Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Milloin valemedioista on syytä uutisoida – ja milloin ei?

Graafisesti tehty lehti, jossa otsikoita mv-lehteen liittyen.
Valemedioille ja niiden levittämille huhuille annettu julkisuus voi olla haitaksi. Graafisesti tehty lehti, jossa otsikoita mv-lehteen liittyen. Kuva: Yle/Ville Alijoki Valheenpaljastaja (artikkelisarja),valemedia,MV-lehti,media

Valemedioista kirjoittaminen tuo niille näkyvyyttä, jota ne janoavat. Tämä on ongelma, jota Valheenpaljastaja on joutunut pohtimaan alusta asti. Milloin valemedioista ja niiden levittämistä huhuista on syytä uutisoida, milloin taas olisi parempi olla antamatta kyseenalaisille sivustoille huomiota?

Toisaalta yleisöä on syytä varoittaa haitallisesta sisällöstä, toisaalta taas uutinen suuren yleisön mediassa voi tuoda arveluttavalle sivustolle lukijoita, jotka eivät olisi muutoin olleet edes tietoisia sivustosta. Tämä taas tuo sivustolle mainostuloja.

Valheenpaljastaja joutui asian äärelle heti toisessa jutussaan. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen perinteisessä mediassa julkaistu juttu, jossa vale- ja vihasivusto MV-lehdestä puhuttiin nimeltä mainiten.

Ratkaisun takana oli se, että sivusto oli jo herättänyt huomattavan laajaa keskustelua sosiaalisessa mediassa ja saavuttanut merkittävän joukon lukijoita. Oli aiheellista avata sivuston taustoja ja toimintalogiikkaa.

Jutussa kerrottiin myös MV:n omistajan Ilja Janitskinin muista sivustoista, joihin kuuluvat muun muassa Uberuutiset ja Finleaks. Sittemmin Janitskin on perustanut myös rikosjuttuihin keskittyvän sivuston, jota leimaavat MV:stä tutut asenteet.

Valheenpaljastaja ei linkitä vale- tai vihasivustoille, vaikka mainitsisi ne nimeltä.

Miksi MV-lehteä käytetään lähteenä?

Keväällä 2015 Lännen Median toimittaja Juha Vainio kirjoitti uutisen MV:n ansaintamallista. Otsikko kuului: "Vihasivusto tienaa isoja tuloja tunnettujen suomalaisyritysten mainoksilla". Sanomalehtien liitto palkitsi jutun myöhemmin vuoden parhaana uutisjuttuna.

Vainio on sittemmin pohtinut paljon vihasivustojen suhdetta julkisuuteen ja perinteiseen mediaan. Hän työskentelee nykyisin Ilkan ja Pohjalaisen verkkotoimituksen esimiehenä.

Vainion mielestä perinteinen media on antanut liian helposti näkyvyyttä valemedioille.

– Media toimii nettihuhujen ja valemedioiden suhteen aika laiskasti, Juha Vainio sanoo.

– Näinä aikoina, kun netti täyttyy yhä enemmän epäluotettavasta materiaalista, meidän pitäisi kaikin keinoin vaalia sitä luotettavaa tietoa.

Vainion mielestä perinteinen media on antanut liian helposti näkyvyyttä valemedioille, erityisesti MV-lehdelle.

Hän mainitsee esimerkiksi uutiset siitä, miten Barcelonassa pitkään asunut Janitskin olisi matkustanut Andorraan pakoilemaan eurooppalaista pidätysmääräystä. On toki mahdollista, että hän matkusti tuolloin sinne – tai sitten ei – mutta lähteenä oli ainoastaan epäluotettavan sivuston omistajan oma Facebook-päivitys.

– Toinen esimerkki olivat viime kesän uutiset MV-lehden muuttamisesta maksulliseksi. Myös tämä meni sukkana läpi, vaikka lähteenä oli ainoastaan MV itse. Lisäksi kyseessä ei ole niin merkittävä asia, että sen pitäisi edes ylittää uutiskynnystä, Vainio sanoo.

