Hyppää pääsisältöön

Tuhkimotarinoiden Jennin tyttärestä äiti ei ole enää pelottava ja ahdistunut

Tuhkimotarinoiden Jennin tytär Jeena kirjoittaa kirjettä
Jennin alkoholismi pilasi hänen tyttärensä Jeenan lapsuuden. Tuhkimotarinoiden Jennin tytär Jeena kirjoittaa kirjettä Kuva: Yle/Tuhkimotarinoita tuhkimotarinoita

Tuhkimotarinoita-sarjassa kukin päähenkilö saa läheisiltään kirjeen, jossa he kertovat yhteisestä matkastaan ja tuntemuksistaan. Samalla he antavat lempeän pisteliäitä neuvoja, kuinka suhtautua stylisti Outi Brouxin suunnittelemaan ulkoiseen muutokseen.

Jennin tytär Jeena kirjoittaa tunteneensa äidin vasta puolitoista vuotta. Jenni on äiti, yrittäjä ja alkoholisti. Nyt hän yrittää rakentaa suhdetta tyttäreensä, jonka lapsuuden hänen alkoholisminsa pilasi. Tytär haastaa äidin muuttumaan stylisti Outi Brouxin avulla.

Äiti,
Vaikka olet aina ollut mun äiti, mä oon tuntenut sut oikeasti vasta puolitoista vuotta. Sen ajan olet ollut raittiina. Koska olet nyt muuttunut ahdistuneesta ja pelottavasta tyypistä iloiseksi ja positiiviseksi, ajattelin, että olisi kiva, jos saisit myös ulkoisesti kokea muutoksen.

Heitä nyt ne iänikuiset virittyneet synkät paidat ropukoppaan ja kokeile stylistin kanssa uusia juttuja. Jään mielenkiinnolla odottamaan minkänäköinen äiti mulla on ja millainen teräsmummi sieltä kuoriutuu.

Jeena

Linkit päivitetty 6.4.2017

  • "Mun piti vaan hyväksyä se, että mulla ei ole äitiä"

    Kukaan ei tiennyt, minne Tiinan äiti lähti.

    Äidittömyys jättää jäljen, joka ei lähde koskaan pois. Terapiassa Tiina oivalsi viimein, että vaikka hän kuinka toivoo, hän ei tule koskaan saamaan kaipaamaansa äitiä. Hänen oli päästettävä irti menneisyydestä ja alettava rakentaa omaa elämäänsä. Nykyään Tiina ei ole äitiinsä missään yhteydessä.

  • Yksinhuoltajaäiti joutui jääkiekon kalleuden vuoksi velkakierteeseen, mutta nyt veljekset loistavat - Joonas jopa MM-joukkueessa

    Rahat ei riitä, velat painaa ja elämänilo katoaa.

    "Minulla oli neljä työtä ja velkaakin 10 000 euroa. Joskus ei ollut ruokaakaan kaapissa, mutta kaikista tärkeintä minulle oli, että pojat saavat jatkaa jääkiekkoa! Joku voi sanoa, että oliko pakko tai että turhaa valittamista, mutta halusin, että heillä säilyy edes yksi asia elämässä avioeromme jälkeen. Pojat menettivät eron myötä kodin, kaverit, kielen ja jopa kotimaansa. Minulle oli tärkeää, että he saivat jatkaa jotain, mikä oli heille rakasta", Minna kertoo.