymmärsi lääkeriippuvuutensa syvyyden. Pala kerrallaan hän alkoi ottaa elämäänsä omiin käsiin ja lopulta kaksisuuntainen mielialahäiriö todettiin vääräksi.

Aina arvokas ihminen

Päivi, Erica ja Jorma puhuvat myös mielen sairauksiin liittyvästä häpeäleimasta ja sen vaikutuksesta. Joku saattaa lykätä hoitoon hakeutumista, joku toinen taas lokeroi itsensä ikuiseksi potilaaksi.

Jorma muistuttaa, että mieli on vahva ja intiimi osa meitä ja siksi mielenhallinnan menettämistä pelätään niin paljon. Hän haluaa painottaa myös sitä, että lääkitys on monelle tarpeen, se varmistaa monelle toimintakyvyn ja tavallisen elämän. Siksi mielenterveyttäkin pitäisi ajatella eräänlaisena jatkumona, me kaikki seilaamme terveyden ja sairauden aalloilla, eri kohdissa.

Ja niinkuin Päivi sanoo, väitöstutkimusta tehdessään hän oivalsi paljon ihmisen arvokkuudesta. Lepositeissä sairaalassa makaava Päivi on aivan yhtä arvokas, kun tohtorinhatun päähänsä painava Päivi. Ihmisarvo ei saa tulla sen mukaan millainen titteli tai diagnoosi kullakin sattuu olemaan.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Tieto isän kuolemasta tuli kouluradion kuulutuksena – Eero Hämeenniemestä kasvoi säveltäjä ja kielitaituri

    Hämeenniemen tie on kulkenut Valkeakoskelta maailmalle.

    Tieto isän kuolemasta tuli kouluradion kuulutuksena Eero Hämeenniemestä kasvoi säveltäjä ja kielitaituri Lapsena Eero Hämeenniemi hiippaili kavereineen koulun ikkunoista ja muita salareittejä pitkin Tietolan koulurakennuksiin seikkailemaan. Myöhemmin hän opetti siellä musiikin teoriaa soittajakavereille. Aikuisella iällä hän on ulottanut seikkailunsa mm.

  • Näyttelijä Leena Uotila taitaa tragikomedian keinot

    Näyttelijä Leena Uotila taitaa komedian rytmitajun.

    ”Näyttelijällä pitää olla muutakin näyteltävää kuin repliikit”, sanoo Leena Uotila, joka tiesi jo 5-vuotiaana haluavansa isänsä tavoin näyttelijäksi. Konkarinäyttelijää on kysytty vuosien varrella varsin erilaisiin rooleihin radioteatterissa, televisiossa, elokuvissa ja teatterissa.

  • Salonen! Mestariluokka - toivesarjan paluu

    Salonen! Mestariluokka - 6-osainen TV-sarja nyt Areenassa.

    Ylen Teema-kanavalla v. 2002 ensiesityksensä saanut Salonen! Mestariluokka -sarja palaa Yle kanaville 11.5.2020. Toivottu sarja on nähtävänä kokonaisuudessaan myös Yle Areenassa.

  • Oopperan supertähti Anneli Rauhala-Wentz laulaa vailla diivan elkeitä

    Oopperalaulaja Anneli Rauhala on näyttämöiden supertähti.

    Viipurissa syntynyt Anneli Rauhala-Wentz on laulanut liediä ja oopperaa menestyksekkäästi Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä. Savonlinnan oopperajuhlilla hän näytteli Salomen pääroolin. Musiikin kuunteleminen, pianon soittaminen ja laulaminen tuovat 91-vuotiaalle Rauhala-Wentzille joka päivä iloa. Eloisa musiikkilahjakkuus oli vain 10-vuotias koululainen, kun talvisota syttyi. Vaikka sota muutti aivan kaiken, antoi musiikki laulunsiivet elämään.

  • Miten saat menestystä ja vaikutusvaltaa katsomalla televisiosarjoja

    Telkkari luotiin myötäilemään elämää.

    Televisiosarjasivistys on yleissivistyksen viimeisin täydennysosa. Nyt jos koskaan on aika kehittää syvä, pakottava halu oppia hallitsemaan televisiosarjojen periaatteita. Näin poikkeusoloissa ravinto ja läheiset ovat jatkuvasti ympärillä, joten jos et lepsuile ja harhaudu oikealta tieltä, niin jouluun mennessä olet täysivaltainen connoisseur.

  • Pidätkö koronapäiväkirjaa? Kirjoittaminen on katastrofinhallintaa ja kurkotus tulevaisuuteen

    Kriisi saa ihmisen kirjoittamaan päiväkirjaa.

    Koronakriisi on saanut monet aloittamaan päiväkirjan pitämisen. Sosiaalisessa mediassa liikkuu päivityksiä aihetunnisteella #koronapäiväkirja. Sairastuneet ovat julkaisseet päiväkirjoja oireistaan ja lapsiperheet arjestaan poikkeustilassa. Myös perinteinen, käsinkirjoitettu päiväkirja on tehnyt paluun. Minä-muotoinen kirjoittaminen liittyy aina kriisiaikoihin, sanoo kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen.

  • Toivo runoa niille, joiden seuraa kaipaat

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan runotoiveita.

    Saako korona-eristys kaipaamaan työtovereiden naurua tai hassuttelua harrastuskavereiden kanssa. Ikävöitkö isovanhempien seuraa? Onko rakkaasi maitten ja merten takana? Toivo runoa hänelle jonka seuraa kaipaat! Toukokuun toisen päivän runolähetyksessä saa lähettää terveisiä! Kuulijoiden toiverunoja tulkitsevat Mirjami Heikkinen ja Eero Ojala.

  • Terapeutti Tommy Hellsten on aitiopaikalla ihmisyyteen

    Tommy Hellsten antaa lukijoilleen rakennuspalikoita elämään.

    Kirjailija, terapeutti, teologi ja kouluttaja Tommy Hellsten antaa lukijoilleen ja kuulijoilleen jatkuvasti rakennuspalikoita elämään. Hän käyttää itseään ja omia kokemuksiaan esimerkkeinä opastaessaan muita.

  • Täydelliseen kirjallisuusfestivaaliin tarvitaan rakkautta, seksiä ja ihmissuhteita

    Kirjallisia kohtaamisia Valituissa sanoissa

    Helsinki Litin näkemyksellistä keskustelua elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta nähdään kevään Valituissa sanoissa. Valitut sanat tuo koteihin viime kevään Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin keskustelut elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta. Lavalla on maailmankansalaisia, jotka ovat eläneet ja kasvaneet monessa eri maassa ja kulttuurissa.

  • Karismaattinen uutisikoni Heikki Kahila hurmaa James Bondina

    Uutisikoni Heikki Kahilan ura alkoi viihteestä.

    Muistatko Heikki Kahilan, kun hän esittää hyväsydämistä agenttia englanninkielisessä parodiassa Salaisen agentin äiti? Vai onko muistiisi tallentunut se hetki, kun uutisankkuri Kahila kertoo ensin presidentin määräämästä villahousupakosta ja nousee sitten pöydälle tanssimaan villapöksyissään?