Google-hakutuloksia MV-lehti uutisoinnista.
MV-lehden epäuutinen maksullisuuteen siirtymisestä sai paljon näkyvyyttä perinteisessä mediassa. Google-hakutuloksia MV-lehti uutisoinnista. Kuva: Yle/Kuvakaappaus Valheenpaljastaja (artikkelisarja),Valeuutinen,MV-lehti,Medialukutaito,mediakritiikki

Hänen mielestään vale- ja vihasivustot suorastaan syöttävät täkyjä perinteiselle medialle, jotta se tekisi huomiota tuovia uutisia.

– Tapauksilla on yhteistä se, että nämä ovat nyt mediaseksikkäitä aiheita. Tällaisia juttuja jaetaan paljon. Ongelma on, että mediassa koetaan nykyään, että pitää tehdä nopeasti ja paljon. Se istuu huonosti siihen, että meidän pitäisi pystyä erottumaan selkeästi niistä, jotka suoltavat tahallaan väärää tietoa.

Joskus uutisvälineet kertovat vale- ja vihasivustojen toiminnasta ja oikovat niiden väitteitä, mutta jättävät sivuston nimen mainitsematta. Vainion mielestä tämä on useissa tapauksissa suositeltava tapa.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi taannoin, että "vihasivusto julkaisi videon" turvapaikanhakijan itsemurhayrityksestä ja että videon kommenteissa "useat kirjoittajat irvailevat itsemurhayrityksen epäonnistumisella". Sivuston nimeä ei mainita.

Milloin asia julkisuuteen, milloin vaietaan?

Juha Vainio listaa kolme kysymystä, joista ainakin yhteen pitäisi vastata kyllä, ennen kuin alkaa tehdä valemedioista ja niiden levittämistä huhuista uutisjuttuja:

  1. Onko jutun näkökulma sellainen, että se paljastaa jotakin yhteiskunnallisesti merkittävää kohteesta?
  2. Onko valemedian levittämä vale saanut sellaiset mittasuhteet, että se kannattaa oikaista kertomalla myös nimeltä, kuka valetta levittää?
  3. Ovatko valemediaan kohdistuvan jutun julkaisusta koituvat seuraukset todennäköisesti sen saamaa huomiota suuremmat?

Aina on syytä muistaa myös se moneen kertaan tutkittu seikka, että virheellisen väitteen toistaminen voimistaa sitä. Jos siis huhuja ja valeita kumotaan siten, että alkuperäinen virhe on mukana otsikossa, tästä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jos näkökulmansa valitsee harkitusti, vale- ja vihasivustoista kirjoittamisella voi olla yhteiskunnallista merkitystä. Esimerkiksi Vainion juttu – ja myöhemmin järjestetty boikottikampanja – toi yritysten tietoon, millaisissa yhteyksissä niiden mainoksia oli julkaistu. Mainostajat pakenivat joukolla MV:n sivuilta, kun saivat tietää ilmoitusten olleen räikeän rasistisen sisällön kyljessä.

Aina on syytä muistaa myös se, että virheellisen väitteen toistaminen voimistaa sitä.

Samanlainen ilmiö nähtiin isommassa mittakaavassa maaliskuussa, kun monet merkittävät brändit vetivät mainoksensa pois Youtubesta saatuaan tietää niiden näkyvän poliittisen äärisisällön ja vihapuheen yhteydessä.

On myös tärkeää kertoa valeuutissivustojen ja vihasivustojen taustoista ja avata niiden toimintatapoja. Disinformaatiolla pyritään aiheuttamaan hämmennystä ja horjuttamaan yhteiskuntarauhaa. Tämä toiminta ei katoa mihinkään siitä vaikenemalla.

Milloin valemedian levittämä valhe tai huhu on syytä korjata?

