Hyppää pääsisältöön

Hanskin nokkelimmat bommauskeinot

Junapummi saa voileivän
Junapummi saa voileivän Kuva: Wikimedia Commons Hobo,kulkuri

Hanski paljastaa junapummin bommausstrategiat. Nokkeluus on tässä hommassa valttia, ei raskaan työn raataminen!

Bommauskeino 1

Kerro oma tarinasi rehellisesti ja vilpittömästi.
-> Vetoaa parempiosaisten myötätuntoon ja toimii useimmissa tilanteissa.
"Että, kun tuota julkes, eikä orjaillu eikä peljännyt, niin kyllä leivässä pysyi."

Bommauskeino 2

Pienistä hanttihommista tienaa ruokapalkkaa.
-> Näihin ei kannata kuitenkaan liikaa panostaa - toinen voi vetää lonkkaa sillä aikaa kun on toisen vuoro tehdä palvelus.
"Että tämmösiä, tämmösiä touhuja niitä, niitä tehtin. Mutta kyllä täytyy sanoa, että ei se oikein ollu, ollu siis terveen ja nuoren miehen, miehen mieluusta hommaa tämä kerjääminen ja tällänen pikku
palveluksien teko."

Bommauskeino 3

Teeskentele säälittävämpää kuin oletkaan, mutta älä kerjää suoraan pyytäen.
-> Vetoaa parempiosaisia puuttumaan tilanteeseen ja esittelemään jalomielisyyttään. Toimii etenkin sekaseurueiden lähettyvillä.
Ja kaikki konstit oli käytettävä, eihän siinä auttanu mikään."

Bommauskeino 4

Ammattimainen kerjääminen
-> Vaatii pitkäjänteisyyttä, käy työstä. Sopii rauhallisille ja paikoilleen asettuneille.
"Että näinkin voi ajatella, ja näinkin tapahtuu."

Töiden välttely

Muista, että bommaamalla saat käytännössä kaiken tarvitsemasi.
Jos farmari yrittää huiputtaa pelkällä ruokapalkalla hikisiin hommiin, ei kannata lähteä!
Vaikka famari pitäisikin kieltäytymistä reteenä, niin muista, että saat ruokasi helpomminkin!
"Ei se taas sopinut meidän piirrustuksiin että tehdä hiki pääs töitä ja saada ruoka, koska me pystyimme sen hommaahan muutenkin"

Suomalaissiirtolaisissa oli myös kerjäläisiä, varkaita, juoppoja ja tappelijoita

Kuva rehdeistä, työteliäistä suomalaissiirtolaisista muuttuu, kun kuuntelee Hanskin avointa ja rehellistä tarinaa.

"Joukossa oli paljon huonoakin ainesta. Oli Suomesta lähdetty monista syistä. Oli rikoksia, varkauksia, murhia; virkansa juoneita pappeja, tuomareita, lääkäreitä; mutta suurin osa oli kunnon miehiä."

Väkijuomiin mieltyneillä suomalaissiirtolaisilla oli monin paikoin jopa niin huono maine, että kapakoiden ovissa oli "No Indians or Finns allowed" (Ei sallittu intiaaneille tai suomalaisille). Tappelukulttuurikin ammensi Härmän häjyjen tavoista.

Kulkurina Amerikassa, uutisraivaajana Canadassa -teos, 1952
Ote USA:ssa vuonna 1952 ilmestyneestä "Kulkurina Amerikassa, uutisraivaajana Canadassa" -muistelmateoksesta Kulkurina Amerikassa, uutisraivaajana Canadassa -teos, 1952 Kuva: Siirtolaisuusinstituutti suomalaissiirtolaiset
Andrew Laurin perhe / Oulun postikonttori Wisconsin
Andrew Laurin perhe / Oulun postikonttori Wisconsin Andrew Laurin perhe / Oulun postikonttori Wisconsin Kuva: Siirtolaisuusinstituutti amerikansiirtolaiset

Pummin ja varkaan ero

Seikkailuhengestä ja veijarimaisesta asenteesta huolimatta Hanski ja Heikki ovat varmasti pohtineet myös eettisiä kysymyksiä. Miten pitkälle voi mennä, että ei vajoa rikolliselle polulle?

"Minun täytyy kyllä sanoa se, että me Heikin kans emme syyllistyneet mihkään varkauksiin. Lukuunottamatta niissä jungelikängeissä, missä nyt jouduttiin siis soppalihavärkkiä joskus hommaamaan vähän niinku oma-alootteesesti...
Mutta muuten niin, muuten me ei kajottu kenenkään omaisuuteen eikä mihkään. Ettei me käyttäny mitään oman käden oikeutta eikä väkivaltaa. Että se oli kaikki aivan hyvästä tahdosta kiinni se meidän toiminta."
- Hanski

Itse asiassa hobot, tai sellaiseksi itsensä identifioivat, halusivat tehdä selvän eron pummeihin. Hoboilla oli oma neuvostonsa, joka laati 1800 -luvun lopulla eettiset säännöt, joiden noudattaminen oli itseään arvostavalle hobolle tärkeää. On epäselvää tiesivätkö Hanski ja Heikki näistä säännöistä. Joka tapauksessa he toteuttivat näitä herrasmiessääntöjä kuin luonnostaan. Siis ainakin aina kun pystyivät...

Hobojen eettinen koodisto vuodelta 1889

1. Päätä itse omasta elämästäsi. Älä anna kenenkään muun ohjata sinua.
2. Kunnioita kaupungilla ollessasi paikallista lakia ja virkamiehiä. Yritä olla herrasmies kaikissa tilanteissa.
3. Älä käytä hyväksi ketään, joka on vaikeuksissa, ei paikallisia tai muita hoboja
4. Yritä etsiä töitä, vaikka tilapäistä. Ota vastaan töitä, jota muut eivät halua tehdä. Näin saat töitä kaupungissa jatkossakin.
5. Kun töitä ei ole, käytä omia kykyjäsi ja taitojasi hyväksesi ja tee itsenäistä työtä.
6. Älä anna itsesi ajautua typeräksi juopoksi.
7. Älä käytä avustustarvikkeita loppuun, vaan jätä aina seuraavalle. Hän saattaa tarvita niitä jopa enemmän kuin sinä.
8. Kunnioita luontoa äläkä roskaa leirityessäsi.
9. Osallistu töihin ja auta aina leiriyhteisössä.
10. Pidä itsesi puhtaana ja keitä vaatteesi aina kuin mahdollista.
11. Käyttäydy junassa kunnioittaen, kuin olisit osa henkilökuntaa.
12. Älä aiheuta hankaluuksia juna-asemilla tai varikoilla. Jälkeesi tulee muita hoboja, jotka kärsivät siitä.
13. Puutu heti, jos joku hoboista kiusaa lapsia.
14. Auta kaikkia karkumatkalla olevia lapsia ja yritä saada heidät palaamaan kotiinsa.
15. Auta toista hoboa missä ja milloin voitkaan, tulee vielä päivä, jolloin tulet itse tarvitsemaan heidän apuaan.
16. Käytä ääntäsi hobojen omassa tuomioistuimessa.
Lähde: Wikipedia

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua