Hyppää pääsisältöön

Q ja tähdet siirtyi kartanoista klubille ja sisähuvipuistoon

Q ja tähdet -orkesteri: Kim Lönnholm, Janne Haavisto, Olli Haavisto, Pekka Lehti, Esa Kaartamo ja Harri Ala-Kojola. Istumassa J-P Virtanen ja juontaja Mikko Kuustonen.
Q ja tähdet -orkesteri: Kim Lönnholm, Janne Haavisto, Olli Haavisto, Pekka Lehti, Esa Kaartamo ja Harri Ala-Kojola. Istumassa J-P Virtanen ja juontaja Mikko Kuustonen. Q ja tähdet -orkesteri: Kim Lönnholm, Janne Haavisto, Olli Haavisto, Pekka Lehti, Esa Kaartamo ja Harri Ala-Kojola. Istumassa J-P Virtanen ja juontaja Mikko Kuustonen. Kuva: Yle kuvapalvelu Yle Elävä arkisto,Mikko Kuustonen,q ja tähdet

Mikko Kuustosen musiikkiohjelmasarja jatkui keväällä 1993. Suomalaisia suosikkiartisteja ja kokoonpanoja kestittiin jälleen kuuden jakson verran Cantina West -ravintolassa sekä keravalaisessa sisähuvipuisto Planet FunFunissa. Kevätkauden vieraat olivat syyssarjaa ajankohtaisempia ja musiikkiesitysten ohessa rupateltiin syväluotaavasti.

Sarjan syyskauden jaksot on koottu tämän linkin takaa löytyvän artikkelin yhteyteen.

Q ja tähdet pysyvästi Areenaan

Elävä arkisto julkaisee kaksitoistaosaisen sarjan kokonaisuudessaan Yle Areenaan kevään 2017 aikana. Ensimmäiset kuusi jaksoa julkaistaan tammikuun lopussa ja loput kuusi huhtikuussa. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Kartanot kävivät syksyllä 1992 kylmiksi, joten Q ja tähdet -musiikkisarjaa siirryttiin talven ja kevään ajaksi kuvaamaan sisätiloihin. Pitsikartanoromantiikka vaihtui Suomen Texasiin eli helsinkiläisravintola Cantina Westiin ja keravalaiseen sisähuvipuisto Planet FunFuniin. Tv-sarjan jälkimmäinen puolisko oli myös musiikillisesti syksyn jaksoja rockahtavampi. Kansansuosikkien ja tekijäkaartin ystävien lisäksi ohjelmaan kutsuttiin uusia, nousevia kykyjä. Aivan täysin ei toki vanhoilta konkareiltakaan vältytty.

Q ja Tähdet -orkesterissa soittivat edelleen Esa Kaartamo, Olli Haavisto, Janne Haavisto, Jari Nieminen, Jarmo Nikku, J-P Virtanen, Pekka Lehti, Kim Lönnholm ja Harry Ala-Kojola.

Lupaava Samuli Suomen Texasissa

Ei se ole itsetarkoitus, se rocktähteys.― Samuli Edelmann pohtii uraansa muusikkona

Kevään ensimmäisen jakson vieraana tavattiin "lupaava nuori baritoni" Samuli Edelmann. Suurelle yleisölle Edelmann oli tullut tunnetuksi vuoden 1991 euroviisukarsinnasta, jossa hän sijoittui toiseksi kappaleella Peggy. Vaikkei kappale vienyt laulajaa Euroviisuihin, tuli siitä Edelmannin uran ensimmäinen suuri hitti. kuuntele Peggy euroviisukarsinnoista

Q ja tähdet -jakson aikana laulaja esiintyi Helsinki Sound Machine -yhtyeen kanssa, joka oli kasattu pian Peggyn menestyksen jälkeen. Yhtyeessä soittivat Peter Engberg, Janus Hanski, Kalle Chydenius, Leri Leskinen, Jussi Chydenius ja Sami Kuoppamäki.

Näyttelijänäkin uraansa luonut Edelmann muisteli ohjelmassa Mikko Kuustoselle myös aikaansa Helsingin Teatterikorkeakoulussa Jussi Parviaisen opissa. Näyttelijäkoulu nousi 1980-luvulla otsikoihin tämän tästä ja monen mielestä vääristä syistä. Samoihin aikoihin Edelmann lähti itse pianotunneille ja siirtyi luomaan uraansa musiikin parissa.

