Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Vuodet sumussa

Erica Etholén-Urbán sai väärän mielenterveysdiagnoosin, Päivi Rissanen väitteli tohtoriksi omasta sairaustarinastaan. Vieraana myös psykiatri Jorma Oksanen.
Erica Etholén-Urbán, Anne Flinkkilä, Jorma Oksanen ja Päivi Rissanen keskustelevat mielenterveydestä. Erica Etholén-Urbán sai väärän mielenterveysdiagnoosin, Päivi Rissanen väitteli tohtoriksi omasta sairaustarinastaan. Vieraana myös psykiatri Jorma Oksanen. yle tv1

TV1 keskiviikkona 5.4.2017 klo 22.00 - 22.40, uusinta lauantaina 8.4 klo 17.10 ja sunnuntaina 9.4 klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Inhimillisessä tekijässä pohditaan mielenterveyttä ja väärien diagnoosien mahdollisuutta. Luokanopettaja Erica Etholén-Urbán eli viis vuotta väärän mielenterveysdiagnoosin kanssa ja jäi pahaan koukkuun rauhoittavien ja unilääkkeiden kanssa. Nyt hän on onnellisesti naimisissa ja odottaa ensimmäistä lastaan syntyväksi hetkenä minä hyvänsä.

Tutkija Päivi Rissanen kiersi vuosia psykiatrisia sairaaloita lähestulkoon toivottoman tapauksen maineessa, kuntoutui ja väitteli tohtoriksi omasta sairaus- ja hoitotarinastaan.

Millaiset askeleet, oivallukset ja tuki ovat tuoneet heidät tähän päivään? Pohtimassa on myös kokenut psykiatri, ylilääkäri Jorman Oksanen.

Missä viipyy uusi alku?

Erica kertoo olleensa onnellinen, mutta äärimmäisen herkkä lapsi, joka sai raivokohtauksia ja alkoi pitää itseään hankalana ihmisenä. Syömishäiriöt ja ihmissuhdeongelmat kasaantuivat ja lopulta parikymppisenä hänellä todettiin olevan epävakaa persoonallisuus.

Unelmatyö opettajana osoittautui kuitenkin liian vaativaksi ja Erican terveys ja mielenterveys romahtivat.

Erica kertoo, että kärsi myös yksinäisyydestä ja yllättäen aika psykiatrisessa sairaalassa tuntui välillä hyvältäkin, kun oli seuraa.

Erica kuitenkin toivoi parantuvansa ja alkoi miettiä kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuutta. Siihen on lääkkeet, ne voivat auttaa, hän ajatteli. Lisäksi sairaus oli tuttu, sitä oli ollut suvussa.

Lopulta hän sai diagnoosin ja toivoi uutta alkua, jota ei sitten ihan heti tullutkaan.

Pois sairaalasta!

Päivi sanoo, että ei ole edes tarkkaan laskenut montako diagnoosia vuosien varrella on tullut, mutta useita niitä oli. Oli masennusta, epävakautta ja lopulta skitsofrenia.

Päivi sanoo olleensa hankala potilas, joka kerta toisensa jälkeen palasi sairaalaan, vaikka toisaalta halusi sieltä koko ajan pois.

Päivi sanoo, että lapsuuden ja nuoruuden huonommuuden ja ulkopuolisuuden tunteet ovat olleet hyvä kasvualusta mielenterveyden ongelmille. Hänellä oli paljon itsetuhoisia ajatuksia ja pahimpaan aikaan hän yritti pakonomaisesti vahingoittaa itseään ja joutui sairaalassa ympärivuorokautiseen tarkkailuun.

Muuttuva elämäntilanne

Sekä Erica että Päivi epäilivät jossakin vaiheessa diagnoosiensa oikeellisuutta, Jorma sanookin, ettei psykiatrisen diagnoosin tekeminen olekaan aina helppoa. Lääkäriltä vaaditaan kuuntelua ja läsnäoloa, mutta myös kykyä kyseenalaistaa omia käsityksiään.

Jorma sanoo toki erehtyneensä ja silloin on vain tutkittava lisää ja paremmin. Moni mielenterveyteen liittyvä asia muuttuu, kun ihmisen elämäntilanne muuttuu, joskus tilanne saattaa yllättäen parantua, ja joskus taas käy toisinpäin.

Hoitajan sanat käännekohta

Päivin käännekohta oli hoitajan sanat: haluatko jäädä sairaalaan loppuelämäksesi?

Päivi sanoo, että joku lamppu syttyi päässä, hän alkoi ottaa vastuuta ja tehdä itselleen hoitajan tuella selviytymisohjeita. Tärkein selviytymisen keino oli jatkaa kesken jääneitä yliopisto-opintoja ja Päivi alkoi tutkia omaa hoitohistoriaansa ja käyttää sitä tutkimusmateriaalina. Samalla hänelle alkoi selvitä, että skitsofrenia-diagnoosi ei pitänyt paikkaansa.

Yhteistyössä lääkärin kanssa lääkitystä alettiin purkaa, lääkäri tosin varoitti, että jos ollaankin väärässä ja Päivillä on kroonistunut skitsofrenia, lääkityksen purkaminen voi aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia. Päiviä pelotti, mutta hän oli valmis.

Eroon rauhoittavista

Erica puolestaan teki hurjan päätöksen: hän vieroitti itse itsensä rauhoittavista ja unilääkkeistä. Hän oli saanut leikkauksen seurauksena vahvan antibioottikuurin ja mennyt huonoon kuntoon kaikkien lääkkeiden yhteisvaikutuksesta.

Kahden viikon taistelun jälkeen värit ja tunteet alkoivat palailla ja Erica ymmärsi lääkeriippuvuutensa syvyyden. Pala kerrallaan hän alkoi ottaa elämäänsä omiin käsiin ja lopulta kaksisuuntainen mielialahäiriö todettiin vääräksi.

Aina arvokas ihminen

Päivi, Erica ja Jorma puhuvat myös mielen sairauksiin liittyvästä häpeäleimasta ja sen vaikutuksesta. Joku saattaa lykätä hoitoon hakeutumista, joku toinen taas lokeroi itsensä ikuiseksi potilaaksi.

Jorma muistuttaa, että mieli on vahva ja intiimi osa meitä ja siksi mielenhallinnan menettämistä pelätään niin paljon. Hän haluaa painottaa myös sitä, että lääkitys on monelle tarpeen, se varmistaa monelle toimintakyvyn ja tavallisen elämän. Siksi mielenterveyttäkin pitäisi ajatella eräänlaisena jatkumona, me kaikki seilaamme terveyden ja sairauden aalloilla, eri kohdissa.

Ja niinkuin Päivi sanoo, väitöstutkimusta tehdessään hän oivalsi paljon ihmisen arvokkuudesta. Lepositeissä sairaalassa makaava Päivi on aivan yhtä arvokas, kun tohtorinhatun päähänsä painava Päivi. Ihmisarvo ei saa tulla sen mukaan millainen titteli tai diagnoosi kullakin sattuu olemaan.

Kommentit
  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Kun koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.