Hyppää pääsisältöön

Juha Hurmeen Hullu vie ihmismielen hämäriin syvyyksiin ja tuo takaisin valoon

Juha Hurmeen Hullu. Kuvassa Antti Mankonen, Antti Laukkarinen ja Kaisa Sarkkinen.
Juha Hurmeen Hullu. Kuvassa Antti Mankonen, Antti Laukkarinen ja Kaisa Sarkkinen. Kuva: Kai G. Baer Juha Hurme,hullu

Juha Hurmeen Hullu on pelottava ja vaikuttava, ihmeellisen hauska ja lohdullinen esitys ihmisen herkästi murenevasta, silti kumman sitkeästä mielestä.

Näyttämöllä on kolme ihmistä. Yksi tavallisissa vaatteissa, toinen lystisti sojottavassa tekoparrassa, kolmas musta viikatemiehen huppu päässään. He harjoittelevat näytelmää. Ohjaaja ohjaa, näyttelijät näyttelevät. Hulluudesta tässä on kyse. Jos harha on harhaa vain, onko se silti olemassa?

Sitten tarina loikkaa ajassa taaksepäin. Ohjaaja, käsiohjelman Hullu, on vaipumassa psykoosiin, hetki hetkeltä syvenevään hulluuteen. Hän seisoo asemalla jalat betonoituna asfalttiin, sateesta ja kylmästä viis. Hän juoksee tuntitolkulla kehää. Hän ei voi liikkua, hän ei voi pysähtyä. Hän ei osaa laittaa ruokaa. Hän ei nuku, ei koskaan.

Hän valehtelee lapselleen kaiken olevan hyvin. Hän iskee luurin korvaan.

Hän ei nuku, ei koskaan.
Juha Hurmeen Hullu. Kuvassa Antti Mankonen ja Antti Laukkarinen.
Antti Mankonen ja Antti Laukkarinen hullujenhuoneella. Juha Hurmeen Hullu. Kuvassa Antti Mankonen ja Antti Laukkarinen. Kuva: Kai G. Baer Juha Hurme,Teatteri Telakka,hullu

Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama Hullu tuli ensi-iltaan Teatteri Telakalla Tampereella viime joulukuussa. Esitys pohjautuu samannimiseen, Hurmeen omasta sairastumisesta ja toipumisesta kertovaan romaaniin, joka julkaistiin vuonna 2012. En ole tullut lukeneeksi kirjaa, mutta pitää nyt viimein hankkia se yöpöydän odottavien kirjojen pinoon!

Hullua esitetään toukokuulle asti Helsingissä Teatteri Jurkassa, sitten se palaa takaisin Tampereelle ensi syksynä.

Antti Laukkarinen näyttelee Hullua. Apua miten pätevästi näytteleekin. Hän saa katsojan eläytymään täysillä näkyihinsä. Esitys näyttää, millaista mustaa painajaista mielen sairastuminen voi olla.

Keittolevy, ovi, lukko, seteli, kaikki yhtä omituisia objekteja.

Lavastus on yksinkertainen, suorastaan olematon. Silti Jurkan näyttämö muuttuu äkisti sairaalaksi, asemaksi, kodiksi, harhakuvaksi. Valot ja äänet ovat yksinkertaisia, raakoja ja erittäin tehokkaita. Juha Hurme itse on kaiuttimista kajahteleva Hullun sisäinen ääni. Se ääni karmii!

Laukkarisen tukena ovat mainiot Antti Mankonen ja Kaisa Sarkkinen. Varsinkin Mankosen erilaiset sekopäät ovat riemastuttavia. Sarkkinen ja Mankonen vaihtavat koko ajan roolista toiseen mutta tekevät sen niin tarkasti, että tarina ei katkeile.

