Hyppää pääsisältöön

”Uteliaisuus pitää ihmisen hengissä” - Dorothy Irving 90 v.

Englantilaissyntyinen lauluguru Dorothy Irving juhli 90-vuotissyntymäpäiväänsä alkuvuodesta 2017 Tukholmassa ja saapui pian sen jälkeen pitämään mestarikurssia Järvenpään Kallio-Kuninkalaan, jossa Sibelius-Akatemian oopperakoulutus työsti Benjamin Brittenin Kesäyön unelma -oopperaa. Dorothy Irving oli saatava paikalle, sillä hän on opiskellut 50-luvulla Benjamin Brittenin oopperarooleja säveltäjän itsensä kanssa.

Dorothy Irving kuoli 2. joulukuuta 2018.

Dorothy Irving tunnetaan kaikissa Pohjoismaissa näyttävän uran tehneenä konsertti-laulajattarena ja viimeiset 40 vuotta suosittuna laulupedagogina - ja työ jatkuu edelleen.

Dorothy Irving opettaa kallio-Kuninkaalassa.
Dorothy opettaa Kallio-Kuninkaalassa. Dorothy Irving opettaa kallio-Kuninkaalassa. Kuva: Vesa Kytöoja/Yle Dorothy Irving
Dorothy Irving opettaa kallio-Kuninkaalassa.
Dorothy kertoo tekstistä. Dorothy Irving opettaa kallio-Kuninkaalassa. Kuva: Vesa Kytöoja/Yle Dorothy Irving
Dorothy Irving opettaa Kallio-Kuninkaalassa.
Dorothy eläytyy. Dorothy Irving opettaa Kallio-Kuninkaalassa. Kuva: Vesa Kytöoja/Yle Dorothy Irving
Dorothy Irving opettaa Kallio-Kuninkaalassa.
"Teksti on todella tärkeä saada esille." Dorothy Irving opettaa Kallio-Kuninkaalassa. Kuva: Sandra Saulo/Yle Dorothy Irving
Dorothy Irving opettaa Kallio-Kuninkaalassa.
"Laulaja ei saa hengittää vain nenän kautta, vaan nenän ja suun kautta." Dorothy Irving opettaa Kallio-Kuninkaalassa. Kuva: Sandra Saulo/Yle Dorothy Irving
Dorothy Irving opettaa Kallio-Kuninkaalassa.
Mezzosopraano Maiju Vaahtoluodolle näytetään, kuinka hengitys toimii. Dorothy Irving opettaa Kallio-Kuninkaalassa. Kuva: Sandra Saulo/Yle Dorothy Irving,maiju vaahtoluoto

"Dorothy on vaikuttanut suomalaiseen klassisen laulun maailmaan enemmän kuin kukaan toinen ulkomainen opettaja” - pianisti Kristian Attila

Dorothy Irving eli opiskeluaikoinaan Lontoossa säveltäjä Benjamin Brittenin ja tämän kumppanin, kuuluisan tenorin Peter Pearsin vaikutuspiirissä ja opiskeli tuolloin 50-luvulla Brittenin oopperoiden rooleja säveltäjän johdolla. Juuri tämän takia hänet kutsuttiin opettamaan Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen opiskelijoita, jotka valmistautuivat Brittenin Kesäyön unelman ensi-iltaan 22. huhtikuuta.

Dorothy Irving sai ensikosketuksensa Suomeen jo 1960-luvun puolivälissä konserttikiertueellaan. Seuraavan kerran hän saapui tänne kesällä 1980, kun Sibelius-Akatemian laulunlehtori Gunni Granberg kutsui hänet opettamaan Porvoon kesän Lied-seminaariin. Hän, Gunni Granberg ja pianisti Pentti Koskimies opettivat Porvoon kesässä yhdessä vuoteen 1992 saakka, kunnes Pentti Koskimies kuoli. Kesällä 1990 Porvooseen tuli säestysoppilaaksi nuori Kristian Attila. Siitä alkoi intensiivinen yhteistyö Irvingin ja Attilan välillä, joka jatkuu edelleen.

Porvoota seurasi Savonlinnan oopperajuhlien Aino Ackté Instituutin kesäkurssit, Suomen kansallisoopperan studio ja Kansallisooppera, jossa Irving on opettanut vuosikausia säännöllisesti. Vuodesta 2004 lähtien Dorothy Irving on pitänyt kesäkursseja Haminassa yhdessä Attilan kanssa ja mitä todennäköisimmin pitää myös tulevana kesänä 2017.

Pianisti Kristian Attila, joka on nykyisin Sibelius-Akatemian laulumusiikin lehtori, arvioi Dorothya seuraavasti: – Poikkeuksellisen syvällinen muusikko, jolla on laaja-alainen ohjelmistontuntemus ja vankka näkemys lauluinstrumentista. Lisäksi hänellä on palava kiinnostus kaikkea, myös aivan uutta musiikkia kohtaan. Hän on jakanut korvaamatonta oppiaan suurelle määrälle suomalaisia laulutaiteilijoita alkaen nimistä Soile Isokoski, Anna Kristiina Kaappola, Pia Freund, Lilli Paasikivi ja Gabriel Suovanen. Hän on liioittelematta vaikuttanut suomalaiseen klassisen laulun maailmaan enemmän kuin kukaan toinen ulkomainen opettaja viime vuosikymmenien aikana.

– Hän on myös brittiläisen huumorin aktiivinen viljelijä, opettajana tiukka, mutta samalla lämmin ja huumorintajuinen ja oppilaistaan aidosti kiinnostunut opettaja.