Seitsemännen jakson kappaleet. Esittäjänä Samuli Edelmann & Helsinki Sound Machine jos ei toisin mainittu: Yön valot, Pahat kielet, Lapset, Veljenmalja, Lasihelmi, On hetki ja Tiedätkö?, Let it grow (Kuustonen sekä Q ja Tähdet -orkesteri).

Koko kansan Värttinä

Meiltä ei ole tullut tarpeeksi kovia jätkiä -- tai tarpeeksi kovia tyttöjä.― Värttinän Mari Kaasinen kysymykseen, mikseivät suomalaisyhtyeet menesty ulkomailla

Vuonna 1983 perustettu Värttinä aloitti uransa peräti 21-jäsenisenä yhtyeenä. Alkuperäinen kokoonpano hajosi 1980-luvun lopulla ja uusi, pienempi ydinryhmä värväsi taustalleen joukon ammattisoittajia. Uudistunut orkesteri sai riemastuneen vastaanoton. Rääkkyläläisen yhtyeen Oi dai -albumi myi vuonna 1991 peräti platinaa.

Värttinä pyrki vaalimaan inkeriläisten, karjalaisten, marilaisten ja muiden pienten suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkiperinteitä. Orkesteri sai nopeasti mainetta myös ulkomailla. Q ja tähdet -ohjelmaan Värttinä kutsuttiin sarjan kahdeksanteen jaksoon.

Värttinän ohjelmassa muodostivat: Sari Kaasinen (laulu), Mari Kaasinen (laulu), Kirsi Kähkönen (laulu), Sirpa Reiman (laulu), Kari Reiman (laulu), Riitta Potinoja (hanuri), Janne Lappalainen (saksofoni ja tinapilli), Reijo Heiskanen (kitara) ja Tom Nyman (basso).

Kahdeksannen jakson kappaleet. Esittäjänä Värttinä jos ei toisin mainittu: Lemmennosto, Leppiäinen, Mikä miula mielessä, Kylä vuotti, Matalii ja mustii, Pihi neito, Hoptsoi, Sulhassii. Why must I always explain (Kuustonen sekä Q ja Tähdet -orkesteri)

Remu yritti löytää uutta vanhasta

Semmoinen ihminen, joka ei pelkää mitään, se on muumio.― Remu kertoo pelkäävänsä, muttei paljasta mitä

Hurriganesista muistettu Henry "Remu" Aaltonen viihdytti tv-kansaa sarjan yhdeksännen jakson vierailijana. Hurriganesin rumpali-laulaja oli hylännyt kannut ja laulukielikin oli vaihtunut suomeksi. Remu and his All Stars -yhtye tarjoili katsojille vauhdikasta swingiskelmää, itämaisilla sävelillä maustettua progeilua sekä uuden version Hurriganes-klassikosta Get On.

Sessiossa Remun kitaristeina toimivat Jukka Orma ja Ilkka Kaikkonen, rummuissa on Keimo Hirvonen, bassossa Tuurala ja pianossa Kantonen.

Keskusteluissa Kuustosen kanssa Remu käsittelee jäljittelemättömällä tyylillään omia pelkojaan sekä niiden tarpeellisuutta ja puhuu uusista sävellyksistään ja vanhempien kappaleiden uusista versioista. Haastattelun lomassa seurataan, miten orkesterinjohtaja-Remu virittää ja harjoittaa bändiään.

Yhdeksännen jakson kappaleet. Esittäjänä Remu and his All Stars jos ei toisin mainittu: Niin tai näin, Hetken suosimaa, Täysikuu, get on, Odotin sua liian kauan, Mambo mambo, Miksi menit pois, Poison Girl (Kuustonen sekä Q ja Tähdet -orkesteri).

Sir Elwoodin hiljaiset värit Pohjoismaiden ensimmäisessä sisähuvipuistossa

Tämä on juuri suomalaista musiikkia, juuri suomalaisen miehen musiikkia.― Laulaja Juha Lehti Sir Elwoodin musiikkityylistä

Vuonna 1989 perustettu Sir Elwoodin hiljaiset värit tunnetaan mollivoittoisista biiseistään, joissa usein haaveillaan menneistä, paremmista ajoista. Alkuvuosinaan yhtye julkaisi levyn vuodessa ja ahkeran keikkailun ansiosta se alkoi saada nimeä. "Sirkkareille" omistettiinkin samana vuonna jakso myös Q ja tähdet -ohjelmassa. Sarjan kuvauspaikka oli vaihtunut Helsingin keskustasta Keravaksi ja musiikkiesitykset tallennettiin Pohjoismaiden ensimmäisessä sisähuvipuistossa Planet FunFunissa.

