Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Milloin valemedioista on syytä uutisoida – ja milloin ei?

Graafisesti tehty lehti, jossa otsikoita mv-lehteen liittyen.
Valemedioille ja niiden levittämille huhuille annettu julkisuus voi olla haitaksi. Graafisesti tehty lehti, jossa otsikoita mv-lehteen liittyen. Kuva: Yle/Ville Alijoki Valheenpaljastaja (artikkelisarja),valemedia,MV-lehti,media

Valemedioista kirjoittaminen tuo niille näkyvyyttä, jota ne janoavat. Tämä on ongelma, jota Valheenpaljastaja on joutunut pohtimaan alusta asti. Milloin valemedioista ja niiden levittämistä huhuista on syytä uutisoida, milloin taas olisi parempi olla antamatta kyseenalaisille sivustoille huomiota?

Toisaalta yleisöä on syytä varoittaa haitallisesta sisällöstä, toisaalta taas uutinen suuren yleisön mediassa voi tuoda arveluttavalle sivustolle lukijoita, jotka eivät olisi muutoin olleet edes tietoisia sivustosta. Tämä taas tuo sivustolle mainostuloja.

Valheenpaljastaja joutui asian äärelle heti toisessa jutussaan. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen perinteisessä mediassa julkaistu juttu, jossa vale- ja vihasivusto MV-lehdestä puhuttiin nimeltä mainiten.

Ratkaisun takana oli se, että sivusto oli jo herättänyt huomattavan laajaa keskustelua sosiaalisessa mediassa ja saavuttanut merkittävän joukon lukijoita. Oli aiheellista avata sivuston taustoja ja toimintalogiikkaa.

Jutussa kerrottiin myös MV:n omistajan Ilja Janitskinin muista sivustoista, joihin kuuluvat muun muassa Uberuutiset ja Finleaks. Sittemmin Janitskin on perustanut myös rikosjuttuihin keskittyvän sivuston, jota leimaavat MV:stä tutut asenteet.

Valheenpaljastaja ei linkitä vale- tai vihasivustoille, vaikka mainitsisi ne nimeltä.

Miksi MV-lehteä käytetään lähteenä?

Keväällä 2015 Lännen Median toimittaja Juha Vainio kirjoitti uutisen MV:n ansaintamallista. Otsikko kuului: "Vihasivusto tienaa isoja tuloja tunnettujen suomalaisyritysten mainoksilla". Sanomalehtien liitto palkitsi jutun myöhemmin vuoden parhaana uutisjuttuna.

Vainio on sittemmin pohtinut paljon vihasivustojen suhdetta julkisuuteen ja perinteiseen mediaan. Hän työskentelee nykyisin Ilkan ja Pohjalaisen verkkotoimituksen esimiehenä.

Vainion mielestä perinteinen media on antanut liian helposti näkyvyyttä valemedioille.

– Media toimii nettihuhujen ja valemedioiden suhteen aika laiskasti, Juha Vainio sanoo.

– Näinä aikoina, kun netti täyttyy yhä enemmän epäluotettavasta materiaalista, meidän pitäisi kaikin keinoin vaalia sitä luotettavaa tietoa.

Vainion mielestä perinteinen media on antanut liian helposti näkyvyyttä valemedioille, erityisesti MV-lehdelle.

Hän mainitsee esimerkiksi uutiset siitä, miten Barcelonassa pitkään asunut Janitskin olisi matkustanut Andorraan pakoilemaan eurooppalaista pidätysmääräystä. On toki mahdollista, että hän matkusti tuolloin sinne – tai sitten ei – mutta lähteenä oli ainoastaan epäluotettavan sivuston omistajan oma Facebook-päivitys.

– Toinen esimerkki olivat viime kesän uutiset MV-lehden muuttamisesta maksulliseksi. Myös tämä meni sukkana läpi, vaikka lähteenä oli ainoastaan MV itse. Lisäksi kyseessä ei ole niin merkittävä asia, että sen pitäisi edes ylittää uutiskynnystä, Vainio sanoo.

Google-hakutuloksia MV-lehti uutisoinnista.
MV-lehden epäuutinen maksullisuuteen siirtymisestä sai paljon näkyvyyttä perinteisessä mediassa. Google-hakutuloksia MV-lehti uutisoinnista. Kuva: Yle/Kuvakaappaus Valheenpaljastaja (artikkelisarja),Valeuutinen,MV-lehti,Medialukutaito,mediakritiikki

Hänen mielestään vale- ja vihasivustot suorastaan syöttävät täkyjä perinteiselle medialle, jotta se tekisi huomiota tuovia uutisia.

– Tapauksilla on yhteistä se, että nämä ovat nyt mediaseksikkäitä aiheita. Tällaisia juttuja jaetaan paljon. Ongelma on, että mediassa koetaan nykyään, että pitää tehdä nopeasti ja paljon. Se istuu huonosti siihen, että meidän pitäisi pystyä erottumaan selkeästi niistä, jotka suoltavat tahallaan väärää tietoa.