Faktaa

  • syntynyt Englannissa 23.1.1927, yksinhuoltajan lapsena, äiti tarjoilija, isä tuntematon
  • alun perin koulutukseltaan sellisti (opinnot Royal Academy of Music 1939-41 & London University 1945-49)
  • yhden vuoden intensiiviset lauluopinnot yksityisesti unkarilaissyntyisen Irving Denesin johdolla
  • Lontoon The National School of Opera (1956–59) jossa häntä opetti myös säveltäjä Benjamin Britten
  • muutto Ruotsiin 1960 ensimmäisen aviomiehensä lääkäri Basil Finerin työn takia, mahdollisuus laulaa Tuhkolman kuninkaallisessa oopperassa
  • yksi lapsi David Finer (journalisti, kirjoittaa lääketieteestä), lapsenlapsi Sarah Dawn Finer on kuuluisa ruotsalainen pop-laulaja, näyttelijä ja viisuntekijä
  • ensikonsertti Tukholmassa 1963, lehdistö arvioi ”Vuosikymmenen debyytti” – ura eteni nopeasti suurille näyttämöille ja nimekkäiden orkestereiden solistiksi
  • esiintyi konserttilaulajana & orkesterisolistina poikkeuksellisen laajalla ohjelmistolla; perinteisen laulukirjallisuuden lisäksi esitti modernia musiikkia
  • konsertoi mm. legendaarisen lied-pianisti Erik Werban kanssa
  • kutsuttiin Malmön musiikkikorkeakoulun laulun professoriksi 60-vuotiaana (1986), jolloin lopetti oman aktiiviesiintymisensä
  • Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen, ryhmä kokosi suuren oopperakokoelman ruotsalaisista aarioista vuosilta 1874-2009
  • levyttänyt saksalaisia Liedejä ja englantilaisia kansanlauluja (EMI), Nyströmin, Rangströmin ja Karkoffin lauluja (EP), Själ och landskap; teoksia Nyströmiltä, Marxilta, Britteniltä (Caprice records)
  • kirjoittanut kirjan Yrke:musiker (suom. Ammatti:muusikko) suomentanut Kaija Nuoranne, Yliopistopaino 2002
  • hänestä on kirjoitettu elämäkerta 2017: Catarina Ericson-Roos: Ingen oförarglig sångerska (suom. Ei mikä tahansa laulajatar)

”Ettei laulaja vain laulasi…”

Dorothy on kirjoittanut kirjan Ammatti: Muusikko, jonka ruotsinkielinen alaotsikko Tankar om musikkommunikation (1987) on käännetty myös suomeksi Musiikin kommunikaation taito. Alaotsikko on Dorothyn mieliaihe ja tämän ajatuksensa avulla hänestä tuli suosittu esiintyjä. Hän oli nimittäin ensimmäisiä laulajia, joka alkoi juontaa omia konserttejaan.

Dorothyn mielestä konserteissa oli piinallisen kuollut tunnelma ja hän halusi rentouttaa tilannetta kertomalla juttuja esittämistään kappaleista. Näin hän sai rakennettua paremman kontaktin yleisöönsä. Ainakaan Pohjoismaissa ei oltu tällaiseen totuttu, mutta uusi tapa otettiin mielellään vastaan. Jonkun ajan kuluttua yleisö tiesi jo odottaa, että kohta laulajatar Irving kertoo jotain kappaleiden historiasta ja säveltäjistä.

Sota-aikana Englannissa kasvaneena Irvingillä ei ollut nuoruudessaan mitään mahdollisuuksia saksan kielen opiskeluun, ja kaikki opettelu piti tehdä aikuisiällä. Sanojen perustavanlaatuisen tärkeyteen ja liedin maailmaan hänet perehdytti legendaarinen saksalainen lied-pianisti ja -opettaja Erik Werba.
– Laulajan pitää ymmärtää joka ikinen sana, mistä laulaa. Jos kieli on vieras, teksti on selvitettävä perinpohjin itselleen ymmärrettäväksi.

Dorothyn ajatuksia

  • ”Laulaminen on kommunikointia, oli kyse sitten kehtolaulusta tai ooppera-aariasta”
  • ”En ole hakenut eläissäni kertakaan työtä, kaikki työ on joko tullut tai tuotu minulle”
  • ”En ole missään vaiheessa suunnitellut uraa, asiat vain ovat tapahtuneet elämässä”
  • ”Uteliaisuus, elämännälkä” – ne ovat elämässä tärkeintä, jos näitä ei ole, silloin voi yhtä hyvin kuolla”
  • ”Miksi ihmiset haluavat tulla tunneilleni vuosi vuoden jälkeen, yhä vieläkin on minulle mysteeri”

Sattumalta Laulajaksi

Irving miettii, että musiikista tuli tavallaan vahingossa hänen elämänsä. Irving ehti opiskella sellonsoittoa pitkään, kunnes hänen ensimmäinen miehensä ehdotti laulamista. Lääkärinä toiminut aviomies esitteli Dorothyn kurkkulääkärinä toimivalle kollegalleen, jonka asiakaskunnassa oli useita laulun ammattilaisia. Tätä kautta löytyi unkarilaissyntyinen laulunopettaja Irving Denes. – Denes sanoi, että jos käyn päivittäin hänen tunneillaan kahden vuoden ajan, hän tekee minusta Wagner-sopraanon. Kävin vain vuoden, tosin joka päivä, ja sitten aloitin jo opinnot Lontoossa National School of Operassa.

– Sitä hetkestä, kun aloin laulaa, loppui äksyilyni ja hermoiluni, joka oli päivittäistä soittaessani selloa.

Artikkelia on muokattu 3.12.2018 ja lisätty tieto Dorothy Irving poismenosta.

Lisää ohjelmasta

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.