Haastattelussa kuvausympäristöä vielä korostettiin, kun Mikko Kuustonen istutti solisti Juha Lehden ja kosketinsoittaja Juha Saaresahon karusellihevosten selkään. Keskustelussa miehet puhuvat live-keikkailun tärkeydestä, mutta toisaalta myös sen raskaudesta. Hyvän henkilökemian merkitystä muusikot eivät suostu yliarvioimaan. Lisäksi kuulemme tarinan, bändin runollisen nimen takaa.

Ohjelmavuonna kokoonpanossa soittivat Lehden ja Saaresahon lisäksi: Arttu Leskinen (lyömäsoittimet), Riku Järvinen (basso) ja Hansu Saarinen (saksofoni).

Kymmenennen jakson kappaleet. Esittäjänä Sir Elwoodin hiljaiset värit jos ei toisin mainittu: Sellaista se on, Jumala rankaisee Helsinkiä tänä yönä, Neiti kevät, Yksin, Kun eilistä mä lähdin etsimään, Mustasukkaisuus, Marssi, Lähtö.

Vesku oli oppinut sanomaan jo jonkin verran "ei"

Kyllä mua aika hellästi on kohdeltu.― Vesa-Matti Loiri suhteestaan lehdistöön

Suomen tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluva Vesa-Matti Loiri tunnetaan suomalaisten iskelmien ja Eino Leinon runoihin sävellettyjen laulujen tulkitsijana. Mikko Kuustosen haastattelussa tämä "kävelevä kasa lahjakkuutta" analysoi taiteilijan uraansa alusta alkaen. Loirista tuli koko kansan tuntema koomikko syksyllä 1968, kun tv-ohjelma Jatkoaika järjesti kaatumisen SM-kisat. Loiri tunnistaa 1960-luvulla tulleensa jopa ylikäytetyksi koomikkona ja hän itse puhuu ajasta "ryöstöviljelynä".

Musiikin pariin hän siirtyi Esko Linnavallin mentoroinnin myötä. Samoihin aikoihin alkoi myös taiteilijan pitkä yhteistyö Spede Pasasen kanssa. Haastattelussa Loiri kertoo edistyneensä ennen kaikkea näyttelijänä tämän kumppanuuden myötä.

Muuten Loiri pohtii keskustelussa lähinnä oman julkisuutensa ja yksityisyytensä suhdetta. Asia ei ole yksioikoinen, koska hän myöntää kuitenkin aina halunneensa julkisuuteen.

Yhdennentoista jakson kappaleet: Löysäläisen laulu, Väliaikainen, Laulu, Laulajan laulu, Romanssi.

Hector uskoi yhä laulun voimaan

Joku Nirvana-juttu, mulle se oli Zeppelin-juttu aikanaan.― Hector musiikkitrendeistä ja eri sukupolvista

Q ja tähdet päätyi huhtikuussa 1993. Sarjan päätösjaksoa tähditti suomalaisen folkin, popin ja rockin kivijalkoihin kuuluva Hector eli Heikki Harma. Erikoisvieraaksi jaksoon saapui laulaja Anki Lindqvist, joka esiintyi vuonna 1969 Svenska Teaternin Hair-musikaalissa yhdessä Hectorin kanssa. Niin ikään musikaalissa esiintyneiden Cay Karlssonin ja Sakari Lehtisen kanssa Hector ja Lindqvist muodostivat lopulta folkyhtye Cumuluksen.

Planet FunFunissa kuultiin jakson aikana musiikkia Hectorin viimeisimmältä albumilta Ensilumi tulee kuudelta. Mukaan mahtui myös Bob Dylanin käännöskappale Elämä on politiikkaa (Political World) ja tunnettu Mandoliinimies sai ensimmäisen tv-esityksensä.

Alkujaan toimittajaksi kouluttautunut Hector teki edelleen 1990-luvulla myös radio-ohjelmia. Musiikkitoimittajan työ oli laulumiehen mukaan oiva ankkuri kuhunkin aikakauteen ja se auttoi ymmärtämään eri aikojen musiikkitrendejä. Räpistä tai grungesta hän ei tosin henkilökohtaisesti ollut erityisen innostunut.

Jaksossa kuultuja kappaleita: Muistot joita ei ole, Kulkurin iltatähti, Lohtu on rakkaus, Elämä on politiikkaa, Jossain jysähtää, Ne kesäyöt (Anki Lindqvist), Mandoliinimies, Jos sä tahdot niin.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.