Joskus uutisvälineet kertovat vale- ja vihasivustojen toiminnasta ja oikovat niiden väitteitä, mutta jättävät sivuston nimen mainitsematta. Vainion mielestä tämä on useissa tapauksissa suositeltava tapa.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi taannoin, että "vihasivusto julkaisi videon" turvapaikanhakijan itsemurhayrityksestä ja että videon kommenteissa "useat kirjoittajat irvailevat itsemurhayrityksen epäonnistumisella". Sivuston nimeä ei mainita.

Milloin asia julkisuuteen, milloin vaietaan?

Juha Vainio listaa kolme kysymystä, joista ainakin yhteen pitäisi vastata kyllä, ennen kuin alkaa tehdä valemedioista ja niiden levittämistä huhuista uutisjuttuja:

  1. Onko jutun näkökulma sellainen, että se paljastaa jotakin yhteiskunnallisesti merkittävää kohteesta?
  2. Onko valemedian levittämä vale saanut sellaiset mittasuhteet, että se kannattaa oikaista kertomalla myös nimeltä, kuka valetta levittää?
  3. Ovatko valemediaan kohdistuvan jutun julkaisusta koituvat seuraukset todennäköisesti sen saamaa huomiota suuremmat?

Aina on syytä muistaa myös se moneen kertaan tutkittu seikka, että virheellisen väitteen toistaminen voimistaa sitä. Jos siis huhuja ja valeita kumotaan siten, että alkuperäinen virhe on mukana otsikossa, tästä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jos näkökulmansa valitsee harkitusti, vale- ja vihasivustoista kirjoittamisella voi olla yhteiskunnallista merkitystä. Esimerkiksi Vainion juttu – ja myöhemmin järjestetty boikottikampanja – toi yritysten tietoon, millaisissa yhteyksissä niiden mainoksia oli julkaistu. Mainostajat pakenivat joukolla MV:n sivuilta, kun saivat tietää ilmoitusten olleen räikeän rasistisen sisällön kyljessä.

Aina on syytä muistaa myös se, että virheellisen väitteen toistaminen voimistaa sitä.

Samanlainen ilmiö nähtiin isommassa mittakaavassa maaliskuussa, kun monet merkittävät brändit vetivät mainoksensa pois Youtubesta saatuaan tietää niiden näkyvän poliittisen äärisisällön ja vihapuheen yhteydessä.

On myös tärkeää kertoa valeuutissivustojen ja vihasivustojen taustoista ja avata niiden toimintatapoja. Disinformaatiolla pyritään aiheuttamaan hämmennystä ja horjuttamaan yhteiskuntarauhaa. Tämä toiminta ei katoa mihinkään siitä vaikenemalla.

Milloin valemedian levittämä valhe tai huhu on syytä korjata?

  1. Kun valeesta tai huhusta on tullut viraali, eli se leviää huomattavan laajalle sosiaalisen median verkostojen kautta.
  2. Valeen tai huhun täytyy olla jollain tasolla merkittävä. Esimerkiksi MV:n oma uutinen maksumuuriin siirtymisestä ei sitä ollut. Sen sijaan perättömillä väitteillä joukkoraiskauksista tai muista rikoksista voi olla erittäin haitallisia seurauksia, mikäli niitä ei oikaista. Tällaiset huhut ovat omiaan aiheuttamaan kouhuntaa ja vihaa, jopa lynkkausmielialaa ja kostoretkiä.
  3. Kun vale tai huhu kohdistuu vallanpitäjiin tai merkittävässä asemassa oleviin henkilöihin. Vale- ja vihasivustot haluavat rapauttaa luottamusta esimerkiksi poliitikkoihin. Kun tällaisia perättömiä väitteitä levitetään, median voi olla syytä oikoa ne.
  4. Jos vale uhkaa vaikeuttaa Suomen välejä toisiin valtioihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi Venäjällä levitetyt perättömät väitteet suomalaisesta lastensuojelusta.
  5. Kun vale tai huhu uhkaa yleistä järjestystä ja naapurisopua pienellä paikkakunnalla. Huomattavan suuri osa esimerkiksi Huhumyllyn keräämistä vääriksi todistetuista huhuista ja valeuutisista oli paikallisia. Poliisin tai paikallislehdistön oli syytä korjata ne, koska pienessä yhteisössä väärä tieto leviää nopeasti suurelle joukolle. Se voi aiheuttaa perusteetonta vihaa ja järjestyshäiriöitä.

Lähde: Kohdat 1–4 perustuvat Juha Vainion pitämään esitykseen Helsingin Sanomain Säätiön MediaMaanantai-tapahtumassa 13.3.2017.

Valheenpaljastaja käsittelee käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.