  1. Kun valeesta tai huhusta on tullut viraali, eli se leviää huomattavan laajalle sosiaalisen median verkostojen kautta.
  2. Valeen tai huhun täytyy olla jollain tasolla merkittävä. Esimerkiksi MV:n oma uutinen maksumuuriin siirtymisestä ei sitä ollut. Sen sijaan perättömillä väitteillä joukkoraiskauksista tai muista rikoksista voi olla erittäin haitallisia seurauksia, mikäli niitä ei oikaista. Tällaiset huhut ovat omiaan aiheuttamaan kouhuntaa ja vihaa, jopa lynkkausmielialaa ja kostoretkiä.
  3. Kun vale tai huhu kohdistuu vallanpitäjiin tai merkittävässä asemassa oleviin henkilöihin. Vale- ja vihasivustot haluavat rapauttaa luottamusta esimerkiksi poliitikkoihin. Kun tällaisia perättömiä väitteitä levitetään, median voi olla syytä oikoa ne.
  4. Jos vale uhkaa vaikeuttaa Suomen välejä toisiin valtioihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi Venäjällä levitetyt perättömät väitteet suomalaisesta lastensuojelusta.
  5. Kun vale tai huhu uhkaa yleistä järjestystä ja naapurisopua pienellä paikkakunnalla. Huomattavan suuri osa esimerkiksi Huhumyllyn keräämistä vääriksi todistetuista huhuista ja valeuutisista oli paikallisia. Poliisin tai paikallislehdistön oli syytä korjata ne, koska pienessä yhteisössä väärä tieto leviää nopeasti suurelle joukolle. Se voi aiheuttaa perusteetonta vihaa ja järjestyshäiriöitä.

Lähde: Kohdat 1–4 perustuvat Juha Vainion pitämään esitykseen Helsingin Sanomain Säätiön MediaMaanantai-tapahtumassa 13.3.2017.

Valheenpaljastaja käsittelee käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Valheenpaljastaja

  • Vikasietotila: Avaa ohjelmat ja tiedostot parilla painalluksella

    Käynnistinsovellus avaa ohjelmat, tiedostot ja verkkosivut.

    Käynnistinsovellus käynnistää ohjelmat, löytää tärkeät tiedostot ja tekee hakuja internetistä. Graafinen käyttöliittymä asiakirjoineen, kansioineen ja roskakoreineen ei ole uusi keksintö. Alkujaan graafisen käyttöliittymän kehittivät Xerox Palo Alto Research Centerin tutkijat. Ensimmäinen graafisen käyttöliittymän omaava tietokone oli tutkimustarkoituksiin rakennettu Xerox Alto vuodelta 1973.

  • Kansan Wiisaus esittää

    Ironinen mediakasvatusvideosarja

    Mediakasvatuksen hurmos Tälle sivulle on kerätty kaikki valistushenkiset Kansan Wiisaus esittää -elokuvat, olkaa hyvä! Kansan Wiisaus esittää -elokuvat kertovat totuuden suoraan mediamaailman syövereistä!

  • Vikasietotila: Näin saat nettisisällöt nopeasti talteen

    Nettilinkkien vikkelä tallentaminen vaatii oikeat välineet.

    Internet on tulvillaan kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa. Parhaiden linkkien, verkkotekstien ja videoiden poimiminen talteen vaatii kuitenkin oikeat välineet. Kaikkea kiinnostavaa verkkosisältöä on valitettavasti harvoin mahdollisuus lukea ja katsoa saman tien.

  • Vikasietotila: Vertailusivustojen vertailu kannattaa

    Netin vertailusivustot vaativat käyttäjältä kriittisyyttä

    Verkon hintavertailupalvelut antavat nopeasti kuvan tuotteiden ja palveluiden hinnoista. Käyttäjältä vertailusivustot vaativat kuitenkin kriittisyyttä. Verkon hintavertailupalvelut toimivat näppärästi ostopäätöksen tukena. Kirjoitat vain tuotteen vertailupalvelun hakuriville ja saat välittömästi puhelimen tai tietokoneen näytölle tuotelistan eri nettikauppojen hinnoilla varusteltuna.

Media- ja digitaidot