Juha Hurmeen Hullu. Kuvassa  Antti Laukkarinen ja Antti Mankonen.
Mielisairaalan säännöt tuntuvat näistä potilaista täysin käsittämättömiltä. Juha Hurmeen Hullu. Kuvassa Antti Laukkarinen ja Antti Mankonen. Kuva: Kai G. Baer Juha Hurme,Teatteri Telakka,hullu

Hullu on taitavaa teatteria kaikkinensa: katsomossa tajuaa kuinka kaameasta ja vakavasta asiasta on kyse, ja samanaikaisesti saa nauraa vatsansa kipeäksi. Tajuaa senkin, kuinka hauras apparaatti ihminen on. Kuinka vähän tulee arvostaneeksi kohtuullisen ”normaalisti” toimivaa päävärkkiään. Esitys muistuttaa, että hullut ovat totta, he ovat täällä kanssamme. Minä voisin olla hullu, ja sinä.

Miten vieraaksi tämä niin sanottu normaali maailma muuttuukaan kun ihminen menettää järkensä! Keittolevy, ovi, lukko, seteli, kaikki yhtä omituisia objekteja. Tuntuu käsittämättömältä, että Hullu pääsee omin voimin perille keltaiseen taloon, mielisairaalaan.

Lopussa tapahtuu ihme: Hullu pääsee pois, paranee.

Harmaa talo, jonne Hullu lopulta väkivaltaisuutensa tähden joutuu, on yhteiskunnan äärimmäinen reuna. Sieltä ei pääse enää pidemmälle. Eikä sieltä pääse omin luvin pois. Siellä ovat vaaralliset, toivottomat tapaukset. Se on konkreettisesti toinen todellisuus, sarja potilaiden vaihtelevia, toisia todellisuuksia.

Lopussa tapahtuu ihme: Hullu pääsee pois, paranee. Omituisen taidokkaasti tehty tämäkin yksinkertainen kohtaus: mies juo kahvia terassilla. Äärimmäisen normaali perustilanne – joka yhtäkkiä onkin hurja vapauden kuvaus, tosi ja kafkamaisen vieras yhtä aikaa.

Juha Hurmeen Hullu. Kuvassa Antti Mankonen ja Antti Laukkarinen.
Juha Hurmeen Hullu. Kuvassa Antti Mankonen ja Antti Laukkarinen. Kuva: Kai G. Baer Juha Hurme,Teatteri Telakka,hullu

Juha Hurme: Hullu.
Ohjaus ja käsikirjoitus Juha Hurme. Valo- ja äänisuunnittelu sekä musiikki Hannu Hauta-aho.
Laulun sävellys Arto Piispanen. Pukusuunnittelu Henna Mustamo. Lavastussuunnittelu: Hannu Hauta-aho, Juha Hurme, Henna Mustamo ja Perttu Sinervo. Rooleissa Antti Laukkarinen, Antti Mankonen ja Kaisa Sarkkinen. Ensi-ilta Teatteri Telakalla 8.12.2016.

Päivitetty klo 20.30: kirjoitusvirhe korjattu.

Penkkitaiteilija

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Ellan matkassa Etelä-Italiassa

    Harva tuntee eteläistä Italiaa. Lähde matkalle Ellan kanssa!

    Eteläinen Italia on aina näihin päiviin asti ollut Italiassa 15 vuotta asuneelle Ella Kanniselle, kuten niin monelle muullekin, arvoitus. Uudessa seitsemän osaisessa sarjassa Ella tutustuu etelän ankaraan historiaan ja sen monipuoliseen kulttuuriin.

  • Etelä-Italia Teeman elokuvissa talvella 2018

    Elokuvia Ellan matkojen maisemista

    Teemalla tutustutaan 24.1. alkaen seitsemänosaisessa sarjassa Ellan matkassa Etelä-Italian ankaraan historiaan ja monipuoliseen kulttuuriin. Tätä nojatuolimatkaa tuetaan viidellä elokuvalla samaisen alueen nykypäivään ja historiaan.

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).